Uutiset
22.01.2010

Humanisteille uusi koti

  • Sirkkalan kasarmirakennusten väliin kohosi uusi nivelosa.

Sirkkalan vanhat kasarmirakennukset mukautuivat helposti yliopiston tarpeisiin.

Rakennustelineet ovat poistuneet Sirkkalan vanhojen kasarmirakennusten ympäriltä. Alue on heräämässä henkiin naistutkimuksen, taidehistorian ja mediatutkimuksen muuttaessa Esikuntarakennukseen sekä musiikkitieteen ja kirjallisuustieteiden oppiaineiden muuttaessa entiseen sairaalarakennukseen. Historian oppiaineet ovat sijainneet keltaisessa kasarmirakennuksessa jo vuodesta 2006.

Punatiilinen Esikuntarakennus ja entinen sairaalarakennus "Valkoinen talo" entisöitiin ulkoasultaan historialliseen ilmeeseensä samalla kun sisätilat kunnostettiin vastaamaan yliopiston toiminnan tarpeita. Esikuntarakennuksen kolme kerrosta palasi pohjaratkaisultaan lähemmäs alkuperäistä, kun kerroksiin palautettiin rungon läpi kulkevat neljä metriä leveät keskikäytävät. Myös sisätiloissa pyrittiin ylläpitämään rakennusten vanhaa henkeä ja piilottamaan näkyviltä uusi tekniikka.

Tilojen muokkaaminen uutta käyttötarkoitusta varten kävi yllättävänkin helposti.

"Massiiviset vanhat kivitalot ovat yllättävänkin muotojoustavia suunnittelijan ja toiminnan näkökulmasta. Voisi sanoa että Sirkkalassa ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia sovittaa yliopiston nykypäivän tilantarpeita vanhoihin rakennuksiin", yliopiston tilasuunnittelupäällikkö Ari Nisonen kertoo.

Esikuntarakennuksen kaikkiin kolmeen kerrokseen varattiin noin neljänkymmenen neliömetrin kokoinen opiskelijoille tarkoitettu työ- ja oleskelutila. Sirkkalan rakennuksia kunnostettaessa pidettiinkin silmällä uudenlaista, opiskelijalähtöisempää lähestymistapaa yliopiston tiloihin.

"Opiskelijoiden tulee olla lähellä yliopistoa ja omaa oppiaineyhteisöään", Nisonen sanoo.

Esikuntarakennuksen ja Valkoisen talon yhdistää nyt nivelosa jossa sijaitsee pieni auditorio ja opiskelijoille varattu myyjäistila.

Turun upseerikerho jatkaa ravintolatoimintaa Esikuntarakennuksen kellarissa. Myös opiskelijat ovat tervetulleita lounaalle, mutta opiskelija-alennuksiatulla ottamaan käyttöön. Sirkkalan kasarmialueelle on tarkoitus pystyttää tulevaisuudessa uudisrakennus, jonne Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen kirjasto voisi siirtyä, mutta suunnitelmat ovat toistaiseksi vielä avoimet.

Köyhäintalosta humanismin kehdoksi

Nykyisin yliopiston käytössä oleva Sirkkalan kasarmialue oli vielä 1600-luvulla käytännössä rakennuksetonta aluetta. Carl Ludvig Engel rajasi alueelle kaavaan suorakaiteen muotoisen aukion, jolle 1834 kohosi Pehr Johan Gylichin suunnittelema köyhäintalo. Köyhät saivat tehdä tilaa vuonna 1846 suomalaiselle Krenatööritarkk'ampujapataljoonalle, ja vuonna 1847 Sirkkalan yhteyteen nousi kaksikerroksinen empiretalo sairaalaksi.

Oolannin sodan jälkeen Sirkkalan kasarmia alkoivat käyttää venäläiset, ja vuonna 1875 kaivokadun varrelle nousi Axel Hampus Dahlströmin ja Flor. Granholmin suunnittelema uusrenessanssityylinen kasarmirakennus. Suomen itsenäistyttyä Sirkkala pääsi todistamaan kansakunnan murhenäytelmää, kun se sisällissodan aikaan otettiin käyttöön punavankien leirinä.

Leirin lakkauttamisen jälkeen Sirkkalan kasarmialue jäi puolustusvoimien haltuun, ja sillä toimivat Turun varuskuntasairaala 1990-luvulle asti, sekä Turun ja Porin sotilasläänin esikunta vuoteen 2003. Turun yliopiston historian laitos muutti vanhaan köyhäintaloon vuonna 2006.

Teksti: Heikki Isotalo

Kuva: Maija Kurki