Uutiset
26.03.2012

Kourallinen maksavia opiskelijoita

  • Kauppakorkeakoulun Future Studies -ohjelmassa opiskeleva Rebecca Brückner tuli Turkuun opiskelemaan suomalaisen koulutuksen maineen perässä.

Lukukausimaksukokeilun tulokset jäävät vähäiseksi, koska kokeiluun osallistuu odotettua vähemmän koulutusohjelmia ja harva "maksava asiakaskaan" pulittaa opintonsa omasta pussistaan.

Korkeakoulujen nihkeä osallistuminen ja maksavien opiskelijoiden vähäinen määrä uhkaavat vesittää meneillään olevan viisivuotisen lukukausimaksukokeilun.

Vuonna 2010 alkanut lukukausimaksukokeilu on mahdollistanut nyt reilun kahden vuoden ajan lukukausimaksujen perimisen vieraskielisissä maisteriohjelmissa opiskelevilta, Euroopan Unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimalla kokeilulla on tarkoitus selvittää, millaisia vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle.

Kokeiluun ilmoittautui alun perin 146 koulutusohjelmaa. Niistä vain 27:ssä on todellisuudessa alettu periä lukukausimaksuja.

Lukukausimaksukokeilun piirissä olevien opiskelijoiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Kokeilulle nimitetty seurantaryhmä kartoitti asiaa, mutta eri korkeakouluissa kysymys tulkittiin eri tavoin: osa korkeakouluista ilmoitti vain niiden opiskelijoiden määrän, jotka maksavat opintonsa itse, osa lisäsi mukaan myös yliopiston stipendin turvin opiskelevien määrän.

Lukukausimaksun seurantaryhmän puheenjohtaja Riitta Pyykkö kuitenkin arvioi, että maksukokeilun piirissä on alle sata opiskelijaa. Lähes puolessa maksuja keräävistä ohjelmista on nollasta kahteen opiskelijaa. Vain kolmessa ohjelmassa päästään kymmeneen opiskelijaan.

Suurin osa näistäkin opiskelijoista kustantaa opintonsa yliopistojen myöntämin stipendein.

Esimerkiksi Aalto-yliopistossa, josta on mukana eniten koulutusohjelmia, vajaasta 40 maksukokeilun piirissä olevasta opiskelijasta vain yksi maksaa täyttä 8000 euron lukuvuosimaksua. Yhdeksälle opiskelijalle subventoidaan maksusta puolet ja loppujen opintomaksut kustantaa kokonaan yliopisto.

"Ylioppilaskunnan tietojen mukaan täysimääräistä maksua maksoi ensin kolme opiskelijaa, mutta sitten kaksi heistä sai pysyvän oleskeluluvan Suomeen", Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden asiantuntija Hanna Sauli sanoo.

Pysyvän oleskeluluvan saaneilta opiskelijoilta maksua ei enää peritä. Sauli pitääkin kokeilua kokonaisuudessaan "floppina".

"Seurannan ja arvioinnin kannalta on ongelma, että osallistujia on niin vähän. Osallistujamäärä on niin pieni, että en oikein tiedä, mitä voimme arvioida", Pyykkö myöntää.

"Tulos se on tietysti sekin, että korkeakoulut eivät lähteneet mukaan."

Turun yliopistossa ensimmäiset maksavat opiskelijat saattavat aloittaa opintonsa ensi syksynä. Haku maksulliseen Future Studies -maisteriohjelmaan päättyi tammikuussa, mutta opiskelijavalintoja ei ole vielä julkistettu.

Taloudellisesti miinukselle

Pyykkö epäilee, että osa korkeakouluista ilmoitti koulutusohjelmiaan kokeiluun "varmuuden vuoksi", mutta arvioi sitten opintomaksujen käyttöönoton liian raskaaksi prosessiksi. Maksujen perimisen edellytyksenä oli stipendijärjestelmän luominen korkeakoululle.

Stipendijärjestelmä ja ohjelmien hallinnointi tulee yliopistoille myös kalliiksi. Kokeilun seurantaryhmän maaliskuisen tilannekatsauksen mukaan lukukausimaksutuotot eivät riitä koulutusohjelman toteuttamiseen ja stipendijärjestelmän rahoittamiseen. Yliopistot jäävät siis miinukselle.

Esimerkiksi Aallossa jäädään tappiolle, vaikka edes koulutusohjelman toteuttamista ei laskettaisi mukaan.

"Jo pelkästään stipendit maksavat enemmän kuin maksuista saadaan. Lisäksi nimenomaan maksukokeilusta koituu ylimääräisiä kuluja", Sauli sanoo.

Toisaalta taloudelliset odotukset eivät olleet alkujaankaan korkealla korkeakoulujen johdossa.

"Yliopistoissa asia nähdään enemmän brändi-kysymyksenä: hintalappu viestii koulutuksen korkeasta laadusta, vaikka yliopisto käytännössä kattaakin maksut stipendein. Poliitikot taas odottavat maksuilta lisätuloja yliopistoille", Sauli huomauttaa.

Myös Pyykkö uskoo, että osa korkeakouluista halusi lähteä kokeiluun mukaan kohottaakseen mainettaan kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.

"Monilla on myös ajatus, että maksut otetaan käyttöön joka tapauksessa, joten sitä varten on hyvä harjoitella."

Pyykkö itse pitää lukukausimaksuja kaksipiippuisena asiana.

"Stipendijärjestelmässä pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon tarveharkinta. Jos stipendijärjestelmä perustuu puhtaasti opintomenestykselle, silloin maksullisuus on askel taaksepäin tasa-arvoisessa koulutusjärjestelmässämme", hän pohtii.

Myös opiskelijaliike on korostanut hakijoiden tulotason huomioon ottamisen merkitystä stipendien jaossa. Se on kuitenkin käytännössä vaikea toteuttaa. Turun yliopisto on yksi harvoista yliopistoista, jotka ottavat tulot huomioon. Esimerkiksi Aalto-yliopisto ei käytä tarveharkintaa.

"Ilman stipendiä jääneistä opiskelijoista hyvin suuri osa jätti opiskelupaikan ottamatta vastaan", Sauli sanoo.

Hän pitääkin todennäköisenä, että lukukausimaksut vähentäisivät kansainvälisten opiskelijoiden määrää.

"Puhtaasti poliittinen päätös"

Lukukausimaksujen pysyvä käyttöönotto EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille edellyttää eduskuntakäsittelyä. Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö toivovat linjauksia tulevaisuudesta viimeistään keväällä 2013 ja lukukausimaksukokeilun odotettiin tuottavan tietoa päätöksenteon tueksi.

Pyykön mielestä kokeilu ei osallistujamäärillä anna lisäeväitä päätöksentekoon.

"Maksullisuuskokeilun jatkosta päättäminen tulee olemaan puhtaasti poliittinen päätös. Kokeilun tuloksilla ei ole juurikaan vaikutusta."

Lue Turun yliopistoa koskeva kainalojuttu "Future Studies kokeilun pioneerina" täältä.

LUKUKAUSIMAKSUKOKEILU

  • Korkeakoulut voivat vuosina 2010–2014 periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta.
  • Maksujen perimisen edellytyksenä on, että korkeakouluilla on apurahaohjelma.
  • Korkeakoulut voivat itse määritellä maksujen suuruuden, yleisin maksu on 8000 euroa lukuvuodelta, Turun yliopistossa 7000 euroa lukuvuodelta.
  • Kokeiluun ilmoittautui 146 koulutusohjelmaa, mutta vain 27:ssä peritään todellisuudessa maksuja.
  • Eniten maksullisia ohjelmia on Aalto-yliopistossa. Helsingin yliopisto päätti olla perimättä maksuja opiskelijoilta.

Teksti: Anna-Elina Matilainen

Kuva: Lauri Hannus