Uutiset
25.10.2018

Matkalla mielenterveyshoitoon

Teksti & Kuvat:
Anni Savolainen
  • Tsempparin vastaava kuntoutusvalmentaja Terhi Kanerva sanoo, että avun saamiseksi ”oma olo riittää”.

YTHS:n mielenterveyspalveluihin on jatkuvasti jonoa. Omasta hyvinvoinnista voi mennä keskustelemaan myös kohtaamispaikka Tsemppariin.

Ammattilaisavun saaminen mielenterveyshäiriöihin on pitkän prosessin tulos. Prosessi voi kuitenkin olla pituudessaan raskas opiskelijalle, joka kamppailee mielenterveytensä kanssa. 

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n mielenterveystyön johtavan ylilääkärin Pauli Tossavaisen mukaan säätiön palvelut kuuluvat hoitotakuulainsäädännön piiriin, ja siinä on säädetty tarkasti, mitä pitää tapahtua ja missä ajassa.

”Selvittely ottaa aikansa. Sillä tietysti turvataan, että apu kohdentuu oikein”, Tossavainen sanoo.

Prosessi alkaa siitä, että opiskelija ottaa yhteyttä YTHS:ään. Tämän jälkeen YTHS:n terveydenhoitaja soittaa hänelle takaisin ja tekee hoidontarpeen arvioinnin.

Arvion jälkeen opiskelijan avuntarve selvitetään 1-5 käynnillä, ja itse hoitoa aletaan suunnitella. Joissain tapauksissa terveydenhoitajan tekemä arvio riittää hoidon aloittamiseksi.

Mikäli avuntarvetta täytyy selvittää lisää, opiskelija saattaa saada SELFin eli opiskelijoiden verkkopalvelun kautta lomakkeen, jolla kerätään taustatietoja. Tämän jälkeen hän siirtyy mahdollisesti terveydenhoitajan vastaanotolle, joka tarvittaessa ottaa työhön mukaan esimerkiksi yleislääkärin tai psykologin.

Lopulta tehdään hoitosuunnitelma. Ammattilaiset arvioivat, milloin opiskelijalla on niin huono tilanne, että on tarve keskittyä mielenterveyden ensiapuun eikä pitkään tiedonkeruuseen.

Tossavaisen mukaan mielenterveyshoidon kysynnässä on vahvaa kausivaihtelua. Myös työntekijävaje voi venyttää hoitoon pääsyä.

”Kysyntä on vilkasta syksystä huhtikuuhun asti. Toukokuusta syyskuuhun on rauhallisempaa, mutta silti toukokuussa jonot voivat talven jäljiltä olla vielä jopa 2 kuukauden pituiset”, hän kertoo.

Tossavainen korostaa, että tämä aikataulu pätee niin sanottuun kiireettömään mielenterveyshoitoon. Kiireellisissä tapauksissa YTHS:lle pääsee alle viikossa.

Tsemppari antaa keskusteluapua

Tossavaisen mukaan YTHS voi auttaa lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden kanssa. Useimmat opiskelijat hakevat apua masennukseen, ahdistuneisuuteen sekä syömis- ja unihäiriöihin.

Vaikeiden häiriöiden hoidossa tarvitaan usein hoitomuotoja, joita YTHS ei pysty tarjoamaan. Tällöin opiskelija ohjataan jatkohoitoon julkiselle puolelle.

Turun YTHS:llä on yhteistyökumppani myös opiskelijoille, jotka tahtovat päästä puhumaan mieltä tai hyvinvointia vaivaavista asioista jollekin – ja nopeasti.

Tähän tarpeeseen vastaa nuorten aikuisten kohtaamispaikka Tsemppari, joka perustettiin vuonna 2016. Kohtaamispaikka on tehnyt yhteistyötä YTHS:n kanssa alusta asti.

Yhteistyö toimii molempiin suuntiin: YTHS ja Tsemppari voivat ohjata opiskelijoita toisilleen tarpeen mukaan. Tsempparin työntekijät voivat auttaa hakemaan YTHS:lle.

Vastaavana kuntoutusvalmentajana työskentelevän Terhi Kanervan mukaan Tsemppari voi olla avuksi myös hoitoa odottaessa.

”Vaikka opiskelija odottaisi aikaa YTHS:n mielenterveyshoitoon, me voidaan kannatella häntä sillä välin, jotta hoitoaikaa ei tarvitse odottaa yksin. Nämä prosessit voivat siis kulkea myös rinnakkain”, Kanerva sanoo.

Kanerva korostaa, että Tsemppari ei tee psykologisia arviointeja eivätkä lähetteitä. Toiminta perustuu keskustelemiseen ja tilojen tarjoamiseen turvallisena oleskelupaikkana.

Yhteistyö on syntynyt pitkälti tarpeesta korjata YTHS:n resurssivajetta. Kaikki toiminta on maksutonta ja avointa 18–29-vuotiaille nuorille. Avun saamiseksi ei tarvita diagnoosia tai lähetettä.

Kanervan mukaan työn tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi. Nuoren ei tarvitse tietää, mikä itseä vaivaa.

”Me keskitytään miettimään yhdessä, miten omaa oloa voisi helpottaa. Tänne saa tulla keskeneräisenä ja hämmentyneenä. Riittää, että tuntee tarvitsevansa apua”, Kanerva sanoo.

Tsempparin työ jakautuu kolmeen tyyppiin: kohtaamispaikkaan, ryhmätoimintaan ja yksilötukeen. Nuorta kehotetaan tutustumaan näihin kaikkiin ja osallistumaan siihen toimintaan, joka itselle sopii.

Tsempparin työ painottuu mielenterveyteen, mutta toimintaan kuuluu esimerkiksi seksuaalineuvontaa. Kohtaamispaikkaan voi ottaa yhteyttä tavalla, joka itselle sopii – vaikka Facebookissa.

Tsempparin kattojärjestönä toimii Monipalvelukeskus Tsemppi. Sekä Tsemppi että Tsemppari sijaitsevat T-talossa Nummessa.

Lue lisää:

Jopa joka kymmenes yliopisto-opiskelija on yksinäinen – miksi yksinäisyys on silti tabu?

Vaikka yksinäisyys on yleistä, siitä ei uskalleta puhua häpeän ja leimautumisen pelossa. (5/2018)

”Kaikki tuntui leviävän käsiin” – Opiskelijoiden stressiä hillitään vertaistuella ja mindfulnessilla

Kovasta stressistä on tullut opiskelijan ammattitauti. Nyt siihen saa apua stressinhallintaryhmästä. (1/2018)

YTHS: Mielenterveysongelmat yhä runsaita

Opiskelijoiden päihteiden käyttö on vähentynyt, mutta mielenterveyden ongelmat ovat yhä runsaita. Näin kertoo YTHS:n tuore opiskelijoiden terveystutkimus. (2/2017)

Esikoiskirjailija Anni Saastamoinen rikkoo masennukseen liittyviä tabuja ”vittumaisella komiikalla”

Syksyllä 2014 toimittaja Anni Saastamoisen elämässä tuli seinä vastaan. Hän ei tuntenut enää olevansa oma itsensä – ei osannut nauraa, itkeä tai kommunikoida edes läheistensä kanssa. Mielenkiinto kaikkea kohtaan katosi. Saastamoinen oli sairastunut masennukseen ja kolme vuotta myöhemmin julkaisi aiheesta suorasanaisen kirjan. (10/2017)

Kivulias koulutus

Joskus nuori aikuinen sairastuu opiskeluvuosina niin vakavasti, ettei opintoja voi edistää toivottuun tahtiin. Silloin toimeentulosta tulee monimutkaista. (11/2015)