Tiede
14.02.2013

”Lyhytnäköisyys on turmiollista”

Tulevaisuuden tutkijat patistavat päättäjiä hallituskausiajattelua pidemmälle vietyyn visiointiin koulutuksen järjestämisestä.

Työurien pidentäminen, työurien pidentäminen, työurien pidentäminen.

Tähän kysymykseen hallitus etsii kuumeisesti vastauksia pyrkimällä nopeuttamaan opiskelijoiden valmistumisaikoja.

Tulevaisuuden tutkija, projektikoordinaattori Johanna Ollila kuitenkin katsoo, että massaratkaisujen aika on auttamattomasti ohi.

"Välillä tuntuu siltä, että Suomeen mahtuu yksi asia kerrallaan. Se on homogeenisen kulttuuriperintömme riippakivi", Ollila kuvaa.

Hän koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tehtävää, Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Koukku-hanketta, jossa tutkitaan nuorten koulutusvalintoja.

"Tällä hetkellä opintoneuvonta näyttäytyy nuorelle enemmän interventiona kuin kasvuna ja prosessina", Ollila kuvaa.

Se tarkoittaa sitä, että nuoren ympäriltä löytyy usein "hyväntahtoinen sumuverho": sekä vanhemmat että opinto-ohjaajat jakavat neuvoja ja mielipiteitä uravalintojen suhteen.

"Se ei välttämättä auta, jos ei tiedä, mitä haluaa", Ollila tarkentaa.

Vastassa pirstaloitunut yhteiskunta

Toisin kuin aiemmilla sukupolvilla, nykyopiskelijan on vaikeampi luoda koulutuksestaan työtä. Työpaikan löytäminen on omalla vastuulla eikä suinkaan automaattista.

"Korkeakoulutettujen määrä kasvaa koko ajan, mutta esimerkiksi julkishallinnon työpaikkojen määrä ei. Systemaattinen ajattelu on vaikeaa", Ollila sanoo.

Tähän pirstaloituneeseen tilanteeseen tulevaisuuden tutkijat ajavat nyt perspektiivin laajentamista. Ollila puhuu teollis-rationaalisen ja eksistentiaalisen maailman törmäämisestä.

"Isojen organisaatioiden määrä vähenee ja pk-yritysten määrä kasvaa. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen on sanonut, että valistuksen aika on loppumassa. Se tarkoittaa sitä, että vastauksia ei voida enää tarjoilla ainoastaan tieteen näkökulmasta", hän sanoo.

Ollilan mukaan niin sanottu hallituskausiajattelu on hiipinyt viime vuosina mukaan päättäjien puheisiin koskettamaan myös koulutuksen järjestämistä.

"Jos ihmisen koulutuspolku kestää 12-17 vuotta, yksittäisellä hallituksella ei yksittäisen ihmisen työuran kanssa ole juurikaan tekemistä", hän muotoilee.

Ollilan mukaan keskeistä on ymmärtää, että jos tulevaisuuden osaamistarpeet räätälöidään liian suppeiksi, lähtökohdat tulevaisuuden osaamiseen ovat tässä päivässä.

"Esimerkiksi ne yritykset, jotka vaativat nyt lisäämään pelialan koulutusta, eivät välttämättä ole olemassa kolmen vuoden päästä."

Tällöin myös yksilön osaamisen ja asiantuntijuuden kytkeminen vain yhteen osa-alueeseen on ongelmallista.

"Lyhytnäköisyys on turmiollista", Ollila kiteyttää.

Tiedonjanon ylläpitämistä

Yksilön näkökulmasta tärkeää olisi, että nuori löytäisi tiensä koulutusalalle, josta hän olisi kiinnostunut pitkälle tulevaisuuteen. Kyse on Ollilan sanoin "tiedonjanon ylläpitämisestä".

Hän kritisoi suomalaisessa kulttuurissa esiintyvää yksin pärjäämisen eetosta, niin sanottua tietokilpailukulttuuria, johon jo lukio-opiskelu suurelta osin kasvattaa.

Nykytilanne kuitenkin on, että mikään yksittäinen yksilön tekemä valinta ei yksinään määrää yksilön tulevaisuudesta.

Yliopistohakua ollaan kovaa vauhtia viemässä suuntaan, jossa hakija hakisi aiempaa suurempiin opintokokonaisuuksiin. Ollilan mukaan jo sähköinen hakujärjestelmä itsessään tulee muuttamaan valinnan prosessin dynamiikkaa niin yksilön kuin koulutuksenjärjestäjän näkökulmasta.

Ollilan mukaan yliopistot pyrkivät tällä tavalla vastaamaan yksilön pelkoihin siitä, että elämä olisi lukkoonlyöty yhdellä koulutuspaikkavalinnalla. Hän näkee kehityksen hyvänä.

"Polkua ei pitäisi rajata liikaa valinnan sisällä. Esimerkiksi kauppakorkeakoulussa tämä toteutuu jo, kun pääaine valitaan vasta ensimmäisen vuoden jälkeen."

Instituutioiden tulisi Ollilan mukaan pystyä tukemaan ajatusta siitä, että putket eivät ole tukkoisia vaan täynnä sivupolkuja.

FAKTA

- Koukku - koulutusvalinnat kuntoon on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimushanke, joka päättyy kuluvan vuoden lopussa.

- Hankkeessa tutkitaan nuorten koulutusvalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on luoda työkaluja koulutusvalinnan tekemisen tueksi.

- Työkaluiksi tutkijat ovat kehittäneet kurssimuotoisen HUPS-menetelmän, Pienet, suuret valinnat -korttipelin sekä Seikkailu sumussa -simulaation, jotka lähestyvät koulutusvalintaa eri näkökulmista ja toiminnallisesti.

TEKSTI: LAURA MYLLYMÄKI

KUVITUS: ANJA KARPPINEN