Uutiset
11.11.2010

Kielikeskuksen kursseista opintokokonaisuuksia

  • Justus Koski on tällä hetkellä kielikeskusksen venäjän kurssilla. Ensimmäisen vuoden poliittisen historian opiskelijan mukaan opintokokonaisuuksien saanti kielikeskuksen kursseista olisi hyvä juttu ja kannustaisi opiskelijoita kielten opiskeluun.

Tutkintoon voi pian sisällyttää kielten opintokokonaisuuden.

Humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ovat tehneet myönteisen päätöksen kielikeskuksen viime toukokuussa Turun yliopiston tiedekunnille tekemästä esityksestä, jossa esitettiin tutkintotodistukseen lisättävää kokonaisuusmerkintää kielikeskuksessa suoritetuista kurssikokonaisuuksista.

Aikaisemmin kielikeskuksen kurssisuoritukset ovat hukkuneet tutkintotodistuksessa vapaiden opintojen sekaan.

"Haluamme tukea opiskelijan laajoja kieli- ja viestintäopintoja parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä opiskelijat että kielikeskuksen opettajat ovat jo monta vuotta toivoneet, että nykyistä järjestelmää kehitettäisiin", kielikeskuksen johtaja Michael Nelson sanoo.

Esitykseen on listattu kymmenen mahdollista kielikeskuksen kursseista muodostuvaa opintokokonaisuutta. Opintokokonaisuusmerkinnän voisi hakea, kun opiskelija on suorittanut vähintään 20 opintopisteen kokonaisuuden espanjan, italian, kiinan, ranskan, saksan tai venäjän kielen kursseista.

Näiden lisäksi olisi mahdollista suorittaa myös puheviestinnän opintokokonaisuus sekä English Communication Skills module ja International Exchange study module.

Kansainvälisille opiskelijoille tarjolla on suomea ulkomaalaisille -opintokokonaisuus.

Kielikeskuksen johdon mukaan esitykseen on tiedekuntien johtoportaissa suhtauduttu myönteisesti. Joissakin tiedekunnissa tutkintorakenne tai kelpoisuuskysymykset asettavat kuitenkin omat haasteensa.

Kasvatustieteiden tiedekunta pitää ongelmana sitä, että valmistuneen opettajan tuleva työnantaja voi sekoittaa kielikeskuksen lähinnä alkeis- ja jatkokursseihin pohjautuvan opintokokonaisuuden kieli- ja käännöstieteiden laitoksella suoritettuihin, aineenopettajaksi pätevöiviin sivuainekokonaisuuksiin.

Lääketieteellisessä tiedekunnassa päätöksenteon vaakakupissa painavat puolestaan opiskelijoiden hyvin tiukkaan säädellyt tutkintovaatimukset, joihin kielten opintokokonaisuudet eivät tunnu mahtuvan.

Kielikeskuksessa kuitenkin painotetaan, että uudistuksella halutaan antaa motivoituneelle opiskelijalle mahdollisuus suorittaa kokonaisuus. Jokainen voi itse päättää, onko suoritus liian suuri omaan tutkintoon.

"Voi olla, ettei kaikista tiedekunnista edes löydy halukkaita suorittamaan kokonaisuutta. Haluamme kuitenkin tarjota kaikille opiskelijoille mahdollisuuden siihen", kielikeskuksen opintoasiainpäällikkö Katja Arola sanoo.

Marraskuun ensimmäisellä viikolla päätöstä odotettiin vielä yhteiskuntatieteellisestä ja oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Oman osansa prosessin hitauteen antaa tiedekuntien toisistaan eroavat päätöksentekoelimet ja -käytännöt.

Kielikeskuksessa kuitenkin toivotaan, että puuttuvat vastaukset saataisiin tämän vuoden loppuun mennessä.

Esityksen taustalla on jo monta vuotta kielikeskuksen opettajakunnassa ja opiskelijoissa virinnyt toive kieliopintojen parempaan huomiointiin tutkinnossa.

Muualla Suomessa samantapaiset merkinnät ovat käytössä useissa yliopistoissa, esimerkiksi Lapissa ja Tampereella. Helsingin yliopistossa kielikeskuksen opinnoista voi saada jopa sivuainemerkinnän suorittamalla kielikeskuksen opintokokonaisuuden vähintään 25 opintopisteen laajuisena.

Turun yliopiston kielikeskuksen ensisijainen tavoite ei kuitenkaan ole nostaa kieli- ja viestintäkurssien opintokokonaisuuksia sivuaineeksi.

Opintokokonaisuudet otetaan käyttöön heti, kun tiedekunnat hyväksyvät esityksen. Matemaattis-luonnontieteellisen ja humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivat siis hakea kokonaisuusmerkinnän suoritetuista kursseistaan jo nyt.

Teksti: VENLA PÖYLIÖ

Kuva: LAURI HANNUS