Tiede
31.01.2020

Unelmointia huomisen maatilasta – tutkija kaipaa ankeiden tulevaisuuskuvien rinnalle valoa

Teksti & Kuvat:
Vy Tram
  • Riikka Armannon väitöskirjan kontekstina on ilmastoviisas viljely.

Enemmän maatilojen välistä yhteistyötä ja yhteisomistajuutta! Paremmat yhteydet maaseudun ja kaupungin välille! Esimerkiksi tällaisia toiveita nousi esille, kun maanviljelijät kokoontuivat yhteen keskustelemaan siitä, millainen olisi heidän unelmiensa maatila. 

Biologi ja tulevaisuudentutkija Riikka Armanto tutkii väitöskirjatutkimuksessaan maanviljelijöiden toimijuuden ja tulevaisuustietoisuuden vahvistamista. Kontekstina on ilmastoviisas viljely.

Yksi keino toimijuuden vahvistamiseen ovat osallistavat tulevaisuusverstaat, joissa on tavoitteena yhdessä edistää toivottavia tulevaisuuskuvia. Tarkoituksena on ratkaista sosiaalisia ongelmia lisäämällä osallistujien omaa vastuuta tulevaisuudesta.

”Pääosassa olivat viljelijöiden oma tieto, osaaminen ja toiveet”, Armanto kertoo järjestämistään verstaista.

Alkuperäisen menetelmän kehitti tulevaisuudentutkija Robert Jungk yhdessä yhteistyökumppaninsa Norbert Müllerin kanssa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus toimii Turun kauppakorkeakoulun alla.
 

Armannon suunnittelemiin tulevaisuusverstaisiin osallistui noin kolmekymmentä maanviljelijää sekä maanviljelystä ja ruuantuotannosta kiinnostutta ihmistä. Yhtenä verstaan työvälineenä käytettiin yhdessä haaveilua. 

Osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa he pohtivat viljelijän työhön ja maatilojen toimintaan liittyviä tulevaisuustoiveita. Millaista tietoa ja osaamista viljelijöillä itsellään on tavoitteen saavuttamiseksi? Miten tulevaisuuden näkymät eroavat toisista?

Osallistujien tulevaisuuden kuvissa korostui maanläheisyys. He toivoivat hyvinvointia sekä merkityksellistä työtä ilman stressiä ja kiirettä, sitä ettei tarvitsisi miettiä, käykö kauppa ja tuleeko tili. Jotkut pohtivat, jos tulevaisuudessa robotit voisivat tehdä osan töistä, mutta mullistavat teknologiat eivät muuten olleet pääosassa. 

Verstaassa käytiin myös läpi, millaisia haasteita maanviljelijät kohtaavat. Millaisia reunaehtoja esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikka asettaa? Miten voi itse vaikuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin säämuutoksiin? Mitä muita mahdollisuuksia on toimia?
 

Armannon mukaan verstaat koettiin pääosin hyödyllisinä ja niistä saatiin vertaistukea omaan työhön. Verstaiden merkityksestä toimijuuden ja tulevaisuustietoisuuden vahvistamisen keinona hän ei kuitenkaan vielä osaa sanoa. 

”Tulevaisuustietoisuus muuttuu oppimisen ja uusien asioiden ymmärtämisen myötä, siihen menee aikaa ja se lähtee ihmisistä itsestään.” 

"Verstaissani keskityttiin toivottaviin tulevaisuuksiin uhkakuvien sijaan, koska niiden tarkoitus oli yhdessä luoda polkuja tulevaisuuksiin, joiden haluamme toteutuvan.” 

Armanto näkee toistuvasti esitetyt ankeat tulevaisuudenkuvat lannistavina ja lamaannuttavina. Tulevaisuudentutkimuksen keskeinen lähtökohta on, ettei tulevaisuutta voi ennustaa vaan ainoastaan ennakoida. Se ei myöskään ole pysyvä tai ennaltamäärätty, vaan voimme vaikuttaa siihen teoilla ja valinnoilla. 

”Minusta on tärkeää pystyä haaveilemaan ja näkemään oman ja ihmiskunnan tulevaisuuden edes suhteellisen valoisana. Se kannustaa ja motivoi toimimaan kohti toivottua tulevaisuutta.”

Lue lisää

Suomi24:stä Jodeliin – verkkokeskustelujen historia paljasti tutkijalle, että ”aika vähän mikään on muuttunut”

Nuori tutkija -sarjassa tavattiin viimeksi Elina Vaahensalo, joka tekee väitöskirjaansa verkon keskustelukulttuurista. Miten foorumeilla suljetaan ulos toisia keskustelijoita? Entä mitkä aiheet saavat keskustelun roihahtamaan? (7/2019)

Ahdekaurio, keltamatara, ketoneilikka... Kaupunkiniityt kasveineen katoavat, mutta lampaista ja lehmistä voisi olla niiden pelastajiksi

Nuori tutkija -sarjan toisessa osassa matkataan väitöskirjatutkija Jussi Lampisen kanssa puistomäkeläiselle kalliokedolle. Miten niittykasvien käy, kun pusikkoituminen uhkaa niiden elinalueita? (6/2019)

Jos algoritmi tappaa, kuka on syyllinen? Nea Oljakka etsii vastausta tekoälyn rikosvastuuseen

Sarjan ensimmäisessä osassa haastateltiin Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan väitöskirjaansa tekevää Nea Oljakkaa. Kun rikoksen tekijä onkin ihmisen sijaan tämän luoma tekoäly, mitä tapahtuu? Voisivatko yritykset käyttää algoritmejä vastuun välttelyyn? (5/2019)