Tiede
24.11.2020

Republikaanit jatkavat Trumpin viitoittamalla tiellä, väitöskirjatutkija Niko Heikkilä uskoo – ”Paljon riippuu myös siitä, asettuuko Trump vielä vaaleihin”

Teksti & Kuvat:
Jasmin Vahtera

Yhdysvalloissa vallitsee nyt poliittisesti kiristynyt ilmapiiri.

Donald Trumpin presidenttikausi on syventänyt vastakkainasetteluita ja ajanut maan tilanteeseen, jossa kauhukuvia jopa sisällissodasta on pidetty esillä.

Tammikuussa 2021 järjestettävissä virkaan­astujaisissa Yhdysvaltain johtoon siirtyvät vuosikymmenten uran politiikassa tehnyt demokraatti, ex-varapresidentti Joe Biden ja hänen varapresidenttinsä, senaattori ­Kamala Harris

Mielipidemittaukset ennustivat reilua voittoa Bidenille. Niin ei kuitenkaan lopulta käynyt, vaan kisa oli erityisen tiukka.

Istuva presidentti Trump on tyytymätön vaalien lopputulokseen, eikä ole hyväksynyt omaa häviötään. Vaaliyöstä asti hän on uhonnut viedä vaalit oikeuteen. 

Jonkinlainen myönnytys saatiin tiistaina 24.11, jolloin Trump antoi tukensa vallanvaihdolle.

Liittovaltion hallintoviraston GSA:n johtaja Emily Murphy lähetti vaalit voittaneelle Bidenille kirjeen, jossa hän vahvisti Bidenin olleen vaalien todennäköinen voittaja. 

”Luulen, että pandemian hoitaminen oli suurin syy, minkä takia Trump hävisi. Ilman pandemiaa hän olisi saattanut mennä aika helposti voittoon”, uskoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Niko Heikkilä.

Muun muassa Pohjois-Amerikan tutkimuskeskus John Mortonissa tutkimusavustajana ja avustavana opettajana työskennellyt Heikkilä palasi kesällä takaisin Suomeen Yhdysvaltojen Pohjois-Carolinasta, missä hän vietti 10 kuukautta Fulbright-tutkijavaihdossa viimeistelemässä väitöskirjaansa.

Heikkilän mukaan Trump onnistui näissä vaaleissa laajentamaan äänestäjäkuntaansa muun muassa mustien, latinojen ja lgbt-yhteisön keskuudessa ja sai paljon enemmän ääniä kuin vuonna 2016. 

Tähän vaikutti erityisesti talous, jonka hoidossa Trumpin katsotaan onnistuneen hyvin. Ennen koronaa työttömyys oli alimmillaan moneen vuosikymmeneen ja Trump kasvatti erityisesti pienituloisten tuloluokkaa.
 

Isoimpia teemoja tulevalla Bidenin kaudella ovat Yhdysvaltain kansainväliset suhteet. Trumpin kaudella Yhdysvaltain suhteet esimerkiksi talousmahti Kiinaan kärjistyivät.

”Uskoisin, että myös Suomessa odotetaan Yhdysvaltojen paluuta ”normaaliin”. EU:ssa kauppasuhteet ovat tärkeässä osassa ja moni odottaa, että Trumpin lietsomia kauppasotia saataisiin jossain määrin lievennettyä.”

Biden on luvannut kumota Trumpin tekemiä päätöksiä ja esimerkiksi liittää Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja Maailman terveysjärjestöön (WHO), joista Trump kautensa aikana erosi.

On kuitenkin muistettava, että Biden on virkaan astuessaan jo 78-vuotias ja toimii presidenttinä oletettavasti vain yhden kauden. Näin ollen kovin mullistavia päätöksiä ei voida odottaa.

”Senaatin valinta on vielä kesken, mutta mikäli senaatti pysyy republikaanien hallussa, on vaikea nähdä, mitä asioita Biden edes pystyy ajamaan läpi.”

Yhdysvaltain senaatti on kaksikamarisen kongressin ylähuone, joka esimerkiksi hyväksyy tai hylkää presidentin tekemät ehdotukset liittovaltion virastojen johtajiksi.

Tammikuun 2021 alussa ratkeavat Georgian senaattorivaalit määrittävät, kumpi puolue saa enemmistön senaatissa. 
 

Yhdysvallat on maailman vanhin demokratia. Se on kuitenkin ajautunut Trumpin aikana kriittiseen tilaan. Presidentti itse lietsoo epäluottamusta järjestelmää kohtaan kyseenalaistamalla vaalien ja median luotettavuuden.

Demokratian suhteen Heikkilää huolestuttaa erityisesti rahan valta. 

”On ongelmallista, että rikkain prosentti kansalaisista tekee maan poliittiset päätökset, sillä ne eivät useimmiten edusta kansan mieltymyksiä.”

Yhdysvaltain poliittisessa ilmastossa on muitakin huolestuttavia piirteitä. Heikkilä uskoo, että republikaanipuolue tulee jatkamaan ainakin jossain määrin Trumpin viitoittamalla talouspopulismin, anti-globalisaation ja maahanmuuttovastaisuuden tiellä.

Hän on erityisen huolestunut Trumpin kannattajakunnan äärioikeiston liikehdinnästä. Viime aikoina erilaiset miliisijoukot ovat olleet uutisissa. Väkivaltaisuuksien uhka on lisääntynyt.

Heikkilä uskoo, että neoliberalismin aika alkaa olla ohi ja globalisaatio ja multilateralismi ottavat uusia suuntia.

”Paljon riippuu myös siitä, asettuuko Trump vielä vaaleihin tai tuleeko sieltä joku Trumpin kaltainen hahmo neljän vuoden päästä.”
 

Heikkilän mukaan olisi hyvin vaikea kuvitella, että pienemmät puolueet onnistuisivat horjuttamaan Yhdysvaltojen vankkaa kaksipuoluejärjestelmää. Syyt tähän ovat puhtaasti taloudellisia.

Yhdysvalloissa vaaleihin asettuminen vaatii todella paljon resursseja, joita pienemmillä puolueilla ei ole. Demokraattien ja republikaanien puoluekoneistot taas ovat rakentuneet vahvasti tiettyjen lahjoittajien ympärille. 

Pienemmillä puolueilla ja yhteiskunnallisilla liikkeillä on ollut ja on kaikesta huolimatta keskeinen tehtävä politiikassa. Esimerkiksi orjuuden lakkauttaminen ja kansalaisoikeuksien myöntäminen ovat molemmat toteutuneet kolmansien puolueiden ja yhteiskunnallisten liikkeiden aloitteista.

Heikkilä tarkastelee väitöskirjassaan Ku Klux Klan- ja Musta Pantteri -liikkeitä ja FBI:n vastatiedustelua vuosina 1964 ja 1971 yhteiskunnallisen muutoksen merkitysten näkökulmasta. John Morton -keskuksessa Heikkilä toimi muun muassa avustavana opettajana U.S. Presidential Eection -kurssilla vuonna 2016. Hän on tutkinut myös esimerkiksi Yhdysvaltain vaihtoehtoista oikeistoa.
 

Lue lisää

Terävät kyydit politiikalle

Poliittinen televisioviihde on nykyään Suomessakin älykästä, mutta voiko se muuttaa vaalituloksia? (3/2016)