Tiede
05.12.2019

Uskontotieteilijä Inka Rantakallio huomasi, että suomirap voi olla yllättävän henkistä – ateistista Khidiä ja uushenkistä Julma Henriä yhdistää yksilöllisyys

Teksti:
Samuli Tikkanen
Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Inka Rantakallio on juontanut puoliakateemista Rap Scholar -ohjelmaa Bassoradiolla. Hän on myös SOFA-yhtyeen DJ SHY GRL.

Suomiräppi voi olla yllättävän henkistä, uskontotieteilijä Inka Rantakallio huomasi.

Perinteisten yhteisöllisten uskontojen sijaan räppärien henkisyys kumpuaa yksilöllisyydestä. 

Marraskuun lopussa hän puolusti suomalaisen rap-musiikin uushenkisyyteen, ateismiin ja aitouteen perehtyvää väitöskirjaansa. Mutta mikä sai uskontotieteilijän kiinnostumaan rap-musiikista? 

Rantakallio kuunteli rap-musiikkia jo vuosituhannen alussa, mutta suomirap alkoi kiinnostaa vasta myöhemmin. Rantakallio tutustui Julma Henrin musiikkiin, ja tunnisti HENRI-levyn (2011) pohjimmiltaan henkiseksi. 

”Meidän kulttuuriamme pidetään yleisesti hyvin maallistuneena. Ihmiset ovat arkoja puhumaan uskon asioista, ja siksi onkin kiinnostavaa, kun joku tuo niitä taiteessaan esille”, Rantakallio sanoo. 

Rantakallio löysi yhdistävän tekijän ateistisesta Khidistä ja uushenkisestä Julma Henristä. Se on yksilöllisyys. 

Khidin syvyyden etsintä levyllä Ohi (2016) päätyy epäilyn ja kyseenalaistamisen kautta ateismiin, Julma Henrin HENRI puolestaan yhdistelee elementtejä esimerkiksi buddhalaisista ajatustraditioista. 

Perinteiset yhteisölliset uskonnot eivät tarjoa yksilöille heidän tarvitsemaansa henkisyyttä. Henkisyys on löydettävä itse. Se on kasattava tarjolla olevista palasista, oli se sitten uskonnollista tai ei. 

Rantakallion mukaan tämän päivän yksilöllinen henkisyys on myös helpommin kaupallistettavissa. Sen avulla voidaan myydä esimerkiksi joogakursseja ja kirjallisuutta.
 

Tutkijan suositukset

IBE: Ibelius
”Skorpionin kruunun­jalokivi, eikä suotta.”

Yeboyah: Elovena EP
”Teki saman tien ­suomirap-historiaa.”

Cavallini & Shrty ft. JVG: ”Hyvä Päivä”
”Cavan & Shrtyn mu­sasta tulee aina hyvä mieli.”
 

Lue lisää

Suomirapin pioneerit tulivat Turusta, mutta ”huumorihölötyksen” takia Pääkkösiä ei muista juuri kukaan

Fintelligensin ”Voittamaton” julkaistiin syksyllä 1999. Sen myötä suomalaisen rap-musiikin suosio otti tuulta alleen ja syntyi oikea rap-buumi. Suomessa rohkaistuttiin vihdoin tekemään rappia suomeksi. Kotimaisen kielen käyttö ei ollut itsestäänselvyys, sillä aiempi yritys oli johtanut oman arvonsa tuntevissa harrastelijaporukoissa kasvojen menetykseen. Näiltä ajoilta muistetaan Raptori ja MC Nikke T. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Pääkköset-yhtye, joka julkaisi ensimmäisen suomenkielisen rap-albumin Pääkköset. (7/2019)