Uutiset
03.10.2019

Johanna Pohjonen haluaa tehdä opiskelusta jokaiselle joustavaa, taustasta riippumatta – hän on myös TYYn ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen 2020

Teksti & Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Johanna Pohjonen, 27, haluaisi SYL:ssä edistää joustavien tutkinto-opintojen kehittämistä.

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) esittää Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitukseen vuodelle 2020 Johanna Pohjosta.

Pohjonen, 27, on hoitotieteen opiskelija, joka toimii TYYn tämän vuoden hallituksessa vastuualueenaan koulutuspolitiikka ja työelämä. Aiemmin hän on valmistunut sairaanhoitajaksi.

Suomen ylioppilaskuntien liitossa Pohjonen haluaa lähteä kehittämään ”kaikille avointa, yhdenvertaista ja joustavaa korkeakouluyhteisöä”.

”Kaikilla tulee olla mahdollisuus opiskella ja oppia taustastaan riippumatta”, Pohjonen toteaa.

Tutkinto-opintojen rakenteet kuitenkin rajoittavat opiskeluja.

Avoimesta yliopistosta voisi ottaa Pohjosen mukaan mallia. Siellä on tälläkin hetkellä mahdollisuus suorittaa opintoja ilta-aikaan töiden jälkeen. Läsnäolot painottuvat opetustapaan ja vuorovaikutukseen luennoinnin sijasta.

Tiedon tankkaamisen voisi siis tehdä itsenäisemmin, joko etänä tai lukemalla materiaaleja – tunnille tullaan valmistautuneena.

Neuvottelut vai ei?

SYL:n liittokokous järjestetään 15.–16. marraskuuta Lahdessa. SYL valitsee liittokokouksessaan puheenjohtajan ja hallituksen sekä päättää taloudestaan ja toiminnastaan. Eri ylioppilaskuntien hallitusehdokkaita on listannut Oulun ylioppilaslehti.

Hallituksen jäsenet valitaan vaalilla, mutta takavuosina tulos on yleensä neuvoteltu valmiiksi eri ryhmien välillä.

Selkeimmät ryhmät muodostuvat eri ylioppilaskunnista. Vaikka liittokokouksessa olisi mukana TYYn delegaattina, ei se kuitenkaan tarkoita, että pitää neuvotella osana TYYn ryhmää.

Esimerkiksi oikeustieteen ja lääketieteen opiskelijat muodostavat omat ylioppilaskuntarajat rikkovat ryhmänsä. Niiden lisäksi on tietenkin poliittisia ryhmiä.

Tänä vuonna SYL:n johdon seminaari teki suosituksen, etteivät ryhmät kävisi neuvotteluita. Se on toki vain suositus, kukin ryhmä tekee päätöksen itse.

Taustana päätöksessä on pitkä kehitys: osa ylioppilaista on pitänyt neuvotteluita ikävänä suhmurointina, toisaalta neuvottelut ovat viime vuosina nopeutuneet ja ammattimaistuneet.

Jos vain osa ryhmistä jättäytyy neuvotteluista, neuvottelevat ryhmät voivat saada etulyöntiaseman.

Tähän mennessä esimerkiksi kokoomusopiskelijat on ilmoittanut kannattavansa neuvotteluja, mutta esimerkiksi vihreät nuoret, vasemmisto-opiskelijat ja sosiaalidemokraattiset opiskelijat ovat ilmoittaneet luopuvansa niistä.

Toisaalta neuvottelutulokset eivät aina pidä. Vuoden 2009 vaaleissa puheenjohtajaksi valittiin toinen henkilö kuin mitä neuvotteluissa oli sovittu.

Pohjonen ei ota kantaa siihen, tulisiko hallituksen valinnasta neuvotella vai ei.

”Mitä ikinä tehdäänkin, niin pitää miettiä sekä hakijoiden että päättäjien kuormitusta.”

SYL:iä Pohjonen lähtisi kehittämään avoimemmaksi, viestinnän keinoin. Keskiössä on ylioppilaskuntien välinen yhteistyö.

Hän haluaisi parantaa viestintäkanavia, jotta eri ylioppilaskunnat voisivat keskustella keskenään nykyistä avoimemmin ja helpommin kaikkia koskevista ongelmista.

”Pitää järjestää kuulemiskierroksia eri sektoreille, ja uskaltaa puhua asioista rehellisesti.”

SYL edustaa noin 132 000 yliopisto-opiskelijaa Suomessa. SYL:n jäseniä ovat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat.

Lue lisää

Opiskelijapolitiikan johtoon ei TYYläisiä tänä vuonna

Kukaan ei asettunut ehdolle, kun Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) päätti vuonna 2018 ehdokkaista Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) vuoden 2019 hallitukseen. ”Oma järjestömuisti ei riitä siihen, että tietäisin, koska viimeksi on ollut sellainen tilanne, ettei ketään ole asetettu ehdokkaaksi”, TYYn hallituksen puheenjohtaja Inari Harjuniemi kommentoi tilannetta tuolloin. (7/2018)