Uutiset
09.09.2013

Kestävä kehitys osaksi yliopiston vakinaista opetustarjontaa

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus (KEKO) on vakinaistettu Turun yliopiston opetustarjontaan kuluvasta lukukaudesta alkaen. Tähän saakka kokonaisuus on toiminut strategisella rahoituksella, ja sen jatko on arvioitu vuosittain.

25 opintopisteen monitieteinen sivuainekokonaisuus on ollut opintokokonaisuuden vastuuopettajan ja koordinaattorin Minttu Jaakkolan mukaan suosittu. Viiden toimintavuoden aikana hakijoita on ollut aina vähintään viidestä eri tiedekunnasta. Vuositasolla kokonaisuuden on suorittanut 30–40 opiskelijaa.

Ahaa-elämyksiä

Kestävän kehityksen opiskelu on Jaakkolan mukaan vaikuttanut monien ohjelmaan tulleiden opintopolkuihin. Pääaineen vaihtoja on nähty ohjelman antamien näkökulmien vanavedessä.

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus pyrkii haastamaan eri oppiaineista tulevat opiskelijat muodostamaan tieteidenvälisen maailmankuvan. Käytännössä tämä tarkoittaa vapaavalintaisia opintoja sekä intensiivistä tiimiopiskelua.

Kymmenen kertaa lukuvuoden aikana kokoontuvat opiskelutiimit rakennetaan mahdollisimman monitieteellisiksi. Jokainen joutuu vuorollaan tiimissään vastuulliseen tiiminvetäjään rooliin, mikä on Jaakkolan mukaan omiaan lisäämään sitoutumista ryhmän tavoitteisiin.

Tiimiprojektien teemat vaihtuvat vuosittain. Tämän lukuvuoden teemoja ovat muun muassa Arktinen alue ja vaateteollisuuden tuottamien jätevuorten kohtalo.

Eri tieteenaloilta tulevien opiskelijoiden työskentely on Jaakkolan mukaan ollut pääosin sujuvaa. Poikkeuksiakin on toki nähty.

"Esimerkiksi Vuotos-teemaa pohdittaessa useat kauppakorkeakoulun opiskelijat lähestyivät tekoallasta aluksi pelkän energiatalouden näkökulmasta. Ryhmätyön edetessä näkökulmat kuitenkin monipuolistuivat."

Jaakkolan mukaan näkökulmien monipuolistaminen onkin KEKO-kokonaisuuden keskeistä työelämäantia. Vastuullisuus kun korostuu lähes kaikkien yritysten toiminnassa.

Moni on myös Jaakkolan mukaan saanut ahaa-elämyksen, että omissa opinnoissa hankitulla asiantuntijuudella on vihdoin konkreettista käyttöä.

Suomi jälkijunassa?

Jaakkolan mukaan vakinaistamispäätöksessä otettiin askel jämähtäneistä rakenteista kohti nykypäivää. "Suomessa puhutaan edelleen viherpiipertämisestä eikä vieläkään nähdä sitä, että rajallisten resurssien maailman kanssa on vain opittava toimimaan."

Esimerkiksi Ruotsin yliopistolaissa vaaditaan jokaiselta instituutiolta kestävän kehityksen edistämistä. Lisäksi kaikilta valtion virastoilta, myös korkeakouluilta, vaaditaan ympäristöjärjestelmä.

Jaakkolan mukaan kestävän kehityksen kysymyksiä ei Turun yliopistossa ole aikaisemmin otettu kovin vakavasti.

"Varsin positiivista kehitystä on kuitenkin se, että uudessa Turun kauppakorkeakoulun strategiassa yksi kolmesta strategisesta painopistealueesta on vastuullisuuden integroiminen tiedekunnan toimintaan."

Hänen mukaansa nyt tehty vakinaistamispäätös onkin keskeinen koko Turun yliopiston uskottavuuden kannalta.

"Päätös tuntui toki henkilökohtaisestikin hyvältä, mutta asian merkitys on paljon laajempi."

Lauri Hannus