Tiede
21.07.2021

Uushenkiset yrittäjät kokevat työnsä olevan henkimaailman antama tehtävä eivätkä puhu talouden termein – Katriina Hulkkonen tutki väitöskirjassaan kanavointia Suomessa

Teksti:
Samuli Tikkanen
Kuvat:
Jenni-Maria Könönen

Iiris ottaa kynän käteensä ja istahtaa sängylle. Hän hengittelee sisään ja ulos, kunnes säpsähtää ihmetyksestä kynän alkaessa kirjoittaa, se ohjaa hänen kättään. Silloin Iiriksestä tuli kanava.

Kanavointi on uushenkisissä piireissä viestien välittämistä erilaisilta henkimaailman olennoilta, kuten enkeleiltä, henkioppailta, luonnon hengiltä tai valaistuneilta mestareilta.

Viime vuosina kanavoinnista on tullut yrittäjyyttä, kun palveluiden kysyntä on kasvanut. Kanavointi on yksi esimerkki uskonnollisen kentän muutoksesta länsimaissa kohti yritysmuotoista organisoitumista.

Katriina Hulkkonen on tutkinut kanavointia uskontotieteen väitöskirjassaan. Se on ensimmäinen laaja-alainen etnografinen kuvaus kohteestaan Suomessa.

Hulkkosen mukaan kanavointi on spiritualismin ja länsimaisen esoterian peruja, mutta ilmiö on yleistynyt Suomessa vasta 90-luvulla ja siihen liittyvä yrittäjyys puolestaan myöhemmin 2000-luvulla.

Väitöskirjaansa varten Hulkkonen haastatteli uushenkisiä yrittäjiä, jotka kanavoivat työkseen erilaisia henkimaailman olentoja. Lisäksi hän havainnoi yrittäjien työskentelyä.
 

Hulkkosen haastattelemat yrittäjät eivät halua käyttää kanavoinnista termiä uskomushoito. Palvelut voidaan ymmärtää yhdenlaisina vaihtoehtohoitoina, Hulkkonen esittää.

Palveluna kanavointi on hyvin vaikeasti määriteltävissä. Yrittäjien keskuudessakaan asiasta ei vallitse selvyyttä. Osa haastateltavista ei pitänyt esimerkiksi selvänäköä tai tarot-tulkintoja kanavointina.

”Ennustamiseen sanana useimmat tekevät eroa. Ennustamiseen voi liittyä enemmän ennakkoluuloja ja stereotypioita, että sitä sanana ei mielellään käytetä omasta työstä.”

Hulkkonen kuvaa uushenkistä yrittäjyyttä affektiivisen työn käsitteellä. Haastatellut yrittäjät eivät lähesty työtään taloudellisesta näkökulmasta tai puhu talouden termeillä vaan kokevat, että työ on henkimaailman antama tehtävä ja että heidän tehtävänsä on auttaa muita ihmisiä.

Yrittäjyys nähdään yhteiskunnan ulkoa asettamana leimana. Uushenkiset yrittäjät tekevät eroa bisnekseen, jonka tarkoituksena on voitontavoittelu ja kannattava liiketoiminta.

Maailmanlaajuisesti erilaiset tunnetut henkiset kirjailijat ovat voineet rikastua kirjoillaan, mutta Hulkkonen ei usko, että toimintaa voi verrata kotimaisiin toimijoihin. Yrittäjien työ on usein osa-aikaista, vaikka joillekin kyse on toimeentulon hankinnasta.

Hän ei osaa tutkimuksen pohjalta arvioida, kuinka paljon kanavointipalveluita myyviä yrittäjiä Suomessa on, mutta ainakin alan erilaisten messujen määrän perusteella tarjontaa riittää.
 

Hulkkosen aineisto on erityisen kiinnostava, koska uushenkiseen työskentelyyn liittyy paljon yhteiskunnallista stigmaa. Yrittäjät toimivatkin Hulkkosen mukaan monin tavoin ”yhteiskunnan rajoilla”.

Uushenkisten yrittäjien asema näkyy siinä, kenelle tai missä kanavoinnista puhutaan. Yrittäjät eivät esimerkiksi tee näkyvää markki­nointia vaan luottavat siihen, että asiakkaat suosittelevat palveluita muille kiinnostuneille.

Valtion virastoissa asioidessa saatetaan käyttää esimerkiksi peitenimikkeitä tai yleisiä nimikkeitä, koska virastoilla ei ole tuntemusta alasta. Yrittäjät saattavat kutsua itseään vain konsulteiksi tai yrittäjiksi, eivätkä pyri selventämään asiaa sen pidemmälle.

Raja-asemaa yhteiskunnan laitamilla ylläpidetään myös siten, ettei kanavointia tehdä tunnetuksi muussa maailmassa.

Hulkkonen uskoo, että yrittäjien asema voi olla muutoksessa, koska lähivuosina televisiossakin on tuotu alan toimintaa yhä enemmän ilmi. Messuja järjestetään Finlandia-talon kaltaisissa näkyvissä paikoissa ja toiminta on näkyvämpää ja avoimempaa myös kritiikille.
 

Lue lisää

Kummitusjahti Ylioppilaskylässä – järkevä ihminen hylkäsi uskonnon, mutta olisiko yliluonnollinen sittenkin vastaus sisäiseen tyhjyyteen?

Järjellisen maailman tylsistämä toimittaja lähti hautausmaalle etsimään uuden maailmankuvan rakennustarpeita. (5/20)