Uutiset
18.09.2019

Aallon opiskelijamedian kohtalo epäselvä, Tampereen Aviisi ”ei tule jatkumaan” – verkkojulkaisuja halutaan, mutta professori pelkää tiedon hukkuvan netin ”sisältömättöön”

Teksti:
Miika Tiainen
Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Aino, Aviisi, Uljas, Vylkkäri... kaikki vessasta alas. Kuvan lehtiä vahingoitettiin kuvauksen aikana.

”Monen ylioppilaslehden vuosi vaihtui huterissa merkeissä”, kirjoitettiin Tylkkärissä 1/2019.

Vuonna 2017 lakkautetun Vaasan ylioppilaslehden joukkoon liittyivät vuodenvaihteessa niin Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas kuin Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema Aviisi.

Tänä syksynä selviää, miten Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan tauolle laittaman Ainon käy. Lisäksi päätöksiä odotetaan yhdistyneen Tampereen ylioppilaskunnan mahdollisen uuden ylioppilasmedian kohtalosta.

Aviisin, Uljaan ja Vylkkärin ohella tällä vuosikymmenellä on lakkautettu myös silloisen Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan Anturin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan Aalefin julkaiseminen.

Oma ylioppilaslehti ilmestyy tällä hetkellä Turun lisäksi Helsingissä, Jyväskylässä, Lapissa ja Oulussa. Lisäksi Suomen vanhin ylioppilaslehti Studentbladet ilmestyy pääasiassa verkossa.

Tampereella ja Aallossa pohditaan nyt, mitä journalismi merkitsee ylioppilaskunnalle 2020-luvulla. Julkisuudessa keskustelua medioiden kohtalosta ei ole käyty – ainakaan vielä.
 

Tampere: Uusi lehti tai ei ollenkaan

Tampereella ylioppilaskunnan edustajisto ei vanhojen ylioppilaskuntien yhdistyessä halunnut jatkaa Tamyn julkaiseman Aviisin ilmestymistä, vaan luoda kokonaan uuden median ”vanhan perimisen sijaan”.

Hallituksen jäsen Petra Oksa Tampereen ylioppilaskunnasta viestittää, että hiljaisuudesta huolimatta omaa mediaprojektia ei ole unohdettu.

Edustajiston asettama työryhmä on selvittänyt kevään ja kesän aikana mahdollisia vaihtoehtoja. Työn tukena on ollut opiskelijoiden mediatottumuksista ja -toiveista tehty kysely, johon saatiin noin 600 vastausta.

Eri kustannusarvioiden lisäksi työryhmä on pohtinut uuden median formaattia. Palkataanko päätoimittajaa vai ei, onko uusi hanke ylipäätään journalistinen?

Yksi asia on kuitenkin selvää.

”Aviisi ei tule jatkamaan, se on oma lehti tai ei ollenkaan”, Oksa toteaa.

Muuten vaihtoehdot ovat edelleen auki. Työryhmä tekee näillä näkymin esityksen TREYn edustajiston lokakuun kokoukseen, jossa päätetään median tulevaisuudesta. Talousarvion osalta asiasta päätetään marraskuun edustajiston kokouksessa.
 

Aalto: Totuttuun tyyliin vai jotain ihan muuta?

Päätöstä odotellaan marraskuulle myös Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa.

Kun Ainon päätoimittaja ja toimitussihteeri irtisanoutuivat keväällä, teki ylioppilaskunnan hallitus esityksen lehden tauolle laittamisesta. Ylioppilaskunnan edustajisto päätti esityksen mukaisesti kokouksessaan 17. huhtikuuta.

Aallossa selvityksen tekeminen on ulkoistettu viestintätoimisto Kaskas Medialle. Työn tukena on ylioppilaskunnan sisäinen ”keskustelupoppoo”, jossa on ylioppilaskunnan vaikuttamisen ja viestinnän päällikkö Heikki Isotalon mukaan edustettuna myös muita Ainon läheisiä sidosryhmiä.

Raportin tarkoituksena on selvittää, millaisia tarpeita opiskelijakohderyhmällä voisi olla. Voisiko riippumatonta mediaa tehdä jotenkin muuten kuin Ainon totuttuun tapaan? Myös rahojen käyttäminen journalismin sijaan johonkin muuhun hyödylliseen on yksi vaihtoehdoista.

Kaskas Median raportin on tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä. Raportin esittelyn jälkeen ylioppilaskunnan hallitus ottaa asiaan kantaa ennen edustajiston marraskuun kokousta, jossa asia päätetään.
 

Uusia medioita vaikea saada eloon

Vaasassa lehden lakkauttamisen yhteydessä pohdittiin uuden opiskelijamedian luomista.

Ylioppilaskunnan teettämän selvityksen pohjalta tehtiin yhteistyötä Pohjalaisen kanssa yhteisestä paikallisesta opiskelijamediasta. Pohjalaisen toiveesta mukaan tuli myös Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta VAMOK.

Tahtoa ei lopulta ollut riittävästi.

”Projektiin olisi vaadittu taloudellista sitoutumista molemmilta opiskelijajärjestöiltä, mihin ei ainakaan meidän edustajistossa ollut valmiutta”, Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Kaisa Paavola kertoo.

Kysymys opiskelijamediasta ei ole Paavolan mukaan noussut enää esiin viime vuoden jälkeen.

Lappeenrannan LTKY:ssä päädyttiin Aalefin lopettamisen jälkeen muuhun ratkaisuun.

Tammikuussa 2017 ylioppilaskunta julkaisi verkkomedia Aliven, jossa nettisivujen mukaan yhdistyvät ”nykyaikaisen verkkomedian ja paperisen Aalef-lehden parhaat puolet: joustavuus, koko kampusväen vaikutusmahdollisuudet, reaaliaikaisuus, keskustelevuus ja monipuoliset mahdollisuudet mainostamiseen”.

Tiedottaja Reetta Määttäsen mukaan ylioppilaskunta on ollut tyytyväinen alustaan.

”Ainakaan lakkautuspuheita ei ole esiintynyt.”

Määttäsen mukaan Alive toimii ensisijaisesti tiedotuskanavana niin ylioppilaskunnalle kuin yliopistolle, mutta myös ”jäsenille itseilmaisun välineenä”.

Kirjoittajat saavat palkkioksi 25 euron lahjakortin ylioppilaskunnan omistaman Aalef Oy:n lounasravintoloihin ja kirjakauppaan.

Alive kytkeytyy myös Lappeenrannan kaupungin strategiaan. Strategian ”Sykettä ja säpinää” -osiossa on toimenpideohjelma ”Opiskelijat osaksi kaupunkia”. Siinä todetaan, että ”kaupungin ja sen palveluiden näkyvyyttä opiskelijoille kasvatetaan kehittämällä viestintää opiskelijoiden suuntaan esimerkiksi Alive-median kautta”.

Verkkojulkaisun viimeaikaista sisältöä ovat muun muassa ylioppilaskunnan hallituksen valitsemat Lappeenrannan matkailutärpit, ylioppilaskunnan golf-osakkeiden esittely sekä ylioppilaskunnan toimiston suuri sima-testi.
 

Hukkuuko digi sisältömättöön?

Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Mikko Villin mukaan digitaalisiin sisältöihin satsaaminen on yleinen trendi mediakentällä.

”Toki on vähän köyhää ajattelua, jos tehdään jotain vain siksi, kun muutkin tekevät”, hän sanoo.

Professorin mielestä paperisten lehtien vahvuus on usein niiden tuoma näkyvyys verrattuna verkkopalveluun. Hänen mukaansa lehtien ei ole pakko ilmestyä paperisena, mutta tällöin printtilehden tuomat orgaaniset kohtaamiset ihmisten arjessa pitää taata jotenkin muuten.

”Tärkeäkin tieto saattaa helposti hukkua internetin sisältömättöön.”

Yhtenä pohdittavana formaattivaihtoehtona professori esittää lehden tai ylioppilaskunnan omaa mobiilisovellusta.

Villin mukaan ylioppilaslehdillä on oma merkityksensä mediakentässä. Hän pitää ylioppilaslehtiä asuinaluelehtien tapaan eräänlaisena hyperlokaalin median ilmentymänä, joka esiintyy aina tietyssä paikassa ja ajassa.

Asuinalueen tapahtumien sijaan ylioppilaslehtien keskiössä on tosin se, mitä yhteisön ihmiset tekevät yhdessä.

”Eihän kukaan muu kirjoita niistä asioista.”

Tiedotuksen ja organisaatioviestinnän ohella professori pitää journalismin merkitystä ylioppilaskunnille tärkeänä.

”Yliopistodemokratian kannalta on hyvä, että jokin taho esittää myös kriittisiä kysymyksiä. Oli sitten kyse ylioppilaskunnan tai yliopiston toiminnasta.”

Juttua korjattu 19.9. klo 10.28: Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitus ottaa selvitykseen kantaa ennen edustajiston marraskuun kokousta, ei edustajiston lokakuista lähetekeskustelua.

Lue lisää

Opiskelijapoliitikot riepottelevat ylioppilaslehtiä salaisuuden verhon takana

Uljaan alasajo oli poikkeuksellisen hätäinen: lakkautusesityksen ja päätöksen välillä kului vain viikko. Lehden lakkauttamista perusteltiin muun muassa rahalla. ISYYn edustajisto ratkaisi asian suljetulla lippuäänestyksellä. Se tarkoittaa, että opiskelijapoliitikot salasivat äänestyspäätöksensä. (1/2019)

Digiloikka tuntemattomaan ei kannata - Formaattiselvitys puoltaa Tylkkärin ilmestymistä printtinä ja verkossa

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päätti tilata vuoden 2017 keväällä selvityksen Tylkkärin säilyttämisen tai muuttamisen vaikutuksista. Formaattiselvityksessä hahmoteltiin kolme eri skenaariota Tylkkärin tulevaisuudelle. Ensimmäisessä painettu ja verkkolehti jatkavat ilmestymistä entiseen malliin, toisessa lehti muuttuu kokonaan verkkolehdeksi ja kolmannessa printtilehden ilmestymistä harvennetaan. (7/2018)

Tylkkäri 85 vuotta

Lehtikokko Kauppatorilla, punk-kulttuurin nousu, New Yorkin WTC-tornien tuho ja muuttuva maailmanjärjestys. Millainen oli ajan henki? Entiset päätoimittajat kertovat. (9/2016)