Uutiset
02.05.2018

Epäreilu harjoittelutuki: Pääaine vaikuttaa tuen saantiin

Teksti:
Hammu Varjonen
Kuvat:
Алексей Бутенков/123RF Stock Photo
Grafiikat:
Nella Keski-Oja & Hammu Varjonen
  • *Lääketieteellisestä tiedekunnasta vain biolääketieteen laitos kertoi harjoittelutukeen budjetoidun summan, joka oli 6 500 euroa. **Suhteutus vuoden 2016 opiskelijamäärien perusteella. Myönnetty harjoittelutuki on pääsääntöisesti 1 300 euroa opiskelijaa kohden.

Humanisteista harjoittelutukea saa yli puolet hakijoista, oikeustieteen opiskelijoista vain joka kuudes.

Vaihtelevat käytännöt harjoittelutuen jakamisessa asettavat Turun yliopiston opiskelijoita eriarvoiseen asemaan.

Turussa tiedekunnat päättävät itsenäisesti tukeen budjetoitavista summista ja tuen myöntämisen kriteereistä. Rekry eli Turun yliopiston työelämäpalvelut pyrkii koordinoimaan käytäntöjä, mutta vaihtelua on huomattavasti.

Viime vuosina tukeen on budjetoitu Rekryn mukaan vuosittain yhteensä noin 500 000 euroa. Tästä yli kolmannes koostuu yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tukibudjetista, joka oli viime vuonna 190 000 euroa.

Toiseksi eniten tukeen budjetoi humanistinen tiedekunta, joka varasi sitä varten 100 000 euroa. Muissa tiedekunnissa tukeen varattiin enimmillään 50 000 euroa.

Pelkät summat eivät kuitenkaan kerro koko totuutta.

Tukea vaativat pääasiassa julkishallinnon ja kolmannen sektorin työnantajat. Niitä ovat esimerkiksi ministeriöt ja valtio ylipäätään sekä Turun kaupunki ja lähiseudun kunnat.

“Yritysten trainee-ohjelmissa harvemmin vaaditaan harjoittelutukea”, Rekryn johtava asiantuntija Sanna Tuominen sanoo.

Kaikkien tiedekuntien opiskelijat eivät siis hakeudu yhtä hanakasti tukea vaativien työnantajien harjoitteluihin.

 

TUKEA SAAVIEN opiskelijoiden osuus hakijoista vaihtelee tiedekuntien välillä huomattavasti. Siinä, missä humanistisessa tiedekunnassa tuki on viime vuosina myönnetty yli puolelle hakijoista, esimerkiksi oikeustieteellisessä tiedekunnassa sen saa vain noin joka kuudes hakija.

Humanistisen tiedekunnan tukibudjetti on suuri osittain siitä syystä, että tiedekunta varaa harjoitteluja varten enemmän rahaa kuin sitä lopulta kuluu.

Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) koulutuspoliittisen asiantuntijan Juha Isotalon mukaan tiedekunta haluaa näin varmistaa, että kaikki tukea tarvitsevat myös saavat sen.

”Ei saisi syntyä tilannetta, jossa opiskelijalle on alustavasti myönnetty harjoittelutuki, jota hän ei lopulta saakaan. Niin voi käydä, jos tuki myönnetään ehdollisena kaikille, mutta sitä jaetaan vain, kunnes budjetti on tullut siltä vuodelta käytetyksi.”

Tiedekuntien välillä on eroja myös muun muassa siinä, missä vaiheessa opintoja tukea on mahdollista saada. Esimerkiksi Turun kauppakorkean opiskelijalla voi olla mahdollisuus hakea tuettua harjoittelua jo kandivaiheessa, kun taas yhteiskuntatieteilijällä sama mahdollisuus on vasta maisteriopinnoissa.

Helsingin yliopistossa vaihtelevia käytäntöjä on yritetty yhdenmukaistaa keskittämällä harjoittelutuen haku tiedekunnilta yliopiston urapalveluille.

Uudistuksen tavoittena on tiivistää hallintoa ja taata opiskelijoille tasavertaiset mahdollisuudet harjoittelutukeen. Tukirahoja ei enää jyvitetä tiedekunnille, vaan ne myönnetään keskitetysti.

“Tuen saaminen ei ole enää kiinni siitä, missä tiedekunnassa tai oppiaineessa opiskelet”, Helsingin yliopiston Urapalveluiden päällikkö Laura Teinilä kuvaa.

Tukikäytännöt eroavat yliopistojen välillä

Helsingin yliopistossa harjoittelutukea voi saada, jos on huhkinut kasaan 60 opintopistettä. Periaatteessa tukea voi siis saada jo ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen.

“Tahtotila oli, ettei rajoitettaisi opintovaihetta, jossa harjoittelu tehdään”, urapalveluiden Laura Teinilä kertoo.

Lisäksi tuen saannin ehtona on, että harjoittelu kuuluu suoritettavaan tutkintoon, eikä tukea ole saanut aikaisemmin.

Turun yliopiston Rekryn Sanna Tuominen pitää Helsingin kokeilua kiinnostavana. Hän myöntää, että tuen saaminen nykyistä aikaisemmassa vaiheessa voi helpottaa oman alan töiden saamista jo opiskeluaikana.

“Mitä aikaisemmassa vaiheessa pääsee harjoitteluun, sitä nopeammin voi alkaa luoda omaa ammatillista suuntaansa.”

Hän kuitenkin uskoo, että maisterivaiheessa tehty harjoittelu hyödyttää opiskelijaa enemmän, sillä se voi parhaimmillaan avata oven suoraan työelämään valmistumisen jälkeen.

Valtakunnallisesti yli puolet yliopisto-opiskelijoista eivät joko voineet saada yliopistoltaan tukea harjoitteluun tai yliopiston tukea ei riittänyt kaikille hakijoille. Näin kertoo Akavan viime vuonna tekemä kysely. Kyselyn mukaan tuki oli edellytyksenä noin joka viidennessä harjoittelupaikassa.

Työnantajalle maksettava tuki

HARJOITTELUTUKI tarkoittaa työnantajalle maksettavaa osuutta harjoittelijan palkkakustannuksista.

Turun yliopistossa tiedekuntien myöntämää tukea voi hakea kerran vuodessa lokakuussa.

Tuen suuruus on pääsääntöisesti 1 300 euroa, mutta valtionhallinnossa se voi olla 1 800 euroa. Tukisummat ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisia.

Tukea voi saada vain harjoitteluun, josta maksetaan vähintään Kelan työssäoloehdon mukaista palkkaa (1189 euroa kuukaudessa vuonna 2018).

Tuetun harjoittelun kesto voi tiedekunnasta riippuen olla 2–6 kuukautta.

Lue lisää:

Harjoitteluun ulkomaille? Parisataa Turun yliopiston opiskelijaa suuntaa vuosittain kansainväliseen harjoitteluun

Arviolta puolet kansainvälisistä harjoitteluista on palkallisia, puolet palkattomia. (5/2018)

Only six students are paying to study at the University of Turku

Tuition fees do not encourage students from outside of EU and EEA countries to begin their studies at the University of Turku. (2/2018)

Suomalainen tiederahoitus suosii tiettyjä aloja toisten kustannuksella

Valtion kiistelty rahanjakomalli asettaa julkaisukanavat tärkeysjärjestykseen. Kansainvälistymisen jalkoihin jää helposti suomenkielinen, suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävä tutkimus. (3/2017)

Vaihto-opiskelu onnistuu edullisesti: ”Rahaa kului todennäköisesti vähemmän kuin Suomessa"

Kiinnostaako vaihto-opiskelu, mutta raha huolettaa? Esittelemme viisi kohdetta, joissa pärjää opiskelijabudjetilla. (1/2018)