Uutiset
17.09.2021

Enää ei tarvitse opiskelijoiden ”taistella keskenään”: Harjoittelutuen saa jatkossa jokainen perustutkinto-opiskelija Turun yliopistossa

Teksti & Kuvat:
Teemu Perhiö

Turun yliopiston tiedekuntien myöntämä harjoittelutuki uudistuu.

Vuoden 2022 alusta lähtien 1 800 euron tuen saa jokainen perustutkinto-opiskelija, jonka harjoittelutyönantaja sitä edellyttää.

Opiskelijan täytyy vain löytää harjoittelupaikka ja täyttää sitoumuslomake. Siinä se. Työnantaja laskuttaa tuen tiedekunnalta harjoittelun jälkeen, jos se sitä tarvitsee.

Uudistus tuo kertaheitolla ratkaisun yhdenvertaisuusongelmaan, joka on vaivannut tiedekuntien harjoittelutukea jo pitkän aikaa. Tähän asti kaikki opiskelijat eivät ole saaneet hakemaansa tukea, koska varatut budjetit ovat olleet tiedekunnissa erisuuruisia.

TYYn koulutuspoliittinen asiantuntija Joni Kajander pitää uudistusta kauan odotettuna ja tervetulleena.

”Enää ei tarvitse opiskelijoiden taistella keskenään harjoittelutuista.”

Fokus siirtyy.

Opiskelijat voivat nyt keskittyä harjoittelupaikan löytämiseen, yliopisto taas esimerkiksi harjoitteluohjauksen kehittämiseen.
 

Miten harjoittelutuen hakeminen sitten käytännössä toteutuu uudessa järjestelmässä? Kysytään Turun yliopiston työelämäpalveluiden suunnittelijalta.

”Harjoittelutukea ei siis enää haeta”, Lotta Metsärinne vastaa Zoomissa.

Se saadaan. Opiskelijan pitää vain ilmoittaa harjoittelupaikastaan tiedekunnalle. Toki tiedekunnan pitää hyväksyä harjoittelupaikka; sen pitää tukea tutkinnon tavoitteita.

Lisäksi tuki on tarkoitettu työpaikkoihin, joissa maksetaan vähintään määritelty minimipalkka, 1252 euroa kuussa. Harjoittelun tulee olla ohjattua.

Ensin opiskelija hakee harjoittelupaikkaa ja ilmoittaa työnantajalle, että hänellä on harjoittelutuki käytettävissään. Harjoittelupaikan saatuaan opiskelija täyttää sitoumuslomakkeen.

Automatisoitu lomake on yliopiston oman kehittelytyön tulos. Kun opiskelija on täyttänyt lomakkeen, se lähtee automaattisesti työpaikan vastuuhenkilölle täytettäväksi. Kun työpaikka täyttää lomakkeen, se palautuu yliopistolle.

Järjestelmä huolehtii lomakkeen siirtymisestä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Harjoitteluita voi edelleen tehdä halutessaan useammankin, mutta tukia on käytettävissä vain yksi. Uudistus ei nollaa aiemmin käytettyjä tukia.

Tietenkään harjoittelutukea ei edes tarvita kaikkiin työpaikkoihin.

”Joskus syntyy mielikuva, että se olisi pakko olla”, Metsärinne sanoo.

Tämänkin ongelman uudistus ratkoo. Opiskelijan ei yksinkertaisesti tarvitse miettiä asiaa. Toisaalta poistuu myös paine hakea tukea varmuuden vuoksi.

Joitakin poikkeuksia on. Tukea ei voi käyttää lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinisiin harjoitteluihin tai opettajankoulutuksen palkattomiin opetusharjoitteluihin. Uudistus ei myöskään vaikuta ulkomailla tehtävään harjoitteluun.
 

Mallia uudistukseen on haettu Helsingin yliopistosta, jossa tuki on taattu kaikille opiskelijoille. Siellä tuen saamiseksi tulee silti täyttää tietyt kriteerit, kuten 60 suoritettua opintopistettä.

Turun yliopistossa on menty askel pidemmälle. Muita kriteereitä tuen saamiseen ei ole kuin se, että tukea ei ole käyttänyt aiemmin. Toki työpaikan tulee yhä tukea opintojen tavoitteita ja maksaa minimipalkkaa. Tuki myös maksetaan työnantajalle, jos se sitä tarvitsee, ei opiskelijalle.

Uusi malli yksinkertaistaa hallintoa, mutta sen kustannusvaikutukset ovat herättäneet keskustelua. Harjoittelutuen tarve kohdistuu tiedekuntiin nimittäin eri tavoin.

Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa moni opiskelija suorittaa harjoittelun valtiolla tai kunnalla. Ne taas yleensä vaativat harjoittelutukea.

Uudistuneen budjetin pohjana on käytetty Helsingin yliopistossa vuosittain harjoittelun suorittaneiden opiskelijoiden määrää. Siellä noin 3 prosenttia opiskelijoista tekee harjoittelun vuoden aikana.

Turussa vastaava määrä harjoittelussa käyviä opiskelijoita tarkoittaisi noin 650 000 euron budjettivaikutusta. Vuonna 2018 harjoittelutukiin budjetoitiin yhteensä noin 460 000 euroa. Kasvua voi siis olla luvassa.

”Tiedekunnat lähtevät nyt tekemään budjetteja. Ensimmäisen vuoden jälkeen on helpompi arvioida, mikä tarve on”, sanoo Turun yliopiston kehittämisasiantuntija Susanna Ahteensuu Zoomissa.

Ahteensuu on toiminut uudistuksessa keskeisenä arkkitehtinä vuodesta 2018 lähtien.

Hän korostaa, että Helsingin kokemusten valossa isoin tarve tuelle on uudistuksen ensimmäisenä vuonna. Silloin kasaantunut tarve purkaantuu. Tilanne tasaantuu myöhemmin.

Osin siksi uudistusta pilotoidaan aluksi kolmen vuoden ajan. Lopuksi tehdään arviointi ja päätetään jatkotoimenpiteet.

Sekä Ahteensuu että Metsärinne ovat uudistuksesta innoissaan.

”Fiilikset ovat ylpeät ja juhlavat. Hieno panostus yliopistolta systeemin tasapuolistamiseksi”, Ahteensuu kehuu.

Metsärinne näkee asian kansallisen tason imago-kysymyksenä: ”Että Turun yliopisto uskaltaa ja haluaa panostaa opiskelijoihinsa.”
 

Toisin kuin Helsingin yliopistossa, Turussa harjoittelutukien myöntämistä ei ole keskitetty. Rahat tulevat tiedekuntien budjeteista, ja siellä ne pysyvät.

Perusteluita on muutama.

Laadullisesti ajateltuna tiedekunnissa on paras asiantuntemus siitä, mitkä harjoittelupaikat sopivat tutkintojen osaksi. Toisaalta on resurssikysymys. Yliopiston työelämäpalvelut ei kykenisi yksin hoitamaan asiaa.

Turun yliopiston koulutuksesta vastaavan vararehtorin Piia Björnin mukaan yliopistolla on suhteellisen hyvin tiedossa, miltä uudistus näyttää tiedekuntien budjeteissa.

”Summat ovat sellaisia, joista tiedekuntien pitäisi kyllä perusrahoituksensa varassa selviytyä. Kyseessä on kuitenkin tässä vaiheessa mallin pilotointi, ja sitä säädetään tarvittaessa”, Björn sanoo sähköpostitse.

Tiedekuntien budjeteissa summat toki ovat kohtuullisen pieniä, mutta valintoja varmasti joudutaan tekemään.

”Tärkeintä on nyt se, että tiedekunnat lähtivät mukaan malliin, joka tuo kauan kaivattua yhdenvertaisuutta opiskelijoille tiedekunnasta huolimatta.”

Björn uskoo uuden mallin edesauttavan opiskelijoiden valmistumista, kun oman alansa työelämään tutustumisesta tulee vaivattomampaa.
 

Hakuaika seuraavan vuoden harjoittelutukeen on ennen uudistusta ollut aina syksyisin. Rahaa on myönnetty sen verran kuin mitä budjetti on antanut myöten.

Tilastojen valossa yliopistolla kaikki tiedekunnat mukaan lukien harjoittelutuen on saanut vuodesta riippuen noin 55–65 prosenttia hakijoista.

Heistä kuitenkin vain alle puolet on suorittanut harjoittelun kyseisen vuoden aikana.

Moni harjoittelu peruuntuu. Budjetoitua rahaa jää käyttämättä, kun sitä ei kyetä uudelleen kohdentamaan niille hakijoille, joille sitä ei alun perin myönnetty.

Työnantajista taas vain noin kolmannes on lopulta laskuttanut harjoittelutuen.

Kohtaanto-ongelma on ollut todellinen.

Lisäksi on ollut eroavaisuuksia tiedekuntien välillä siinä, kuinka monelle opiskelijalle tuki myönnetään. Esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa 97 % hakijoista sai tuen vuonna 2020; oikeustieteellisessä tiedekunnassa vain 37 % (ja aikaisempina vuosina vielä harvempi).

Suurin budjetti on ollut yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, 175 000 euroa. Viime lukuvuonna reilu 60 prosenttia hakijoista sai tuen, mutta työnantajat laskuttivat tiedekuntaa vain 76 800 euron edestä.

Koko yliopiston tasolla tukia oli vuonna 2020 budjetoitu 413 500 euron edestä, mutta laskutettu vain 219 091 euron edestä.

Humanistinen tiedekunta on pyrkinyt ratkomaan kohdentamisongelmaa ylibudjetoinnilla. On luotettu siihen, että osa rahasta jää kuitenkin käyttämättä.

Vuoden 2018 keskusteluissa ylibudjetointia pidettiin yhtenä ratkaisuehdotuksena ongelmaan. Vaikka dekaanien keskuudessa sen toimivuudesta oli yhteisymmärrys, ylibudjetointia ei kuitenkaan lähdetty toteuttamaan laajemmin.

Yliopiston nyt tekemä päätös oli lähes yksimielinen. Suurin osa tiedekunnista kannatti hanketta, suurempaa vastustusta esiintyi vain niistä yhdessä.

Aiemmin tuki on ollut 1 800 euroa valtion paikkoihin ja 1 300 euroa muihin. Nyt tuen suuruus on kaikille yhtä suuri.
 

Lue lisää harjoittelutuesta Intranetistä (yliopistolaisille).

Oikaisu 17.9. klo 12.18.: Tekstissä luki "Vuonna 2018 harjoittelutukiin meni yhteensä noin 460 000 euroa", kun piti lukea, että budjetoitiin. Budjetoituja varoja kului 311 000 euron edestä.
 

Kommentti: Näin ylioppilaskunnan vaikutustyö toimii
 


 

Ratkaisu tuntuu nyt yksinkertaiselta ja itsestään selvältä: annetaan harjoittelutuki jokaiselle opiskelijalle, ilman kriteereitä. Se tuntuu ratkovan monta ongelmaa kuin itsestään.

Ideaalitilanteessa kaikki harjoittelut olisivat palkallisia eikä harjoittelutukia tarvittaisi. Näin todetaan Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) harjoittelusuosituksessa, joka julkaistiin vuoden 2021 alussa.

”Kun näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole, tulisi harjoittelutuen hakeminen olla opiskelijalle helppoa ja tuen tulisi edistää harjoittelupaikan saamisen mahdollisuuksia, ei vähentää sitä,” suosituksissa sanotaan.

Tätähän Turun yliopiston uusi malli toteuttaa.

”Ideaalitilanteessa jokaisen opiskelijan on mahdollista saada harjoittelutukea kerran opintojensa aikana ja on opiskelijasta itsestä kiinni, milloin tukea käyttää tai tarvitseeko sitä lainkaan.”

Aivan kuin yliopistolla olisi luettu SYL:n suosituksia!
 

No mikään ihme ei ole kyseessä. SYL:n vuoden 2020 hallituksessa työelämäasiat olivat TYYläisen Johanna Pohjosen harteilla. Samaan aikaan TYYn hallituksessa asiaa edisti yliopiston suuntaan Camilla Saarinen. Hänetkin valittiin täksi vuodeksi SYL:n hallitukseen.

TYYn koulutuspoliittinen asiantuntija Joni Kajander taas vuosi toisensa perään koulii uusista hallituslaisista koulutuspolitiikan osaajia ja on mukana yliopiston valmistelutyössä.

Yliopistolla kovan työn on tehnyt kehittämisasiantuntija Susanna Ahteensuu, joka on edistänyt uudistusta vuodesta 2018 lähtien. Hän otti uuteen malliin lähtökohdaksi Helsingin yliopiston harjoittelutukikäytännön.

Lopulta vaadittiin myös yliopiston johdolta rohkeutta tehdä päätös, jolle ei löytynyt kaikista tiedekunnista varauksetonta tukea. Suurimmasta osasta kuitenkin.
 

Tällä tavalla ylioppilaskunnan vaikutustyö toimii. Yhteistyössä, pitkäjänteisesti, usean vuoden mittaan.

Ja nyt turkulaiset opiskelijat saavat selkeän kilpailuedun kotimaisilla harjoittelupaikkamarkkinoilla.

Pian TYYlle valitaan uusi edustajisto, joka pääsee sorvaamaan ylioppilaskunnan poliittista linjapaperia. Samaa paperia, josta nytkin löytyy vaatimus yhdenvertaisesta harjoittelutuesta.
 

Teemu Perhiö
päätoimittaja
 

Lue lisää

Epäsopua, junttausta, yllätysesityksiä – TYYn edaattorit puivat menneitä kausia, mutta kehuvat ylioppilaskunnan muuttuneen yhtenäisemmäksi

Piknik-eväistä voimansa saava edustajisto päättää 14 000 opiskelijajäsenen asioista – aika pienistä, mutta lopulta myös aika tärkeistä. (6/2019)