Tiede
11.01.2022

Turun yliopiston laboratoriossa soitetaan musiikkia juustoille – tutkija Sami Silén: "Tulokset ovat lupaavia"

Teksti:
Reeti Jalasmäki
Kuvat:
Tomi Lähdesmäki
  • Lääketieteen tohtoriopiskelija Sami Silénin tutkimukset siirtyvät aina pienempään mittakaavaan.

Turun yliopiston laboratoriossa soi musiikki niin kovaa, että se tuottaisi ihmiselle kuulovaurioita. Musiikkia ei kuitenkaan soiteta laboratorion tutkijoille vaan kaapeissa kypsyville juustoille.

Lääketieteen tohtoriopiskelija Sami Silén on tutkinut tiiminsä kanssa lääketieteellisessä tiedekunnassa, miten elintarvikkeet reagoivat altistuessaan ääniaalloille.

Testeissä maistajat havaitsivat, että tietylle musiikille altistettu juusto maistuu erilaiselle. Millä tavalla erilaiselta, sitä tiimi ei kuitenkaan kysynyt.

Ääninäytteinä on käytetty sekä musiikkia että muita ääniä. Tutkimuksen edetessä on koko ajan siirrytty yksityiskohtaisempiin ääniin.

”Eli luovutaan siitä musiikista. Ja sitten aletaan tiivistämään sitä, onko jonkin taajuinen ääni sitten sellaista, joka eniten vaikuttaa.”

Hän itse on keskittynyt fermentointiprosessiin ja mikrobiston äänialtistukseen.

 

Tiimi on tähän mennessä tehnyt kaksi tutkimusta, joista jälkimmäisen tulokset saatiin keväällä 2021.

Tiimi syötti mikrobistolle useampia ääninäytteitä. Tästä saatuja tuloksia vertailtiin mikrobeihin, joita oltiin säilytetty hiljaisuudessa.

”Mitä niistä voi sanoa on, että tulokset ovat lupaavia. Mikrobistossa tapahtuu muutoksia, mutta se ei vielä kerro meille oikeastaan mitään. Me emme osaa hallita tätä prosessia vielä.”, kuvailee Silén tuloksia.

”Eli siinä mielessä meillä on selkeästi näyttöä, että laboratoriokokeissa muutoksia havaitaan. Mutta mitä nämä muutokset aiheuttavat, niin siitä me ei olla ihan sataprosenttisen varmoja vielä.”

Tiimi tulee pysymään maitotuotteissa jatkossakin. Syksyn mittaan alustavia kokeita on tehty jugurtilla.

Tulossa on kuitenkin myös viinitutkimus, jossa altistetaan viininkypsytys ääniaalloille. Elintarvikkeiden kypsyttäminen on tutkimuksissa yhteistä.

Silénin tietojen mukaan samanlaista tutkimusta ei olla tehty paljoa maailmassa. Aiheesta ei ole olemassa montaa julkaisua.

Silén näkee tutkimusmahdollisuuksia ääniaaltojen vaikutuksista ison mittakaavan prosesseissa, kuten bioreaktoreissa.

”Olen sitä höpötellyt aina silloin tällöin, että se on asia, joka jonkun pitää tutkia. Ja toivottavasti siihen joku tarttuu. Silloin voitaisiin puhua jopa tämmöisestä, että olisi tuotantolinjan yksi palanen, jossa äänialtistuksen avulla voidaan nopeuttaa jotain prosessia.”

 

Silén päätyi tutkimaan elintarvikekehitystä noin 12 vuotta sitten, jolloin hän saapui Anu Hopian ryhmään musiikin ja akustiikan asian­tuntijana.

Hopia toimii funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimusjohtajana.

”Olen tullut näihin moniaistisiin tutkimuksiin musiikin edustajana ja sitä kautta sitten innostuin tästä, mikä merkitys musiikilla, äänellä ja ääniympäristöllä on ruokailukokemuksessa.”

Silénin tutkimukset ovat aina siirtyneet pienempään ja pienempään mittakaavaan.

Aluksi tutkimuksissa ruokailuympäristöjä manipuloitiin musiikin avulla ja muokattiin ääniympäristöä. 

Tämän jälkeen mentiin askel pienemmäksi, kun pohdittiin, mikä on musiikin yhteys maistamiseen. Miten makukokemus muuttuu, kun on tietynlainen musiikki taustalla syömisen aikana.

Silénin mukaan on jopa pohdittu, miltä joku mauste tai viini kuulostaa.

Tutkimukset ovat kulkeneet ääniympäristöistä maistamiseen ja nyt mikrobeihin.

”Olen halunnut etsiä uusia sovelluksia musiikille ja löytää uusia käyttötarkoituksia. Missä musiikin, akustiikan ja äänisuunnittelun ammattilaista voitaisiin tarvita tulevaisuudessa.”

 

Lue Lisää

Sachin Kochrekar works on a futuristic technology to turn CO2 into fuel – ”Utilizing carbon dioxide would be more beneficial to the society than just storing it”

Kochrekar is also a part of a project that aims to turn the Student Village into an energy-positive district.

Essee: Koko kansan Gasellit kertovat ajastamme tuskastuttavan selkokielisesti, ja ehkä siksi yhtye on kasvanut sukupolvensa kokoiseksi

Suomen suosituin poikabändi päästää kuulijansa helpolla, Samuli Tikkanen kirjoittaa.