Uutiset
04.04.2019

Ensikertalaiskiintiö oli viimeinen pisara – Yhä useampi suomalainen lähtee opiskelemaan lääketiedettä ulkomaille

Teksti:
Tuovi Mäkipere
Kuvat:
Loreta.lukina/CC By-Sa 4.0 & Tuovi Mäkipere
Grafiikat:
Teemu Perhiö
  • Rīga Stradiņš -yliopiston sisäänkäynti Riikassa Latviassa (Kuva: Loreta.lukina/CC BY-SA 4.0)

”Lääkäriliiton mielestä suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden määrän suuri kasvu tulisi ottaa huomioon kotimaisten lääketieteellisten tiedekuntien sisäänotoissa”, Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo.

Toissa lukuvuonna opintotukea ulkomaisiin lääkäriopintoihin sai reilut 1 060 suomalaista, mikä on noin kolme kertaa enemmän kuin lukuvuonna 2012–2013.

Lääkäriliiton arvion mukaan luku on todellisuudessa vielä noin kymmenyksen suurempi, sillä kaikki opiskelijat eivät saa opintotukea.

”Ulkomaista voidaan lainausmerkeissä puhua Suomen suurimpana lääketieteellisenä tiedekuntana”, Halila vertaa

Suomen kaikissa lääketieteellisissä oli viime vuonna yhteensä 735 aloituspaikkaa. Toissa vuosina ulkomailla opintonsa on aloittanut vuosittain vajaat parisataa.

Opetushallituksen kansainvälistymispalvelujen vastaava asiantuntija Irma Garam kertoo, että yleisimmin ulkomaille lähdetään opiskelemaan kauppatieteitä, yhteiskuntatieteitä, humanistisia aloja ja lääketiedettä. Kelan tilastojen mukaan lukuvuonna 2016–2017 kokonaan ulkomaisiin opintoihin tukea sai kaikkiaan lähes 9 150 opiskelijaa.

”Kun puhutaan kaikkien alojen opiskelijoista, suosituimmat kohdemaat ovat Iso-Britannia, Ruotsi, Viro, Alankomaat, Yhdysvallat ja Saksa”, Garam sanoo.

Toissa lukuvuonna suosituimmat lääketieteen opiskelumaat olivat Ruotsi, Latvia, Romania ja Viro. Halila arvioi, että Latvia on kasvattanut suosiotaan ”viidakkorummun” avulla. Kun sana Latvian englanninkielisistä lääkäriopinnoista on levinnyt, entistä useammat ovat hakeneet sinne.

Ensikertalaiskiintiö ajoi ulkomaille

Varsinais-Suomesta kotoisin olevat Essi Nuutinen ja Linda Hiekkaranta vahvistavat arvion. Latvian pääkaupungin Riian eduiksi kallistuivat suorat lennot Turusta ja suosio suomalaisten medisiinarien keskuudessa.

Kumpikin ehti opiskella lukion jälkeen muita aloja ja hakea useita kertoja Turun yliopiston lääketieteelliseen.

”Viimeinen työntö ulkomaille oli se, että Suomessa otettiin ensikertalaiskiintiöt käyttöön”, Nuutinen kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Varsinais-Suomesta kotoisin olevat Essi Nuutinen ja Linda Hiekkaranta opiskelevat lääketiedettä Rīga Stradiņš -yliopistossa Riikassa Latviassa.

Linda Hiekkaranta ja Essi Nuutinen opiskelevat Rīga Stradiņš -yliopiston lääketieteelliseessä.

Ovet Rīga Stradiņš -yliopiston lääketieteelliseen aukesivat motivaatiokirjeellä, suosituskirjeillä, ylioppilas­todistuksella, lukion päättötodistuksella ja todistuksella englannin kielen taidosta.

Nuutinen aloitti opinnot helmikuussa 2016 ja Hiekkaranta vuotta myöhemmin.

Rīga Stradiņš -yliopistossa englanninkieliset lääketieteen opinnot maksavat vuonna 2018 aloittaneille opiskelijoille 12 000 euroa lukuvuodessa. Aiemmin lukukausimaksut olivat alempia.

Nuutisen ja Hiekkarannan opinnoissa karsintaa tapahtuu opintojen aikana. Jos tentistä ei pääse uusinnoista huolimatta läpi, putoaa yhden lukukauden alemmas. Käytännön potilastyö eli klinikkavaihe alkaa kolmannen vuoden aikana.

Hiekkaranta kertoo, että tenttejä on viikoittain ja tuntikokeita jopa päivittäin. Suullisiin tentteihin vastaaminen vaati häneltä hieman opettelua.

”Kaikkiaan näissä opinnoissa tulee tunne, että meistä kiskotaan kaikki irti. Arvostan kuitenkin sitä, että lähiopetusta on valtavasti ja kysymyksiin saa aina vastaukset.”

Tutkinto tunnustetaan automaattisesti

Lääkäriliiton Hannu Halilan mukaan Pohjoismaita lukuun ottamatta ulkomailla lääketieteen opinnot ovat teoreettisempia kuin Suomessa.

”Opintojen loppuvaiheessa opiskelijat tulevat kuitenkin yleisesti töihin Suomeen ja tutustuvat suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.”

Koska Latvia kuuluu Euroopan unioniin, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira tunnustaa sikäläisen tutkinnon automaattisesti. Laillistuksen edellytyksenä on riittävä suomen kielen taito, mutta kieli ei paluumuuttajille ole ongelma.

Lääkäriliiton teettämien kyselyjen mukaan ylivoimainen enemmistö aikoo hakeutua Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. Noin kaksi kolmasosaa aikoo varmasti palata, ja vain pari prosenttia ei varmasti aio palata.

Nuutinen ja Hiekkaranta eivät ole vielä lyöneet lukkoon tulevaisuudensuunnitelmiaan.

”Kynnys lähteä ulkomaille töihin on hyvin matala sen jälkeen, kun on opiskellut kuusi vuotta ulkomailla”, Nuutinen huomauttaa.

Lääketieteellistä tutkintoa ulkomailla suorittaneet opintotuensaajat maittain ja lukukausittain