Uutiset
02.10.2020

Etäopinnot ”iso ongelma” – yliopistojen muuta yhteiskuntaa tiukemmalle koronalinjalle ei perusteita, SYL-ehdokas Camilla Saarinen sanoo

Teksti & Kuvat:
Teemu Perhiö

TYY esittää Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi Camilla Saarista, 23.

Hän on neljännen vuoden oikeustieteiden ja poliittisen historian opiskelija, joka on toiminut tänä vuonna TYYn hallituksessa vastuualueinaan koulutuspolitiikka ja työelämä.

Jos jo TYYllä on vaikeuksia tavoittaa riviopiskelijaa, SYL:llä ongelma on vielä isompi. Opiskelijan oikeuksien puolustajaa kuitenkin tarvitaan, eikä Saarinen haluaisi siirtää edunvalvonnan resursseja viestintään.

Saarisen mukaan SYL on onnistunut tänä vuonna esimerkiksi vaikuttamistyössään budjettiriihen suhteen. Hallituksen ja valtiovarainministeriön ehdotuksiin reagoitiin ”vahvasti.” Kokoaikaisen opiskelun edellytyksiä ei heikennetty, ateriatukeen saatiin korotus.

”Tällaisessa tilanteessa on kova paine säästää vähän kaikesta, mutta koulutuksesta ei pidä missään nimessä säästää. Se on niin tärkeää koko maan tulevaisuudelle”, Saarinen sanoo.

”On myös tärkeää puolustaa sivistystä. Esimerkiksi jatkuvan oppimisen kehittämisestä keskusteltaessa sivistysnäkökulma jää helposti jalkoihin, kun keskitytään palvelemaan työelämän tarpeita.”

SYLlistä Saarinen toivoisi aktiivisempaa keskustelun käynnistäjää. Kesäisellä eläkekannarilla sitä yritettiin, mutta isompi kuhina jäi syntymättä.

Jos koronatilanne jatkuu samanlaisena keväällä, Saarinen haluaisi SYL:ltä vahvaa vaikuttamistyötä yliopistojen suuntaan. Ei ole ”mitään perustetta”, miksi yliopiston pitäisi vetää muuta yhteiskuntaa tiukempaa linjaa rajoitusten suhteen, Saarinen sanoo.

”Täytyy löytää tapa toimia laadukkaasti uudessa normaalissa. Kokonaan tai lähes kokonaan etänä tehtävät opinnot ovat iso ongelma koulutuksen laadun sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden kannalta.”

”Yliopisto on myös henkisen kehittymisen paikka: on tärkeää päästä keskustelemaan toistemme kanssa, ja jos siihen ei ole mahdollisuutta, jotain todella oleellista jää puuttumaan.”
 

SYL:n hallituksessa Saarinen pitäisi esillä erityisesti koulutuksen laatua ja avoimuutta. Tärkeä asia hänelle on avoimen väylä. Sen kasvattamiseen on ollut paljon painetta.

Avoimessa väylässä hakija siis suorittaa tietyn määrän alan opintoja avoimessa yliopistossa. Suoritettujen opintojen perusteella hän hakee yliopiston tutkinto-ohjelmaan.

”Avoimen väylää ei tule kasvattaa. Opiskelijat eivät ole taloudellisten voimavarojen suhteen yhdenvertaisessa asemassa. Jos kokonaisuus on 50–60 opintopistettä, se vaatii pitkäaikaista opiskelua ilman oikeutta opintotukeen.”

Ylioppilasliike on pelännyt, että maksullisen avoimen kautta opiskelupaikan voi saada helpommin. Se taas on ristiriidassa maksuttoman koulutuksen periaatteen kanssa. Avoimen väylän haasteista on kirjoittanut aiemmin mm. Jylkkäri.

SYL:n kanta on ollut, että avoimen väylän osuus sisäänotosta saisi olla maksimissaan 10 %. Yliopistoilla on painetta kasvattaa avoimen osuutta, koska se voi helpottaa rahoituksen saamista.

”Avoin väylä pitäisi olla täydentävä eikä ensijainen. Sitä tulisi kehittää niin, että kokonaisuudet olisivat pienempiä, alle 40 opintopistettä.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Camilla Saarinen.
Camilla Saarinen haki opiskelemaan myös politiikan tutkimusta, koska oikis ei tarjonnut tarpeeksi paljon sivistysnäkökulmaa.

Vuosi hallituksessa on lopulta lyhyt aika. Mitä odotuksia Saarisella on vaikutustyön suhteen?

”Edunvalvonnassa ei kannata kuvitella, että yksin pystyy muuttamaan kovin paljon. Enemmän kannattaa katsoa koko ketjua, jossa eri toimijat samalla sektorilla saavat asioita aikaiseksi.”

Saarisen tavoitteena on jatkaa laadukkaasti muiden aloittamaa työtä, mutta myös valmistella hyvin uusia asioita muiden edistettäväksi.

Valtakunnallinen keskustelu ja vaikuttamistyö ovat syitä, miksi SYL:n hallitus kiinnostaa Saarista. Isomman joukon edun ajaminen sai hänet hakemaan myös TYYn hallitukseen viime vuonna.

”Halusin päästä parantamaan kaikkien opiskelijoiden koulutuksen laatua ja tukipalveluja. Se tuntuu luontevammalta kuin lähteä edistämään vain yhden porukan asiaa.”

Ennen hallituskauttaan Saarisella oli ennakkoluuloja: ”että meidän täytyy olla tosi paljon barrikadeilla ja puolustaa opiskelijan oikeuksia.”

”Mutta Turun yliopistossa ymmärretään, että opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöä. Se on mahtavaa, ja voitaisiin ymmärtää muuallakin.”

Vaikutustyö yliopiston suuntaan onkin ollut enemmän muistuttamista: ”Kyllä [yliopistolla] ymmärretään opiskelijoiden ongelmia ja halutaan olla opiskelijamyönteisiä, mutta sitä ei aina muisteta eikä priorisoida tarpeeksi. Meidän rooli on muistuttaa ja nostaa opiskelijoille tärkeitä asioita tärkeyslistalla ylemmäs.”
 

Saarinen opiskelee Turun yliopistossa oikeustieteiden lisäksi poliittista historiaa, koska oikis ei tuntunut tarjoavan sitä mitä hän yliopistosta haki – ”sitä sivistysnäkökulmaa ei tullut niin paljon, tai yhteiskunnan ymmärtämistä.”

Monitieteisen opiskelun myötä on selvinnyt, kuinka erilaiset puitteet eri alojen opiskelijoilla on.

”Oli todella yllättävää, kuinka lähellä [opiskelijoita] henkilökunta politiikan tutkimuksessa on. Vähän myös järkytyin, kuinka vähän oikiksessa on samanlaisia mahdollisuuksia vapaaseen keskusteluun asiantuntijoiden kanssa.”

Oikis on toki tiedekuntana pieni, mutta kaikki opiskelevat samaa pääainetta, mikä tekee opiskelijamassasta suuren. Kulttuuria voi silti yrittää muuttaa.

Saarinen on aktiivinen Lexin alaisessa uudessa ympäristö- ja ilmastoasioihin keskittyvässä kerhossa.

”Yritämme sitä kautta tuoda henkilökuntaa ja opiskelijoita yhteen.”
 

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) valitsee liittokokouksessaan puheenjohtajan ja hallituksen vuodelle 2020 sekä päättää liiton taloudesta ja toiminnasta. Liittokokous järjestetään 12.–13.11..

SYL eli Suomen ylioppilaskuntien liitto ry edustaa noin 132 000 yliopisto-opiskelijaa Suomessa. SYL:n jäseniä ovat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat. Vuonna 2020 SYL:n hallituksen varapuheenjohtaja Johanna Pohjonen on TYYstä. 
 

Lue lisää

Torpedoinnista dokaukseen: kun radikaali opiskelijaliike muuntui säyseäksi yliopistodemokratian ylläpitäjäksi

Vuonna 1970 yliopiston ja opiskelijoiden yhteistyö oli kriisissä. (2/2020)

Essee: Opiskelijapolitiikan paskarannut ja mandariininviipaleet

TYYn sekä SYL:n hallituksen ex-puheenjohtaja Miika Tiainen pohtii, mikä omista tekosistaan näyttäytyy seuraajille pöntöstä paljastuvana yllätyksenä. (1/2020)