Uutiset
07.09.2021

”Maskien käyttö ja rokotuskattavuus meidän yhteisössämme ovat nyt ne a ja o” – kävimme puhelinkeskustelun vararehtori Mika Hannulan kanssa Turun yliopiston koronatoimista

Teksti:
Ida-Maria Manninen
Grafiikat:
Teemu Perhiö
  • Kuvamuokkauksessa valtioneuvoston turvallisuuskomitean asiantuntijajäsenen Mika Hannulan pressikuva.

Elokuussa Turun yliopiston koronajohto linjasi, että alkavana lukukautena lähiopetusta pyritään järjestämään kampuksella ”niin paljon kuin mahdollista”.

Siitä huolimatta moni opiskelija on ollut sitä mieltä, että lähiopetus on ollut lähes olematonta. Yliopiston linjausten toimeenpanosta päättävätkin viime kädessä tiedekunnat ja opettajat.

Yhteiskunta alkaa kuitenkin avautua. Perjantaina 27.8. Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) päätti kumota kokoontumisrajoitukset ja turvavälisuositukset.

Maanantaina 6.9. Suomen hallitus taas päivitti koronastrategiaansa. Tavoitteena on, että valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan.
 

Tiedustelimme yliopiston johdolta, miten normaaliin yliopistoarkeen aiotaan palautua. Kävimme puhelinkeskustelun vararehtori Mika Hannulan kanssa perjantaina 3.9. Lisäksi laitoimme hänelle tarkentavia kysymyksiä sähköpostitse 6. ja 7. syyskuuta.

Vararehtori Mika Hannula, miten yliopisto reagoi AVI:n päätökseen kumota kokoontumisrajoitukset? 

“Autonomisena toimijana teemme koko ajan omia johtopäätöksiämme ja pyrimme itse parhaalla mahdollisella tavalla pitämään rajoitukset minimissä, kuitenkin niin, että huolehdimme yhteisön terveysturvallisuudesta. Se on osa meidän toimintaympäristöämme, että panemme merkille ja huomioimme AVI:n poistamat rajoitukset. Asialla [AVIn päätöksellä] ei ole suoraa vaikutusta yliopistoon.“

Jos muu yhteiskunta alkaa avautua syksyn aikana, vaikuttaako se yliopiston omiin rajoituksiin? 

“Isossa kuvassa kyllä. Pyrimme tietenkin siirtymään keltaisesta vihreään valoon, jos olosuhteet muuttuvat riittävästi. Kahden metrin turvaetäisyydestä olemme jo luopuneet opetustilanteissa, mikäli turvallisuudesta voidaan huolehtia maskien käytöllä.” 

“Kaksi asiaa, mitkä haluaisin nostaa esille, ovat rokotukset ja maskien käyttö. Jotta opiskelijat ja koko yliopistoyhteisö pääsisivät takaisin kampukselle mahdollisimman laajasti, meidän täytyy huolehtia suojaustoimenpiteistä. Ilman muuta kampuksella liikkuu henkilöitä, jotka ovat koronapositiivisia, sille me emme voi mitään.”

”Rokotukset ja maskien käyttö ovat ne kaksi asiaa, joilla pyrimme yhteisön jäseniä suojelemaan.”

Eli aiotaanko yliopistolla vastaisuudessakin syksyllä pitää kiinni näistä edellisistä rajoituksista, kuten 50 ihmisten henkilörajoituksista? 

“Jos tilanne paranee, niin on keskusteltu, että voisimmeko siitä [henkilörajoituksesta] luopua esimerkiksi periodin vaihtuessa. Tällä hetkellä sitä ei olla tekemässä vielä, mutta se on yksi niistä keskeisimmistä asioista, joista toivottavasti voidaan luopua.”

”Mutta taas kerran nostan esille ne rokotukset ja maskit, koska ne ovat tehokkain suojaustoimenpide, jolla sitten on mahdollista tällaisista rajoituksista luopua, jos tilanne pysyy hallinnassa.” 

Mitä tilanne sitten vaatisi, että 50 ihmisen raja muuttuisi johonkin? 

“Sitä, että meillä ei yhteiskunnassa, ja eritoten omassa yliopistoyhteisössä, tule merkittäviä määriä tartuntaketjuja.“

Kuinka isoista luvuista konkreettisesti puhutaan? 

“Siihen ei ole eksaktia rajaa olemassa, vaan kokonaisuus tietenkin ratkaisee.” 

Mitä asiat vaikuttavat siihen, onko lähi- vai etäopetusta myöhemmin syksyllä? Onko asiasta keskusteltu koronajohdon kokouksessa? 

“Sitä, että meillä ei yhteiskunnassa, ja eritoten omassa yliopistoyhteisössä, tule merkittäviä määriä tartuntaketjuja.”

Onko siinä mitään muuta näkökohtaa? 

“Totta kai me otamme ne [muun yhteiskunnan suojaustoimenpiteet ja rajoitukset] huomioon, mutta ensisijaisesti katsomme oman yhteisön tilaa ja sen mahdollisuutta toimia mahdollisimman turvallisesti.”  

Jos yliopiston suositukset muuttuisivat, niin onko päätösvalta kuitenkin esimerkiksi lähiopetuksesta edelleen tiedekunnilla ja opettajilla? Pysyykö yliopiston linja aina suositusmaisena vai onko se jossain vaiheessa määräysvaltaisempi? 

“Nyt en ihan ymmärtänyt kysymystäsi. Yliopisto on tietysti yksi yliopisto, mutta käytännön tulkinnat ja järjestelyt tehdään tiedekunnissa ja lähiopetuksessa.”

Yliopiston tiedekunnissa on ollut erilaisia järjestelyjä – osassa on ollut hybridiopetusta, kun osassa on oltu täysin etänä.  

“Idea tänä syksynä on se, että mahdollisimman paljon lähiopetusta, mutta terveysturvallisesti, niin että kaikki voivat turvallisin mielin tulla lähiopetustilanteisiin. Tiedekunnat ja opettajat ratkaisevat aina käytännössä, mikä on turvallinen opetustapa – tietysti tässä vaikuttaa myös pedagoginen näkemys, että voidaan mahdollistaa mahdollisimman hyvä oppimisympäristö.”  

Jos tiedekuntien tai alojen käytännöt vaihtelevat suuresti, miten voidaan taata tasa-arvoisuuden toteutuminen opinnoissa opiskelijoiden kannalta tänä syksynä?

“Pidän yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteutumista eri tieteenalojen ja tiedekuntien opiskelijoiden välillä äärimmäisen tärkeänä asiana. Tämä on asia, josta tietysti dekaanien kanssa olemme keskustelleet, jotta tiedekuntien käytännön ratkaisut voidaan tehdä siten, että opiskelijat eivät joutuisi epäyhdenvertaiseen asemaan.”  

Sähköpostitse Hannula lisää, että ”käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että lähiopetusta pitää olla tarjolla kaikissa tiedekunnissa.”

Milloin yliopiston rakennusten ovet avataan? Siinähän on myös ollut joitakin teknisiä ongelmia?  

“Järjestelmässä oli ollut jokin vika ja siinä hyvin nopeasti koronajohto linjasi, että ovet voidaan avata vaikutusten minimoimiseksi, mutta se, että avattaisiin kokonaan yliopisto yliopistoyhteisön ulkopuolisille ei ainakaan näinä viikkoina ole todennäköistä. Opiskelijathan pääsevät kulkemaan koko ajan omilla kulkuoikeuksillaan.” 

Mitä koronajohdon kokouksessa on yleisesti puhuttu? 

“Hyvin saman tyyppisistä asioista kuin mitä sinäkin nostit esille. On tietysti yliopistoyhteisön edun mukaista, että tehdään pidemmälle kantavia linjauksia, jotta asiat eivät muutu ihan jatkuvalla syötöllä, mutta toisaalta pyrimme heti kun on mahdollista rajoituksia purkamaan.”

”Taas nostan esille sen, että maskien käyttö ja rokotuskattavuus meidän yhteisössämme ovat nyt ne a ja o, että päästäisiin mahdollisimman pian palaamaan sellaiseen työskentelyyn, jossa niin opiskelijat kuin henkilöstö pystyisivät turvallisin mielin olemaan kampuksella.”  

Onko sinulla mitään lisättävää? 

“Rokotukset ja maskit. Se on ehkä se pääviesti. Kovasti kannustaisin meidän yhteisöämme huolehtimaan rokotuksista ja maskien käytöstä.”  
 

Lähetimme haastattelun jälkeen Hannulalle vielä lisäkysymyksiä sähköpostitse.

Mitkä muut ovat keskeisimpiä asioita mahdollisessa rajoitusten purkamisessa kuin 50 henkilön henkilörajoitukset?

”Tämä on se olennaisin rajoitus, jonka purkamista harkitsemme periodin vaihtuessa, mikäli koronatilanne kampuksella ja meitä ympäröivässä yhteiskunnassa sen sallii.”

Mihin nykyisistä rajoituksista siirryttäisiin, jos niistä luovuttaisiin? Esimerkiksi nostetaanko 50 henkilön rajaa ylöspäin johonkin tiettyyn uuteen määrään vai luovutaanko henkilömäärien rajoituksesta kokonaan?

”Tähän en osaa vielä vastata.”

Mitä muutoksia rajoitusten suhteen periodin vaihtumiseen koronajohdon kokouksessa on mahdollisesti pohdittu?

”50 henkilön rajoitus on se olennaisin.”

Kirjaston johtaja Ulla Nygren vastasi kysymykseeni yliopiston kirjaston avautumisesta näin: ”Yliopiston yksikkönä kirjasto noudattaa linjauksissaan yliopiston ohjeistusta ja tekee suunnitelmat rajoitusten purkamisesta niiden perusteella.  Odotamme siis yliopiston koronajohdon päätöksiä mm. rakennusten avaamisen ja henkilömääräsuositusten suhteen.” Mitä koronajohto on siis suunnitellut kirjaston suhteen mm. rakennusten avaamisen ja henkilömääräsuositusten suhteen?

”Seuraamme koko ajan tarkasti tilannetta, kuten edellä totesin ja toimimme tilanteen vaatimalla tavalla, joten tähänkään kysymykseen ei valitettavasti ole täsmällistä vastausta olemassa. Turun yliopistolla on hyvä tilannekuva koronatilanteesta ja useita eri tietolähteitä. Toimin itse mm. valtioneuvoston turvallisuuskomitean asiantuntijajäsenenä.”

”Olennaisimmat tekijät ovat tässä vaiheessa rokotekattavuus ja maskien käyttö. Mitä kattavammin oma yliopistoyhteisömme on rokotettu ja mitä tunnollisemmin käytämme maskeja, sitä nopeammin pääsemme avaamaan kampusta.”  

Miten Suomen hallituksen uusi koronastrategia (6.9.) vaikuttaa yliopiston toimiin?

”Toki valtion koronastrategia muutoksineen vaikuttaa. Koronajohto kokoontuu huomenna [keskiviikkona 8.9.] ja arvioi tilanteen. Mahdolliset vaikutukset päätetään silloin.”
 

Lue lisää

”En ole päässyt kokemaan minkäänlaista kiinnittymistä yhteisöön”, sanoo fuksi Siiri Turunen – mitä käy koulutuksen laadulle, kun lähiopetusta ei saa?

Turun yliopisto siirtyi etämoodiin maaliskuussa 2020, kun valtiovalta julisti Suomeen poikkeustilan. Haastattelimme fuksia ja rehtoria. (6/2020)