Uutiset
15.03.2021

Ennen vain Helsingissä, nyt myös Turun yliopistossa: uudessa kiinan kielen pääaineessa voi lähteä liikkeelle ”ihan alkeista”

Teksti:
Jasmin Vahtera
Kuvat:
Toimitus
  • Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen oppiaineiden tiloja on muun muassa Rosettassa ja Signumissa.

Ensi syksystä alkaen kiinan kieltä voi opiskella Turun yliopistossa sekä pää- että sivuaineena.

Vuotuinen pääaineopiskelijakiintiö on 15, sivuaineeseen paikkoja on tarjolla viisi. Oppiaineeseen voi hakea, vaikkei olisi opiskellut kiinaa aiemmin.

”Täällä voi lähteä liikkeelle ihan alkeista”, kertoo kiinan kielen opettaja ja sinologi Hanna Holttinen.

Päätös kiinan kielen oppiaineen perustamisesta Turkuun tehtiin vuonna 2019, ja Holttinen aloitti työt tulevan oppiaineen suunnittelijana keväällä 2020. Toistaiseksi oppiaineessa ei ole muuta henkilökuntaa.

”Tarkoituksena on palkata kaksi kiinan kielen opettajaa ja professori, jotta tästä saataisiin täysimittainen oppiaine”, Holttinen kertoo.

Oman haasteensa opettajien rekrytointiin tuo se, että Suomessa ei ole tarpeeksi kiinan kieleen erikoistuneita opettajia.

”Suomenkielisiä kiinan kielen opettajia ei riitä edes peruskoulujen tarpeisiin.”

Holttisen mukaan kiinan kielen asiantuntijoita on Suomessa muutenkin liian vähän siihen nähden, kuinka keskeinen asema Kiinalla on kansainvälisessä politiikassa.

Tähän mennessä Helsingin yliopisto on ollut ainoa suomalainen yliopisto, jossa kiinaa on voinut opiskella pääaineena. Siellä sisäänotto tapahtuu joka toinen vuosi ja aloituspaikkoja on alle kymmenen.
 

Viime aikoina Kiina on ollut uutisissa uiguureihin kohdistuvan vainon takia. Useat valtiot ovat nimenneet tapahtumat kansanmurhaksi.

”Maabrändi” saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka kiinnostuneita ihmiset ovat kunkin maan kielen ja kulttuurin opiskelusta.

”Se, ettei Kiinasta kuulu kuin negatiivisia uutisia, voi olla luotaantyöntävää. Se on harmi, sillä ikävien asioiden ja uutisten johdosta meidän pitäisi olla entistä kiinnostuneempia Kiinasta. Sen toiminta vaikuttaa keskeisesti koko maailman politiikkaan.”

Kiinalaisen kulttuurin, historian, yhteiskunnan ja kielen tutkiminen on tasapainoilua sen kanssa, mitä uskaltaa sanoa ja mitä ei, Holttinen kertoo. Samasta asiasta puhui Tylkkärissä 4/20 tutkija Liisa Kauppila, joka tekee väitöskirjaa jääsilkkitiestä.

Jotta Kiinaan olisi jatkossakin mahdollista lähteä tekemään tutkimusta paikan päälle, on monen tutkijan oltava sanomisissaan varovainen, Holttinen kuvailee. Moni tietoisesti välttelee ottamasta kantaa esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksiin, koska pelkää oman työnsä vaikeutuvan.

Holttinen kuitenkin toteaa, että Kiinan kommunistisen puolueen ja Kiinan kansantasavallan ongelmakohtia ja vaikutuskeinoja tuodaan esille opetuksessa, sillä ”asiassa ei kaunistelu auta”.
 

Kiinan peruskielitaitoa opettavat kurssit ovat osa perusopintoja ja ne järjestetään kieli- ja viestintäopintojen (Kievi) keskuksessa.

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella on perinteisesti tarjolla kolme suuntautumisvaihtoehtoa (kieliasiantuntijuus, kielen opettaminen ja oppiminen sekä monikielinen käännösviestintä), mutta kiinan kielestä tulee aluksi tarjolle vain kieliasiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto.

Helsingin yliopistossa Itä-Aasian kielet ovat heti englannin jälkeen kieliopinnoista suosituimpia. Hakijoita on reilu 100 hakuvuosittain. Helsingin yliopiston kiinan kielen opetus keskittyy perinteisempään kielenopetukseen, ja sieltä voi pätevöityä opettajaksi.

”Turun kiinan kielen oppiaineen linja on kieli- ja käännöstieteiden laitoksen profiilin mukainen. Meillä painopisteet ovat kielitaidossa, viestinnässä ja vuorovaikutuksessa sekä kiinalaisen yhteiskunnan ymmärtämisessä”, Holttinen sanoo.

Uusi oppiaine tekee myös yhteistyötä yhteiskuntatieteen laitoksen alaisen Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen (CEAS) kanssa.
 

Lue lisää

Kiinatutkija Liisa Kauppila ei suostu ”sensuroimaan itseään”, mutta miettii sanansa tarkkaan – hänen väitöskirjansa käsittelee Kiinan nousua globaaliin keskiöön

Jääsilkkitiehanke voi tuoda Suomeen investointeja ja työtä, mutta ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta pelätään. (4/20)