Uutiset
28.04.2011

Lisää lääkäreitä, vähemmän fyysikkoja

  • Neljännen vuoden lääketieteen opiskelijat Kira Rintala ja Antti Ellonen pitävät lääkärikoulutuksen lisäämistä hyvänä asiana. ”Ei tästä maasta hoidettavat lopu”, Ellonen vakuuttaa.

Opetusministeriön työryhmä ehdottaa leikkauksia luonnontieteen, yhteiskuntatieteiden ja kulttuurintutkimuksen koulutusmääriin, lisäyksiä sosiaali- ja terveysalalle.

Yksi uuden hallituksen tehtävistä on päättää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011–2016. Suunnitelmassa päätetään esimerkiksi korkeakoulujen koulutustavoitteista.

Hallituksen työn pohjaksi opetusministeriön työryhmä julkaisi huhtikuussa raportin, joka sisältää ehdotuksen koulutusmääristä.

Jos työryhmän ehdotukset toteutuvat, sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkoja lisätään roimasti. Koulutustarjontaa puolestaan vähennetään erityisesti kulttuuri-, matkailu-, ravitsemus- ja talousaloilla.

Yliopistoissa suhteellisesti suurimpia vähennyksiä ehdotetaan matemaattis-luonnontieteelliseen, yhteiskuntatieteelliseen ja humanistiseen tiedekuntaan.

Ammattikoulut kasvavat esityksessä korkeakoulujen kustannuksella. Lisäyksiä tulee erityisesti ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin, kun taas korkeakoulutusta karsitaan.

Tuplasti lääkäreitä

Työryhmän esitys lisää sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkoja kaikilla asteilla. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkamäärää ehdotetaan kaksinkertaistettavaksi nykyisestä 400:sta.

Suosittujen kulttuuri- ja viestintäalojen koulutuspaikoista leikataan ehdotuksessa yli kolmannes, mutta vähennykset painottuvat ammatti- ja ammattikorkeakouluasteelle. Yliopistotasoinen viestintäkoulutus säilyy nykyisellä tasolla. Kulttuurin- ja taiteentutkimuksen koulutusta vähennetään kuitenkin noin neljänneksellä.

Hallinnon ja politiikkatieteiden koulutuspaikkoja supistetaan lähes kolmanneksella. Oikeustieteen aloituspaikkoja taas lisätään 36 prosenttia. Kaupan alan koulutus pidetään nykyisellä tasollaan.

Luonnontieteiden yliopistokoulutukseen ehdotetaan 530 aloituspaikan laskua. Vuonna 2009 luonnontieteen opinnot aloitti 3390 opiskelijaa. Vähennystarve kohdistuu erityisesti matematiikkaan, fysiikkaan ja biologiaan.

Humanistisen ja kasvatusalan sisällä yliopistokoulutusta nipistetään hieman esimerkiksi kielistä, filosofiasta ja historiasta. Opettajankoulutusta puolestaan lisätään.

Taustalla työvoimapula

Opetusministeriön työryhmän arviot koulutustarpeesta perustuvat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Opetushallituksen skenaarioihin työllisyyden kehittymisestä.

Samaan aikaan kun työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koko pienenee, suuret ikäluokat tulevat ikään, jolloin heidän hoidontarpeensa kasvaa.

Skenaariot osoittavat, että työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat eivät riitä korvaamaan edes työvoiman poistumaa. Työvoiman tarve on siis suurempi kuin saatavuus.

Työryhmän arvioiden lähtökohtana on myös teollisuuden kasvaminen ja hyvinvointialojen tuottavuuden lisääntyminen. Silti sosiaali- ja terveysalan arvioidaan työllistävän vuonna 2025 teollisuutta enemmän.

Opetusministeriön työryhmän muutosehdotukset ovat selvästi maltillisempia kuin raportin pohjana käytettyjen skenaarioiden mukaan olisi tarpeen.

Tavoitteet eivät ole yllättäviä, sillä hoitoalan työvoimapula on ollut tiedossa jo pitkään. Opetusministeriö asettaa yliopistoille tutkintomäärätavoitteet, mutta aloituspaikoista yliopistot päättävät viime kädessä itsenäisesti. Siksi tavoitemääriin ei ole päästy.

Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN

Kuva: LAURI HANNUS