Uutiset
29.11.2012

”Akateeminen nigerialaiskirje” vaivaa yliopistojen projektihenkilöitä

Useat turkulaisten korkeakoulujen työntekijät ovat saaneet outoja myyntipuheluja brittijulkaisulta. Myyjät ovat käyneet etenkin EU-hankkeiden parissa työskentelevien kimppuun.

Turkulaisten korkeakoulujen hankkeiden parissa työskentelevät tutkijat ja projektivetäjät ovat saaneet viimeisen vuoden aikana useita soittoja brittijulkaisu Public Service Review'lta. Puhelinmyyjät ovat tarjonneet mahdollisuutta saada artikkelia julkaistua. Oudon tapauksesta tekee artikkelin julkaisemisen poikkeuksellisen korkea hinta ja aggressiivinen myyntitapa.

Puhelinmyyjät ovat hoputtaneet artikkelin kirjoittajia tekemään ostopäätöksen hyvin lyhyessä ajassa, eikä julkaisusta ole saanut oleellisia lisätietoja. Lisäksi myyjät ovat esittäneet myös valheellisia myyntiväittämiä julkaisun yhteyksistä.

Turun yliopiston viestintäyksikön mukaan joissakin markkinointipuheluissa on annettu ymmärtää, että julkaisu olisi yhteydessä EU-komissioon ja artikkelin julkaiseminen siinä saattaisi edistää EU-rahoituksen saamista. Public Servive Review'ta toimittaa kuitenkin yksityinen brittiyritys, jolla ei ole havaittu yhteyttä EU-elimiin.

Lisätietoa nihkeästi tarjolla

"Akateemiseksi nigerialaiskirjeeksi" tapausta kuvaava Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Piia Nurmi kertoo, että tietää yhteensä reilut kymmenen ihmistä, jotka ovat saaneet myyntipuhelun Public Service Review'sta. Ainakaan hänen tiedossaan ei ole, että kukaan olisi lähtenyt mukaan.

Sen verran innokkaasti Turkuun on silti soiteltu, ettei Nurmi ihmettele, vaikka joku olisi tarjoukseen tarttunutkin.

"Monilla hankkeilla on tarve saada näkyvyyttä hyvillä foorumeilla. Ja julkaistusta artikkelista aiheutuu kirjoittajalle tavallisestikin kustannuksia. Tässä tapauksessa hinta on vain ollut paljon korkeampi", Nurmi perustelee.

Nurmi itse sai puhelun muutama vuosi sitten työskennellessään Turun kauppakorkeakoulussa. Nurmen mukaan puhelinmyyjä oli kyllä kohtelias, mutta hänen epäilyksensä heräsivät, kun mitään tietoa ei saanut sähköpostilla. Kaikki olisi pitänyt hoitaa puhelimessa ja kiireellisesti.

Tunnin myyntipuhe

Nurmen kollega, projektipäällikkö Päivi Simi sai puhelun Public Service Review'sta viime elokuussa.

Hän oli odottanut toista puhelua liittyen artikkeliinsa, kun Public Service Review'n myyjä kiilasi väliin. Kun myyntipuhe puhelimessa kesti noin tunnin, Simin epäilykset heräsivät.

"Päätin kuitenkin katsoa esityksen loppuun asti."

Hänelle tarjottiin mahdollisuutta julkaista artikkeli 4000 euron hintaan. Kun Simi ei tarttunut ensimmäiseen tarjoukseen, viimeisessä sopimusluonnoksessa hinta oli pudonnut jo 2800 euroon.

Simin tapauksessa julkaisun referensseinä mainittiin muun muassa Jyrki Katainen ja Suomen ympäristökeskus, joiden joukkoon Simi olisi artikkelillaan päässyt.

Missään vaiheessa Simi ei ollut luvannut lähteä mukaan. Kun hän ei lopultakaan suostunut tarjoukseen, myyjä haukkui hänet aikansa tuhlaamisesta ja löi luurin korvaan.

Nopealla surffailulla selviää, että Public Service Review'n myyntapa on herättänyt närää muuallakin. Esimerkiksi Imperial College Londonin astrofyysikon blogissa käydään huijauksen kohteeksi joutuneiden tutkijoiden kesken värikästä keskustelua.

Public Service Review'sta ei vastattu Tylkkärin yhteydenottopyyntöihin.

SAMPO ROUHIAINEN