Uutiset
18.01.2008

Humanisti ei osaa ruotsia

Ruotsin opetuksen resurssit liian vähäiset

Humanistisessa tiedekunnassa toimii suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, englannin kielen laitos, klassisten ja romaanisten kielten laitos sekä ruotsin, saksan ja venäjän kielen laitos. Näiden lisäksi erillisyksikköinä toimivat kääntämisen ja tulkkauksen keskus sekä Volgan alueen kielten tutkimuskeskus. Vieraiden kielten voisi siis kuvitella kiinnostavan humanistia. Miksi sitten jo peruskoulussa opetetun ruotsin taito on humanisteilla yliopistomme huonoin?
"Virkamiesruotsin" tenttisuoritukset puhuvat puolestaan. Marraskuun tenttiin osallistui 76 humanistia, joista vain 27 läpäisi kokeen. Kasvatustieteelliset selviytyivät tentistä kunniakkaammin: 43 osallistujasta vain viisi reputti. Myös matemaatikot osasivat hommansa: 14 läpi ja viisi uusintaan. Yhteiskuntatieteellisetkin taitavat ruotsin mainiosti, sillä marraskuun tentissä vain kaksi 13:sta ei päässyt läpi. Humanistien kielitaidottomuus tuli ilmi myös joulukuussa, kun 113 suorittajasta vain 52 läpäisi tentin. On kysyttävä, mikä humanisteja vaivaa, vai onko syy muualla?

Yhteiskuntatieteellisen ruotsinopettaja Ilkka Norri ei ole huolissaan vain humanisteista, sillä hänen mukaansa ruotsin taso on heikentynyt yleisesti.
"Taitotaso on kaikkialla Suomessa romahtanut vähentyneiden tuntimäärien johdosta kouluissa. Tämä on näkynyt selvästi näinä lähes kuutenatoista vuotena, jotka olen tässä virassa toiminut."
Humanistisen tiedekunnan ruotsinopettaja Susanne Segerstråle on samoilla linjoilla. Suuret reputtajamäärät hänen tenteissään johtuvat toisaalta opetusministeriön ilmoittamasta vaatimustasosta ja toisaalta vähäisistä resursseista. Ruotsin osalta tiedekunnan opettaja-opiskelija -suhdeluku on yksi opettaja noin 5000 opiskelijaa kohden.
"Ruotsin tasovaatimus tulee opetusministeriöstä ja siitä on pidettävä kiinni. Tosin se on vaikeaa, sillä humanistisessa tiedekunnassa ei ole opetushenkilökuntaa riittävästi. Tämä ongelma on jatkunut jo pitkään. Muistan vielä kuinka opiskelijat telttailivat kielikeskuksen edessä päästäkseen silloin vielä pakollisille ruotsinkursseille", Segerstråle huokaa.
Segerstråle muutti jonojen takia pakollisen ruotsin suorittamisen käytäntöä: kursseista tuli vapaaehtoisia ja ruotsin voi suorittaa tenttimällä.
"Silloin kaikki kiittivät ajatusta, mutta nyt taas kaikki ruotsin kurssit, jotka pystyn järjestämään ovat täynnä. Monet eivät pääse kursseille, ja heidän on vain yritettävä päästä tentistä läpi."
Ruotsin pakollinen kirjallinen koe on yksi syy humanistien surkeisiin tilastoihin. Opiskelija, joka uusii ja uusii koetta koskaan käymättä kurssilla vääristää tilastoa. Syy on myös opiskelijoissa, joille ruotsi ei vain maistu. Segerstrålen näyttämissä tenteissä ei muutamassa ainekirjoituksessa ollut lausettakaan oikein.
"Ei tällaisia voi päästää läpi."

Ongelman korjaamiseksi sekä Segerstråle että Norri vaativat lisää resursseja. Turun yliopiston kielikeskuksessa työskentelee tällä hetkellä kuusi ruotsinopettajaa, eli yksi opettaja tiedekuntaa kohden. Helsingissä tilanne on valoisampi: siellä opettajia on 19.
"Ongelma on tiedostettu, ja tälle vuodelle kielikeskus sai hieman lisärahoitusta. Se mahdollistaa muutamien ylimääräisten kurssien pitämisen", humanistisen tiedekunnan dekaani Kaisa Häkkinen sanoo. "On myös harkittava uuden henkilön palkkaamista, jos niin halutaan."
Myös yhteiskuntatieteellisen puolella Norri taistelee ylisuurien opetusryhmien kanssa.
"Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tulppia hoidettiin vuosikausia ylisuurilla ryhmillä, mikä ei ole opiskelijan oikeusturvan mukaista, koska suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan erillisillä arvosanoilla. Massakursseilla on mahdotonta arvioida suullista taitoa objektiivisesti, jos opetus on integroitua. Tilanne on siellä kuitenkin varsin hyvin hallinnassa", Norri sanoo ja jatkaa:
"Kielikeskus sai kevääksi sen verran lisää resursseja, että voimme ns. Språkakuten -kursseilla auttaa kiireellisimpiä tapauksia kaikissa tiedekunnissa. Tavoitteena on – erityisesti kirjoittamisen osalta - nostaa taitotaso sellaiseksi, että läpäisy tulee mahdolliseksi. Oma panos kielitaidon parantamisessa on edelleen tärkein. Toimintaa on erityisen paljon keväällä 2008, jotta mahdollisimman moni vanhojen vaatimusten mukaan opiskeleva saisi tutkintonsa valmiiksi ennen määräaikaa."
Humanisteilla on myös toisenlainen mahdollisuus läpäistä ruotsi.
"Jos opiskelija reputtaa tentistä kolme kertaa, hän voi suorittaa ruotsin kirjoittamalla kolme ainetta. Aineilla ruotsi suoritetaan siten, että opiskelija korjaa ehdotusteni mukaan tentissä kirjoittamansa aineen. Tämän jälkeen hän kirjoittaa kaksi uutta ainetta, jotka käymme yhdessä läpi ja sitten opiskelija saa arvosanan ruotsista. Ei kukaan yliopistoon jää roikkumaan ruotsin kielen takia", Segelstråle sanoo.

JANI SIPILÄ