Tiede
27.03.2013

Vain fysiikan lait pysyvät

  • Aikamatka-messinkilaatat kampusalueen ympäristössä kuvaavat maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Matkalla yksi kilometri vastaa miljardia ja yksi metri miljoonaa vuotta. Astrobiologi Kirsi Lehto kertoo, että ilman matelijoiden valtakauden päättänyttä meteoriitin törmäystä ei lajistossamme olisi fiksuja yliopisto-opiskelijoita ollenkaan.

Maailman ilmasto ja lajisto ovat kokeneet monta mullistusta. Astrobiologi Kirsi Lehdon mukaan pallomme tulevaisuuteen vaikuttaisi ilmaston lämpenemistä enemmän ihmislajin katoaminen.

Tuorlan observatoriolla on räjähtänyt. Eikä mikä tahansa pikkupaukku vaan alkuräjähdys, maailmankaikkeuden synnyttäjä. Räjähdyksestä kertovassa messinkilaatassa todetaan "aineen aikakauden alkavan". Kun lähtee astelemaan kohti Turkua, laattoja on lisää. Muutaman sadan metrin päässä oleva laatta kuvaa hetkeä, jolloin tuli valkeus – ensimmäiset tähdet syntyivät.

Kiviin kiinnitetyt laatat ovat osa 13,7 kilometrin mittaista ulkoilureittiä, Aikavaellusta, joka valottaa historiaa maailmankaikkeuden synnystä tähän päivään. Matkalla yksi kilometri vastaa miljardia ja yksi metri miljoonaa vuotta maailmankaikkeuden historiassa. Reitti kiertää Tuorlasta Kaarinan kautta yliopistonmäelle. Polku päättyy sopivasti Tiedon portaiden yläpäässä alkuräjähdyksen kaikua toistavan taideteoksen luokse.

Yksi reittiä toteuttamassa olleista henkilöistä on astrobiologi Kirsi Lehto. Hän työskentelee molekulaarisen kasvibiologian osastolla Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitoksella.

Astrobiologina hän on perehtynyt siihen, miten elämä on maapallolle kehittynyt.

"Jatkumo tulee sieltä alkuräjähdyksestä. Yksi iso kysymys on, mitkä asiat ovat olleet kriittisiä elämän syntymisen kannalta. Olisiko elämä voinut syntyä muita reittejä pitkin – ja onko elämän oltava juuri tällaista?"

Mullistuksesta toiseen

Aivan reitin viimeisen kilometrin matkalle mahtuu nykyperspektiivistä katsottuna maapallollemme mullistavia tapahtumia.

"Maan keskiläpötila on vaihdellut noin kymmenen asteen verran ja totaalijääkauden aikaan vielä enemmän, merenpinta on noussut ja laskenut jopa kahden sadan metrin vaihteluvälillä. Mantereet ovat seilanneeet pitkin maapallon pintaa."

Hitaasti tapahtuvien muutosten lisäksi maailmaa ovat muokanneet äkilliset katastrofit, jotka ovat kertaheitolla kiepauttaneet olosuhteet toisenlaiseksi. Esimerkkeinä Lehto mainitsee matelijoiden valtakauden päättäneen meteoriitin törmäyksen noin 65 miljoonaa vuotta sitten.

"Ilman sitä lajistossa ei nyt olisi fiksuja yliopisto-opiskelijoita. Vallalla olisi joitain krokotiilejä", hän lohkaisee.

Sitä ennen, noin 250 miljoonaa vuotta sitten, tapahtui vielä suurempi kaksois-massasukupuutto. Silloin 90 prosenttia maailman lajistosta hävisi.

Mikään ei ole ikuista

Lehdon mukaan maailmankaikkeuden tapahtumaketjua seuratessa syntyy jännä flow, kun tajuaa, ettei mikään ole pysyvää. Hän muistuttaa, ettei maapallolla ole esimerkiksi pysyvää lajistoa. Vain fysiikan ja kemian peruslait pysyvät.

Mutta miltä näyttää tulevaisuus, johon vaikuttaa muun muassa ihmisen toiminnan seurauksena lämpenevä ilmasto? Lehto viittaa taaemmas polulle:

"Tuossa meillä on sapelihammastiikerit ja mammutit. Ne eivät ole kaukana. Lajisto on muuttunut paljon viimeisen metrin (miljoonan vuoden) aikana, ihminen ilmestyi vasta viimeisen 20 senttimetrin matkalla. Ihminen voi kyllä nyt vaikuttaa ilmastoon käytöksellään, mutta toisaalta nämä aiemmat syklit ovat olleet hirveän paljon isompia."

Ilmastonmuutoksen aiheuttama 2–6 celsiusasteen lämpötilan nousu ei Lehdon mukaan pomppaisi mitenkään esille Aikavaelluksen mittakaavassa.

"Paitsi, jos ihminen häviää, se kyllä näkyy. Ihminen tässä on se herkkähipiäinen olento, joka jättää tänne paljon jälkiä. Ilmaston vaikutukset heijastuvat ihmisen toimintaan ja vaikuttavat siksi paljon enemmän."

TEKSTI: SAMPO ROUHIAINEN

KUVA: KRISTIAN TERVO