Turusta Helsinkiin ja takaisin 30 min välein. OnniBus.
Uutiset
01.05.2017

Kuvagalleria: Skumppaa ja lakituksia – vappu 2017

Teksti & Kuvat:
Nella Keski-Oja
  • "Ollaan juhlittu vappua joka päivä jossain!" Ylhäällä vasemmalta Maija Polvinen, Anni Sirviö, Merete Lehto ja Elsa Warinowski, alhaalla vas. Reetta Pohjankukka, Stella Leinonen ja Krista Wikström.
  • Opiskelijoiden vappukulkue marssi Yliopistonmäeltä Taidemuseonmäelle vappuaattona.
  • Sohon Torwet soittivat Taidemuseonmäen juhlakansalle.
  • Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajan Miika Tiaisen puhe aloitti virallisesti vapun juhlinnan Turussa.
  • Sade antoi sopivasti sijaa auringolle, kun tuhannet kerääntyivät juhlistamaan lakitustapahtumaa.
  • Aitiopaikka lakitukseen! Rahoituksen opiskelijat Jakub Pichna (vas) ja Juho Paavolainen asuvat Aurakadulla aivan Taidemuseon naapurissa. Kylässä oli sunnuntaina parisenkymmentä kaveria ja jatkosuunnitelmana kyltereiden Parkki.
  • Turun hammaslääketieteen opiskelijat puhdistivat Liljan patsaan ennen lakitusta.

Turun opiskelija­vappu alkaa virallisesti vapunaattona. Silloin tuhannet turkulaiset kokoontuvat Taidemuseonmäelle, jossa valkolakki painetaan päähän iltakuudelta. Mäeltä juhlaväki siirtyy Aurajoen toiselle puolelle Runebergin puistoon, jossa pestään ja lakitetaan Turun Liljan patsas. Vappupäivänä opiskelijat kerääntyvät piknikille Vartiovuorenmäelle.

Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) puheenjohtajan Miika Tiaisen puhe Taidemuseonmäellä aloitti virallisesti vapun juhlinnan. Tässä koko puhe:

Hyvät opiskelijat, hyvä vappua juhliva Turku!

Vaalien iskulauseet kertovat ajastamme. Laitetaan Suomi kuntoon, tehdään Yhdysvalloista jälleen suuri, palautetaan Ranskaan järjestys. Politiikan uusi normi on kuntoon laittaminen, vanhan loiston ja suuruuden palauttaminen. Mutta milloin yhteiskunta meni niin rikki, että se pitäisi korjata? Milloin politiikan kieli kääntyi edistyksestä ja toivosta säilyttämiseen ja turvaamiseen?

Ystävät! Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu sanattomaan sopimukseen siitä, että sukupolvi toisensa jälkeen työskentelee sen eteen, että jälkeemme tulevilla asiat olisivat paremmin. Sukupolvemme tulojen kasvu on pysähtynyt. Vaurastumisen loppu on pitkän kehityksen ja taantuman tulos.

Vastuumme Suomen tulevaisuudesta on suuri. Samalla tulevaisuutemme visioksi on lähinnä tarjolla ajatus siitä, ettei lapsillemme saa jättää velkaa. Riittääkö tuon sanoman toistelu hyväksi esivanhemmuudeksi? Riittääkö vähävelkaisuus korvaukseksi koulutuserojen kasvusta ja mahdollisuuksien kaventumisesta?

Demokraattinen prosessi perustuu unelmiin ja toivoon paremmasta. Jos me nuoret jätämme käyttämättä oikeutemme valita, kenen unelmiin uskomme, menetämme sen vähäisenkin mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuuttamme muokataan. Tulevaisuuden tutkimuksessa puhutaankin paljon ennakoinnista: tulevaisuudesta tulee sellainen, miksi me sen kuvittelemme.

Kun julkisuudessa keskustellaan tulevaisuudesta, käytetään poliittista valtaa. Kun maalataan kuva siitä, että jokin on vääjäämätöntä, että jotain on pakko tehdä, käytetään poliittista valtaa. Tällöin rajataan ulos vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Siksi tulevaisuuspuheen kriittinen tarkastelu on tärkeää. Siksi eritaustaisten ihmisten edustavuus politiikassa on tärkeää. Jos politiikasta tulee vain parempiosaisten ja meritoituneiden mahdollisuus, jätämme unelmoinnin niille, joilla on jo kaikkea.

Satavuotista itsenäisyyttään juhlivan Suomen slogan on Yhdessä. Myös vaihtoehtoisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii yhteisöllisyyttä sekä erilaisten arvojen ja mahdollisuuksien tunnistamista.

Ystävät! Sellainen Suomi on vankka, joka puhuu ennemmin sivistyksestä ja luovuudesta, kuin osaamisesta ja innovaatioista. Kun tiede ja taide, luova ajattelu ja tutkittu tieto nostetaan epämääräisen osaamispuheen yläpuolelle, synnytetään myös niitä paljonpuhuttuja innovaatioita.

Sellainen Suomi on vankka, jossa kaikille taataan riittävä perustoimeentulo. Jossa perusturva on sijoitus ihmisyyteen, tulevaisuuteen jossa kukaan ei ole pakotettu ottamaan velkaa syödäkseen. Eivät edes opiskelijat.

Sellainen Suomi on vankka, joka on inhimillinen ja avoin. Jossa jokaisen ihmisen yhdenvertaisuus lain edessä turvataan ja jossa yhdenvertaisuus on myös ymmärrystä siitä, että sen edistäminen vaatii jatkuvaa työtä rakenteiden ja asenteiden muuttamiseksi.

Sellainen Suomi on vankka, joka on herkkä ja kiltti, mutta itsevarma. Skam-sarjan Nooran osuvan seinäsitaatin sanoin: ”Everyone you meet is fighting a battle you know nothing about. Be kind.” Meidän tiemme on oltava empatian, ymmärryksen ja yhdessä toimimisen tie.

Ystävät! Vappu on työn ja opiskelun juhla. Emme kuitenkaan juhli vappua työn ja opiskelun itsensä vuoksi. Vappuna me juhlimme työtä ja opiskelua niiden välittämän arvon vuoksi. Niiden tuoman sivistyksen ja taloudellisen vapauden vuoksi. Sen vuoksi, että voimme joskus olla välittämättä velvollisuuksistamme. Nyt on se hetki, kun tavallinen arki unohtuu, ja kaikki muu katoaa. Tänään voimme olla vapaita.

Ylioppilaat: lakki päähän!