Uutiset
24.04.2013

Joka neljäs turkulaisopiskelija kokee ulkopuolisuutta

  • Kristiina Kuntun mukaan opiskelija saa kokea olevansa heikko YTHS:n vastaanotolla käydessään. Sen sijaan yliopistolla opiskelija haluaa näyttää pärjäävänsä. ”Opiskelukykyyn kuuluvat niin terveys, opiskelutaidot, opetus kuin ympäristö. Sitä pitää katsoa kokonaisuutena eikä yksikkö kerrallaan”, hän muistuttaa.

Opettajien tulisi ottaa yhä enemmän vastuuta empijöistä, katsoo YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu.

"Huonoilla hampailla vielä pärjää opiskelussa jotenkuten, mutta masentuneena ei", YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri ja Turun yliopiston hallituksen jäsen Kristina Kunttu sanoo.

Helmikuussa julkaistun YTHS:n vuoden 2012 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan turkulaisista korkeakouluopiskelijoista 29 prosentilla on psyykkisiä ongelmia.

Opiskelujen alkaminen ei sinällään ole syy psyykkisiin oireisiin, vaan nuoria painavat aiemmat kokemukset.

"Lisäksi nuorena aikuisena vastuu kasvaa monin tavoin. Taloudellisten ja henkisten asioiden päälle tulevat niin urakysymykset kuin ihmissuhteet."

Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse ammattilaisen apua.

"Psykologin tai psykiatrin hoitoon hakeutuu 6-7 prosenttia opiskelijoista. Monille riittää terveydenhoitajan kanssa keskustelu tai yleislääkärin apu."

Vaikka valtaosa oirehtivista ei koskaan hae apua, ei tämä tarkoita sitä, että he olisivat jatkuvasti allapäin.

"Kaikilla ihmisillä on ongelmia. Jos on hyvä tukiverkosto ja vankka pohja, niin niistä usein selviää."

"Mutta jos joutuu yksin tekemään kaikki ratkaisut, niin se käy isolle osalle liian vaikeaksi."

Kunttu sanoo, että vielä 1960-luvulla opiskelijoiden mielenterveysongelmista ei juuri puhuttu. Ei uskottu, että mielenterveysongelmista kärsivät hakisivat yliopistoon.

"Sitten tehdystä tutkimuksesta syntyi kohu. Huomattiin, että oirehtivia on saman verran kuin tänäkin päivänä."

"Kynnys avun hakemiseen on onneksi laskenut. Mielenterveysongelmat eivät kanna samanlaista stigmaa kuin aiemmin. Lisäksi palveluita on paremmin saatavilla."

Ratkaisu läheltä

Monille opiskelijoille vuodet yliopistossa tai korkeakoulussa eivät tarjoa odotettua onnea.

Turkulaisista opiskelijoista 71 prosenttia sanoo kuuluvansa opiskeluun liittyvään ryhmään. Neljännes opiskelee irrallaan yhteisöstä.

"Jos verrataan työelämään, niin olisihan se aika kauheaa jos neljännes ei kokisi kuuluvansa porukkaan", Kunttu sanoo.

Opiskeluporukoiden ulkopuolelle jääminen korreloi heikon opintomenestyksen kanssa. Turkulaisista korkeakouluopiskelijoista 29 prosenttia on pettynyt opintomenestykseensä.

Ryhmäytymisen vaikeutta saattaa selittää osittain selittää se, että kahdeksan prosenttia turkulaisista opiskelijoista pitää opiskelualaansa vääränä ja 21 prosenttia ei osaa sanoa, onko oikealla alalla.

Kuntun mielestä opettajien tulisi ottaa yhä enemmän vastuuta empijöistä.

"Opiskelusta on tehtävä kiinnostavaa. Jos opetus on loistavaa, niin epävarmat helpommin suhtautuvat alaansa positiivisesti."

Kuntun mukaan YTHS:ssä nähdään ongelmat, koska vastaanotolla opiskelija saa olla heikko. Yliopistolla opiskelijat haluavat osoittaa pärjäävänsä.

"Opiskelukykyyn kuuluvat niin terveys, opiskelutaidot, opetus kuin ympäristö. Sitä pitää katsoa kokonaisuutena eikä yksikkö kerrallaan."

Turun yliopistossa on viime vuosina panostettu opiskelukykyyn esimerkiksi uusien opiskelijoiden lisääntyneellä tuutoroinnilla ja opintopsykologeilla.

Kunttu kuitenkin muistuttaa, että ongelmat kuuluvat ihmisen elämään. Oleellista on oppia ratkaisemaan ne ja saada siihen tukea. Kuntun vinkit parempaan huomiseen ovat yksinkertaisia.

"Pitää nukkua riittävästi, syödä terveellisesti, liikkua vähintään puoli tuntia päivässä ja harrastaa sosiaalista elämää."

TEKSTI: JOUKO LUHTALA

KUVA: KRISTIAN TERVO