Tiede
29.11.2012

Peliriippuvaisen dopamiinipajatso kilisee yliaktiivisena

  • Aiemmin on oletettu, että peliriippuvainen pelaa lisää ja lisää, koska aivojen palkkiojärjestelmä toimii vajaateholla. Todellisuudessa palkkiojärjestelmä käykin ylikierroksilla, eikä siihen vaikuta edes pelin lopputulos.

Tutkimus paljasti, että peliriippuvuus eroaa päihderiippuvuudesta. Mutta mitä aivoissa tapahtuu, kun peliriippuvainen näppää pelikonetta?

Alkusyksystä pelihimon neurobiologiasta lääketieteen tohtoriksi väitellyt Juho Joutsa totesi tutkimuksessaan, että peliriippuvuus ei johdu aivojen palkkiojärjestelmän vajaatoiminnasta. Päinvastoin, pelaamisen aikana dopamiinitoiminta oli kaikkein voimakkainta vaikeimmin riippuvaisilla henkilöillä.

Tutkimuksessa seurattiin PET-menetelmällä peliriippuvaisten henkilöiden aivojen dopamiinivälitteisen palkkiojärjestelmän toimintaa. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, jolla on tärkeä rooli oppimisessa ja palkitsemistoiminnoissa.

"Kun huumeiden käyttäjä näkee vaikkapa ruiskun, välittyy hänen aivoissaan dopamiinia, joka puolestaan saa hänet haluamaan ainetta. Samalla tavalla pelikoneen näkeminen ja pelaamiseen liittyvä ympäristö herättävät himon peliriippuvaisella", tähdentää Joutsa.

Pelin tuloksella ei merkitystä

Aiemmin on oletettu, että peliriippuvaisia vaivaa sama dopamiinivälitteisen järjestelmän vajaatoiminta, joka on todettu päihderiippuvaisilla. Kun päihteet eivät enää nosta dopamiinitasoja samalla tavalla kuin ennen, niitä on saatava useammin ja enemmän. Nyt tutkimuksessa todettiin, että dopamiintoiminta on peliriippuvaisilla voimakasta.

"Ainakin peliriippuvuuden osalta teoria palkkiojärjestelmän vajaatoiminnasta osoittautui vääräksi", Joutsa toteaa.

Tämä herättää myös kysymyksen. Onko vajaa dopamiinitoiminta syypää päihderiippuvuuteen vai seurausta päihteiden käytöstä?

Tutkimuksessa havaittiin myös, että dopamiinia vapautui aivojen palkkiojärjestelmään huolimatta siitä, voittiko pelaaja vai ei. Tämä saattaa osaltaan selittää, miksi uhkapelit kiehtovat ihmisiä, vaikka päätyyn tuplatessa jää aina lopulta seiska käteen.

Lääkkeillä päinvastainen vaikutus

Vaikka dopamiinin osalta peliriippuvuus eroaa muista riippuvuuksista, niillä on myös yhteistä. Joutsa havaitsi tutkimuksessaan myös peliriippuvaisilla aivojen valkean aineen, eli tietoa välittävien hermoratojen, rappeutumista. Samaa rappeutumista esiintyy myös päihderiippuvaisilla. Havainto oli ensimmäisiä maailmassa, joten sen merkitys on vielä avoin.

"Tämä on vähän 'Kumpi oli ensin, muna vai kana' -ongelma. Rappeuttaako riippuvuus aivoja vai aiheutuuko riippuvuus tiettyjen radastojen rappeumista?" Joutsa pohtii.

Tällä hetkellä käytössä ei ole peliriippuvuuteen kehitettyä lääkettä. Peliriippuvuuteen käytetyt lääkkeet olivat alun perin muihin tarkoituksiin tarkoitettuja. Tutkimusnäyttöä lääkehoitojen tehosta on toistaiseksi niukasti. Selvää kuitenkin on, että dopamiinitoimintaa lisäävillä lääkkeillä on täysin päinvastainen vaikutus. Esimerkiksi Parkinsonin tautia hoidetaan dopamiinitoimintaa lisäävillä lääkkeillä. Joutsa osoitti tutkimuksessaan, että peliriippuvaisuus on Parkinsonin tautia sairastavilla seitsemän kertaa yleisempää kuin muilla suomalaisilla.

SAMPO ROUHIAINEN

Kuva: KRISTIAN TERVO

Fakta:

Tutkimusta ei voitu toteuttaa marketin tuulikaapissa, sillä tutkittavan oli maattava PET-kuvantamislaitteessa liikkumatta. Ratkaisu tähän oli valkokankaalle heijastettu Raha-automaattiyhdistyksen verkkopeli, jota tutkittava pelasi hiirellä.

Pelin alkuperäiset äänet ja muut efektit olivat mukana. Tutkittavat henkilöt saivat käyttöönsä pelikassan, jonne mahdollisesti voittamansa rahan he saivat pitää tutkimuksen päätyttyä.

"Tavoittelimme tutkimuksessa voittoefektin ja peruspelaamisen aikaansaamia muutoksia. Häviämisen negatiivisten vaikutusten tutkiminen olisi ollut liian monitahoista tässä asetelmassa", Joutsa kertoo.