Uutiset
25.09.2019

Analyysi: Korkeakoulujen rahoitusta nostettiin 127 miljoonaa euroa – suunta on oikea, mutta koulutuksen kunnianpalautuksesta ei ole kyse

Teksti & Kuvat:
Anni Savolainen
Grafiikat:
Teemu Perhiö
  • Opiskelijat saavat pienen palan valtion budjettikakusta.

Lähitulevaisuudessa opiskelijat saavat todennäköisesti enemmän tukea ja lähiopetusta. Rahoituksen korotus tulee tarpeeseen, vaikkei se yliopistoja rikastutakaan. 

Kesäisin on hyvä pitää taukoa opiskelusta. Mutta jos et tiennyt, viimeisen puolen vuoden aikana opiskelijoiden asema on muuttunut. Aloitetaan siis alusta.

Kevään eduskuntavaaleissa valta vaihtui: Juha Sipilä ulos, Antti Rinne sisään. 

Uudessa hallitusohjelmassa linjattiin, mihin seuraavat neljä vuotta halutaan keskittyä. Tavoitteiden toteutumista varten tarvitaan rahaa, ja syksyn kynnyksellä laadittiin ensi vuoden talousarvio. 

Syyskuussa hallitus viimeisteli valtion budjetin vuodelle 2020. Hyvät uutiset: hallitus päätti nostaa korkeakoulujen rahoitusta 127 miljoonalla eurolla.

Opiskelijan näkökulmasta lisäraha tarkoittaa ainakin lisää lähiopetusta, enemmän tukea ja monipuolisempia lisäresursseja.

Näin uskoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Sanni Lehtinen. SYL kampanjoi rahoituksen noston puolesta isosti.

Parempi rahoitus ennen kaikkea vakauttaa yliopistojen perustoimintaa.

“Jo sillä lisäajalla, jota henkilökunnalla on opiskelijoille, on konkreettinen vaikutus yliopistojen toimintaan. Kahden edellisen hallituskauden aikana nimenomaan opiskelijoiden saama aika, tuki ja ohjaus vähentyivät, koska koulutuksesta leikattiin niin paljon“, Lehtinen sanoo.

Sillä on paljon väliä, kuka Arkadianmäellä tai Säätytalolla istuu. Kuka tahansa viime vuosien yliopisto-opiskelija tietää, että korkeakoulujen rahoitus ei ollut edellisen hallituksen prioriteettilistan kärjessä.

Pääministeri Rinne lupailee opiskelijoille paljon enemmän kuin edeltäjänsä. Hallitusohjelma on tässä vaiheessa selkein merkki siitä, että seuraavat vuodet tulevat olemaan opiskelijoille aiempaa lempeämpiä.

Vaikka budjetti on jo käytännössä valmis, sen todellisia vaikutuksia ei kuitenkaan tiedetä. Osittain tämä johtuu siitä, että koko budjetti kaikkine lukuineen julkistetaan vasta lokakuun alussa. 

Hallitusohjelman ja budjetin pitäisi kulkea käsi kädessä, joten spekulointi alkaa kiinnostaa. Mitä hallitusohjelmassa itse asiassa sanotaan yliopisto-opiskelijoista? Entä mitkä seikat vaikuttavat turkulaisiin opiskelijoihin?

Juttu jatkuu taulukon jälkeen

Taulukko: yliopisto-opiskelijat hallitusohjelmassa

Ylläolevat otteet hallitusohjelmasta tuntuvat todennäköisesti epäselviltä, mutta sitä ne ovat vielä kaikille muillekin. Emme tiedä, miten mitäkin vahvistetaan, voimistetaan tai tuetaan.

Korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta hallitusohjelman tavoitteet ovat siis periaatteessa mahtavia, mutta konkretiaa niistä todella puuttuu. On mahdotonta mitata, onko jotain hallituskauden lopussa vaikkapa voimistettu tarpeeksi.

Hallitusten tavoitteiden todellista toteutumista ylipäänsä on vaikea arvioida. Esimerkiksi Sipilän hallitusohjelmassa linjattiin korkeakoulujen vahvemmasta roolista innovaatiotyössä. Keskeistä oli korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö. Se ei enää korostu Rinteen hallitusohjelmassa. 

Nyt puhutaan selkeästi enemmän vahvasta kansainvälisyydestä, korkeakoulujen työrauhasta, pienituloisten tukemisesta sekä koulutuksen kehittämisestä. 

Tältä osin hallituksen eduksi täytyykin nostaa yksi asia. Ohjelma sisältää niin monia erillisiä tapoja kehittää korkeakoulutusta, että viesti tuntuu konkretian puutteenkin läpi selvältä: yliopistot ovat tärkeitä. 

Tavoitteet ehkä kuulostavat korulauseilta, mutta hallitusohjelmasta huokuu arvostus, joka edellisen hallituksen ohjelmasta uupui.
 

Rinteen hallitus päätti kasvattaa korkeakoulujen rahoitusta ensi vuodelle 127 miljoonalla eurolla. Tästä luvusta 40 miljoonaa menee yliopistoille ja 20 miljoonaa ammattikorkeakouluille. 

Lisäksi indeksikorotuksiin on varattu 67 miljoonaa. Tämä on ei varsinaisesti nosta korkeakoulujen rahoitusta, vaan summa käytetään kustannusten nousun kattamiseksi.

40 miljoonan potti kasvattaa Suomen yliopistojen perusrahoitusta. Indeksikorotukset ovat myös merkittäviä, sillä ne korvaavat osaltaan vajetta, jota Sipilän hallitus jätti peräänsä. Koulutusleikkausten synnyttämä vaje on noin puoli miljardia euroa. 

Opiskelijoiden näkökulmasta hyvä uutinen on myös opintorahan sitominen indeksiin, vaikkakin nettovaikutus on vain muutaman euron. Lisäksi perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotus nostettiin sataan euroon kuukaudessa.

Indeksiin sitominen tarkoittaa sitä, että opintorahan määrää korotetaan jatkossa yleisen hintojen nousun mukaisesti. Se helpottaa pienituloisten oloa, sillä se voimistaa opiskelijoiden maksukykyä. 
 

Turkulaisten kannalta kiinnostavaa hallitusohjelmassa on raideliikenteen tukeminen. Toteutuuko Tunnin juna Turun ja Helsingin välillä, ja jos, niin milloin?

Jos hallituksen tavoite lisätä korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja avata koulutustarjontaa toteutuu, nopeampi junayhteys olisi kenties vielä hyödyllisempi jo opiskeluvaiheessa.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve on ajanut Tunnin junan asiaa aktiivisesti. Hän on mediassa ilmoittanut uskovansa, että hanke saataisiin käyntiin jo tällä hallituskaudella.

Ratahanke toteutetaan hankeyhtiön kautta. Sellaisen perustaminen on jo neuvottelupöydällä, ja valtio sitoutunut pääomittamaan vähän yli puolet hankeyhtiöstä. 

Kolmesta Etelä-Suomeen kaavailtavasta raidehankkeesta Turun ja Helsingin välinen rata on suunnittelussa kaikista pisimmällä. Tästä huolimatta ei ole mitään takeita siitä, että Tunnin juna alkaisi edes konkretisoitua tällä hallituskaudella.  
 

Takeita ei ole myöskään siitä, että hallituskausi päättyisi koulutusaktiivien hurraa-huutoihin. Hallitusohjelma jättää monista hyvistä piirteistä huolimatta toivomisen varaa.

Yksi merkittävä puute budjetissa on tuki aloituspaikkojen lisäämiseksi. Aloituspaikkojen lisäys on hallitusohjelmassa keskeinen tavoite, mutta budjetissa huomioidaan ainoastaan 150 uutta ammattikorkeakoulupaikkaa Savonlinnaan.

Yksi vaihe budjetin muodostamisessa on eri ministeriöiden esitykset eli pyynnöt siitä, miten he oman alansa rahoittaisivat.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan aloituspaikkojen kasvattaminen vaatisi 40 miljoonaa euroa. Hallitus ei myöntänyt tähän tarpeeseen rahaa lainkaan.

Tämän ottaa esille myös Sanni Lehtinen SYListä.

”Jäi vielä epäselväksi, että jos korkeakoulujen aloituspaikkoja aiotaan nostaa, niin tuleeko siihen erillistä rahaa. Hakijasuman purkamisesta on puhuttu laajasti aiemminkin, mutta tähän budjettiin niitä panostuksia ei tullut.”

Pian budjetin valmistumisen jälkeen Lehtinen kirjoitti aloituspaikkojen puolesta tiedotteessa SYL:in nettisivuilla.

Tiedotteessa linjataan, että ”aloituspaikkojen lisääminen ilman erillistä rahoitusta olisikin käytännössä leikkaus”. 

Lehtinen vetoaa myös hallituksen tavoitteeseen nostaa korkeakoulutettujen määrä puoleen nuorista aikuisista. ”Tällaisia lisäyksiä ei voida tehdä olemassa olevan rahoituksen turvin ilman, että korkeakouluyhteisön hyvinvointi ja koulutuksen laatu vaarantuvat”, hän kirjoittaa.

Helsingin Sanomien toimittaja Marjukka Liiten puolestaan huomautti, että korkeakoulujen niin kutsuttu ”täysimääräinen” korotus ei kenties ole niin merkittävä, miltä se ensi silmäyksellä näyttää. 

Liiten kirjoittaa, että yliopistojen perusrahoitus nykyisellään on 1,8 miljardia euroa. Jos tasokorotukset suhteutetaan tähän summaan, korotuksen suuruus on vain noin puoli prosenttia vuositasolla. Toimittaja lisää, että indeksikorotus parantaa tilannetta, ja että rahoitus on toki menossa hyvään suuntaan.

Budjettiriihen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa sisäministeri Maria Ohisalo linjasi, että hallitus on osoittanut tekevänsä ”koulutuksen kunnianpalautuksen”.

Onko tämä ilmaisu kuitenkin liioittelua? Kysytään Lehtiseltä.

”Aiempina vuosina tehtiin satojen miljoonien eurojen koulutusleikkaukset, nyt tulee 60 miljoonaa euroa per vuosi. Nyt on oikea suunta enemmänkin kuin kunnianpalautus.”

Lue lisää

Sipilän hallitus saneli korkeakoulujen linjat uusiksi – kausi oli huono niin resursseille kuin autonomiallekin

Juha Sipilän keskusta-oikeistolaisen enemmistöhallituksen kaudella koulutusta uusittiin ja isosti. Arviot tarkoista summista vaihtelevat, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan koulutuksesta leikattiin yhteensä noin 690 miljoonaa euroa. Pelkästään korkeakouluilta raavittiin pois yli 110 miljoonaa euroa. Neljän vuoden ajalta se tekee 75 340 euroa päivässä. (3/2019)

Kakkua vai ei – Mikä puolue on opiskelijaystävällisin?

Tylkkäri kävi läpi puolueiden vaaliohjelmat edustakuntavaalien 2019 alla. (3/2019)