Uutiset
24.01.2021

90-vuotias Turun ylioppilaslehti luotiin tyytymättömyydestä Helsinki-keskeisyyteen – isänmaallisen lehden tarkoitus oli ”ylioppilaskuntaa kokoava”

Teksti:
Teemu Perhiö
  • Tylkkärin toimisto 1980-luvulla. Konfetit ja kakku kuvamanipulaatiota.

”Pitäkää lippu korkealla älkääkä alistuko pelkäksi etujärjestön äänenkannattajaksi. Yhteiskunta tarvitsee henkireikiä aikana, jolloin sen hengitys käy raskaasti.”

Sellaiset terveiset lähetti pääministeri Mauno Koivisto Turun Ylioppilaslehdelle, kun se täytti 50 vuotta. Kannessa yläpuolella oli presidentti Urho Kekkosen onnittelut.

Väitöskirjatutkija Topi Artukan mielestä lainaus kuvaa hyvin ”neljännen valtiomahdin roolia” yliopiston ja opiskelijaelämän kontekstissa.

”Ei Tylkkäri nyt täyttäisi 90 vuotta, jos sillä ei olisi merkitystä ja vaikutusta, jos sitä ei olisi luettu ja jos lehti ei olisi kerännyt vuodesta toiseen tekijöitä.”

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 24. tammikuuta 1931. Koko historiansa ajan Tylkkäri on ollut opiskelijoiden oma lehti, paikallisen opiskelijaliikkeen äänitorvi.

Artukka on yksi Turun yliopiston ylioppilaskunnan TYYn satavuotishistorian kirjoittajista. Hän työstää parhaillaan Turun ylioppilaslehdestä kertovaa osuutta teokseen.

”Lehti on aina tarjonnut julkaisualustan kulloisellekin akateemiselle nuorisolle. Parhaassa tapauksessa Tylkkäri on kyennyt ravisuttelemaan muuta yhteiskuntaa ja nostamaan julkiseen keskusteluun opiskelijanuoria kiinnostavia ja heidän elämälleen tärkeitä aiheita.”

Tiedonvälityksellä on toki ollut vahva merkitys Tylkkärin kohdalla. Lehti on ollut monelle ensisijainen tapa saada selville, mitä yliopistolla tapahtuu tai miten viettää aikaa kaupungilla. Pitkään tärkeässä roolissa oli alayhdistysten infopalsta, jota julkaistiin vuoteen 2013 asti.

”Lehti on aina kirjoittanut siitä, mitä opiskelijaliikkeessä tapahtuu. Ei siitä kukaan muu kirjoita.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Tylkkäreitä vuosien varrelta. Vuosina 1969–1981 lehti oli kaksikielinen, kun Åbo Akademis Studentkår oli yksi lehden julkaisijoista. Aikakauslehtiformaattiin Tylkkäri siirtyi vuonna 2014.
 

Alkujaan Turussa luettiin Helsingin Ylioppilaslehteä. TYYkin oli yksi sen julkaisijoista. Lehden Helsinki-keskeisyys herätti kuitenkin TYYssä tyytymättömyyttä. Haluttiin oma lehti!

Se ei ollut läpihuutojutu. Akateemisen Karjala-Seuran äärilaita vastusti oman lehden perustamista. He pelkäsivät suomalaisten ylioppilaiden yhtenäisen rintaman murtuvan.

Tukea löytyi yliopiston suunnalta: rehtori V.A. Koskenniemi lupautui jopa avustamaan perustettavaa lehteä mahdollisuuksien mukaan. Niinpä 12. joulukuuta 1930 lehti perustettiin. Ensimmäiseksi päätoimittajaksi valittiin Paavo A. Kuusisto.

”Alkuvuosina lehti oli vahvasti sidoksissa isänmaallisuuteen, mutta silloinkin tarkoitus oli ylioppilaskuntaa kokoava”, Artukka kertaa.

Ylioppilaskunta oli tuolloin toki nykyistä homogeenisempi: olihan se huomattavasti pienempi, vain muutaman sadan hengen kokoinen järjestö.

”Jokin ajatus yhtenäiskulttuurista, opiskelijakulttuurista, on ollut koko ajan, sillä lehteä on markkinoitu ja tuotu esille.”

”Mutta en tiedä onko sitä koskaan problematisoitu, mikä se yhtenäinen ääni on ja keitä ne opiskelijat ovat.”

Toisaalta sen voi tulkita myös tarkoittavan opiskelijayhteisön monimuotoisuuden esille tuomista, Artukka pohtii. Puoluepoliittisella 70-luvullakin lehdessä pääsivät esille sekä vasemmistolaiset että oikeistolaiset.

Kulttuuriradikalismi ravisteli ylioppilaslehtiä ympäri Suomen 1960-luvulla. Tylkkärikin alkoi käsitellä yhteiskunnallisia aiheita, 70-luvulla lehti suorastaan yltiöpolitisoitui.

Toisinaan lehti näytti enemmän keskusteluareenalta kuin toimitetulta julkaisulta. Toisaalta siihen myös pyrittiin.

Usein muistetaan Matti Vimparin erotus päätoimittajan tehtävästä 1970. Poliittisista syistä oli kuitenkin jo vuonna 1962 erotettu Pekka Kapari.

”Oli kiistaa siitä, voiko ylioppilaslehti ottaa kantaa puoluepoliittisiin asioihin.”

Vimpari toki jäi elämään pilkkalauluun, jonka M.A. Numminen ja Rauli Badding Somerjoki levyttivät. Moni muistaa myös ikonisen valokuvan SKO:n aktiiveista polttamassa Tylkkäreitä kauppatorilla 1969. Se oli kannanotto lehden linjaa kohtaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Tylkkärit roviolla Kauppatorilla. Savo-Karjalaisen osakunnan aktiivit osoittavat mielipiteensä lehden linjasta talvella 1969.
 

Puoluepoliittisuus tyrehtyi 80-luvulle tultaessa. Tilalle nousivat uudelleen vaihtoehtokulttuuri ja taide. Kasari ylipäänsä oli TYYssä omatoimisen kulttuurin tuottamisen aikaa: oli Rock-klubi, tyyläisten oma ohjelmatoimisto Sulo ja Kylä-TV.

Kulttuuri on toki aina ollut Tylkkärin sisällölle keskeistä – ”Mutta ehkä joinain vuosina voi puhua kulttuurilehdestä enemmän kuin toisina.”

Teemoista erityisesti juhliminen on kantanut vuosikymmenten läpi. Nykymuotoinen opiskelijakulttuuri tosin syntyi vasta 80–90-lukujen vaihteessa.

”70-luvun Tylkkärissä ei näkynyt juurikaan opiskelijariehaa, kun sitä ei opiskelijoiden keskuudessa oikein ollut”.

Ylioppilaslakkeja jopa vähän häpeiltiin.
 

Juhla on tämän vuoden teema Tylkkärissä. 90 vuoden kunniaksi lehdessä alkaa juttusarja, jossa käydään läpi lehden pitkää historiaa: luvassa on kuumimmat puheenaiheet ja mehukkaimmat yksityiskohdat vuosien varrelta. Vuoden 2021 ensimmäinen numero ilmestyy 5. helmikuuta.
 

Fakta: Turun ylioppilaslehti eli Tylkkäri

  • Perustettu: 12. joulukuuta 1930, ensimmäinen numero ilmestyi 24. tammikuuta 1931.
  • Julkaisija: Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY
  • Päätoimittaja: Teemu Perhiö (2019–)
  • Aiemmat päätoimittajat: Wikidatassa (vuoteen 2000 asti)
  • Ilmestysmistiheys: Kuusi kertaa vuodessa printtinä (2021).
  • Verkkosivut: tylkkäri.fi
     

Lue lisää

Tylkkäri 85 vuotta

Entiset päätoimittajat kertovat, minkälainen ajan henki oli heidän kausillaan. (2016)

Torpedoinnista dokaukseen: kun radikaali opiskelijaliike muuntui säyseäksi yliopistodemokratian ylläpitäjäksi

Yliopiston vuosijuhlat TYYn saartoon? Kysymys esitettiin Tylkkärin etusivulla 50 vuotta sitten. (2/2020)

Televisio tuli kylään

Vuoden 1984 lokakuusta lähtien Turun ylioppilaskylän ja yo-talojen asukkaat kerääntyivät tiistai-iltaisin television äärelle. Silloin ruudun valtasi opiskelijoiden oma kaapelitelevisio, jossa saattoi viikosta riippuen nähdä muun muassa Ylen tulevan uutisankkurin, itse tuotetun lännenelokuvan, kunnianhimoista kulttuurijournalismia tai Pekka Siitoimen. (3/2016)