Uutiset
17.10.2012

Mitä tehdä Turulle?

Tylkkäri räätälöi oman vaalikyselynsä nuorille ja opiskeleville kuntavaaliehdokkaille. Nyt he kertovat, miten kaupunkia kuuluisi kehittää.

Siinä, missä kyselyyn vastanneet vasemmiston nuoret ehdokkaat liputtivat kunnan julkisesti tuottamien terveyspalveluiden puolesta, osa oikeistopuolueiden ehdokkaista ehdotti palvelusetelin käyttöä.

"Kunnalliset peruspalvelut tulisi tuottaa omana tuotantona. Yksityistäminen tulee kalliiksi ja luo tilanteen, jossa näennäinen valinnanvapaus ja kustannustehokkuus hautaavat itse palveluntarpeen", totesi vasemmistoliiton Eero Kivinen.

Samoilla linjoilla oli Anna Mäkipää (vas.), joka luopuisi terveyskeskusmaksusta kokonaan ja ottaisi ammattikorkeakouluopiskelijat YTHS:n piiriin.

Jonkinlaisia yksityisen ja julkisen palvelujen järjestämisen hybridejä selvittäisi osa vihreiden, keskustan ja kokoomuksen ehdokkaista.

Heistä yksi oli Maija Niskala (kok.), joka totesi vastauksessaan, että yrityksillä ja järjestöillä on paljon osaamista, mitä voidaan hyödyntää palveluntuotannossa. Niskalan mielestä tärkeää kaupungin näkökulmasta on ostettavien palveluiden huolellinen kilpailuttaminen ja palveluiden laadun seuranta.

"Palvelut tulisi rakentaa joustaviksi ja tehokkaiksi. Sillä, tuotetaanko itse vai ostetaanko muualta, ei saa olla "poliittista" rasitetta, vaan palvelut tulee tuottaa siten, miten se on veronmaksajien kukkarolle järkevintä, laadusta tinkimättä", totesi myös Jani Rusi (kok.).

"Turun kaupungin tulee tehdä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, mutta sen on jatkossakin tarjottava kattavat peruspalvelut jokaiselle turkulaiselle", totesi vastauksessaan Tuomas Ylitalo (kesk.).

Ykkösenä yritykset

Kyselyyn vastanneet vihreitten ehdokkaat korostivat, että uusia työpaikkoja voisi synnyttää kehittämällä Logomon ympäristöä yrityskeskittymänä.

"Luovaa ja vihreää taloutta on tuettava esimerkiksi luomalla Logomoon yrityskeskittymä ja houkuttelemalla ympäristöystävällistä teknologiaa rakennettavaksi Turkuun. Turusta on luotava edelläkävijä vihreän tieteen ja teknologian saralla. Alueelle on muutenkin houkuteltava eri alojen yrityksiä tarjoamalla pienyrityksille niiden tarvitsemat tukipalvelut sekä karsimalla byrokratiaa", totesi vastauksessaan puolueen ehdokas Saara Ilvessalo.

Uusia kasvun aloja, investointeja ja avointa suhtautumista kansainvälisiin yhteyksiin peräänkuulutti vastauksessaan myös keskustan Annika Saarikko, jonka mukaan "vanha sivistyskaupunki on menettänyt merkittävästi vetovoimaansa vastavalmistuneiden keskuudessa".

"Opiskelijoiden pääsyä työympäristöön tulee tukea jo opiskeluaikana niin että harjoittelu- ja lopputyöpaikkojen saanti olisi helpompaa. Yhteistyö kaupungin, oppilaitosten ja yritysten kesken on avainasemassa", kirjoitti Saarikon puoluetoveri Heikki Merikivi.

Samoilla linjoilla oli SDP:n Vilja Siitonen, joka haluaisi entistä suuremman osan valmistuneista jäämään Turun seudulle. Lääkkeeksi hän tarjoaisi harjoittelupaikkoja, yritysyhteistyötä ja helpottaisi uusien yrityksiä pääsemään alkuun.

Kokoomuksen ehdokkaiden vastauksista oli luettavissa yritysten toimintaedellytysten parantaminen.

"Uudet ja kasvavat yritykset luovat kaupunkiin työpaikkoja. Turun tulisi näyttäytyä positiivisessa valossa yritysten silmissä, jotta yrittäjät näkisivät Turun kannattavana kaupunkina yrittää. Tämä kehityksen suunta lisää työpaikkoja mm. vastavalmistuneille", kirjoitti puolueen ehdokas Veronica Varjonen.

"Yksinkertaisin ratkaisu olisi lisätä harjoituspaikkoja paikallisissa yrityksissä. Harjoittelupaikkojen avulla luodaan kontakteja, saadaan jalansijaa työelämään ja opitaan tärkeitä käytäntöjä työelämästä", vastasi Varjosen puoluetoveri Jutta Wiren.

Vasemmistoliiton ehdokas Eva-Liisa Raekallio lopettaisi tehostamisen ja keskittämisen, minkä ansioista hän näkisi myös uusien työpaikkojen syntyvän. Puoluetoveri Li Anderson nosti esiin panostamisen pienyrittäjien neuvontapalveluihin, kulttuuriin matkailuvalttina sekä kaupungin ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön.

Uusiutuvaa energiaa

Entä mihin suuntaan ehdokkaat veisivät Turussa tehtävää energiapolitiikkaa?

"Päätös Naantalin polttolaitoksen rakentamisesta oli valitettava ja on käsittämätöntä, miten valtuusto satsasi kivihiileen ilman kattavia päästölaskelmia. Fortumin kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen paras toivo on siinä, että kivihiilen osuutta voidaan mahdollisimman pian laskea", vastasi Jukka Vornanen (vihr.) kysyttäessä, miten kivihiilipäästöjä vähennetään.

Keskustan Matias Ollila sen sijaan piti Turun energiantuotannon keskittämispäätöstä virheenä, joka pitää avata. Hänestä perustana pitää olla hajautettu energiantuotannon malli, jossa hyödynnettäisiin biokaasua tai muuta paikallista bioenergiaa.

"Hätävararatkaisuja ovat bio- ja maakaasun poltto. Kannatan, että Turku vetäytyy sekapolttolaitoshankkeesta, vaikka vähän myöhäänkin, ja panostaa uusiutuvien energianlähteiden kehitystyöhön. Muun muassa maalämpöä ja aurinkoenergiaa on tuotettava jatkossa paljon enemmän", kirjoitti Saska Heino (vas.).

SDP:n Petra Peltosen mielestä energiapolitiikassa pitää huomioida kansainvälisten päästösitoumusten toteuttaminen ja uusiutuvan energian lisääminen. Hänen mukaansa Naantalin kivihiililaitosta ollaan ajamassa alas juuri tämän takia ja uudessa monipolttoainelaitoksessa voidaan käyttää polttoaineena myös muita aineita kuin kivihiiltä.

"Kivihiilen päästövähennyksissä oleellisessa osassa ovat energiatehokkuuden parantaminen sekä energiansäästö. Päästövähennystavoitteita on käytännössä mahdotonta saavuttaa ilman, että energian kokonaiskulutus vähenee. Mikäli painopistettä halutaan yleisemmin siirtää päästöttömiin energiamuoihin, on ydinvoimalla tuotettavan sähkön käyttö realistisin vaihtoehto korvata suuri määrä kivihiilellä tuotettavaa sähköä", totesi vastauksessaan Lauri Kattelus (kok.).

Elävä keskusta on autoton

Keskustan ja kaupunkiliikenteen kehittämisessä kyselyyn vastanneet ehdokkaat näyttävät alkuun yksimielisiltä, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että eroja on.

Osa kokoomuksen kyselyyn vastanneista ehdokkaista kannattaa toriparkin rakentamista osana keskustan kehittämistä.

"Hienoa olisi, jos keskusta-alueella ei autoja paljon olisi, vaan pyörällä ja kävellen pystyisi liikkumaan. Toriparkin tarkoituksena on vähentää autojen määrää maan päällä ja lisätä parkkipaikkoja keskusta-alueelle", kirjoitti Anton Koponen (kok.).

SDP:n Kenneth Liukkonen kehittäisi Turkua kaupunkikuvaa tiivistämällä, sillä hänestä Turku on nyt kaupunkikuvaltaan hajanainen. Puoluetoveri Toni Eklund kehittäisi keskustaa sekä joukko- ja kevytliikenteelle että yksityisautoille sopivaksi poistamalla autot maan päältä ja kehittämällä yhtenäistä pyörätieverkostoa.

Kristillisdemokraattien Eva-Maija Harjunpää tekisi joukkoliikenteen käytöstä houkuttelevan alentamalla lippuhintoja ja lisämäällä ilmaiseksi matkustavien määrää.

Yhteislista Edistyspuolueen ehdokkaat Olli Virtanen ja Samuel Piha molemmat vastustivat toriparkkia ja suhtautuivat varauksella myös pikaraitiotie-hankkeeseen.

"Toriparkkia ei tarvita, koska meillä on puolityhjä Louhi. Linja-autovuoroja tulee järjestää lisää ruuhka-aikoihin. Pyöräkaistojen lisääminen ja yksityisautoilun vähentäminen ydinkeskustassa on kannatettavaa. Ratikan rakentaminen Turun taloustilanteessa on mahdoton ajatus", totesi vastauksessaan Heikki Merikivi (kesk.).

Pikaraitiotielle liputtivat useat vasemmistoliiton ehdokkaat. Puolueen ehdokas Jaakko Lindfors kirjoitti haluavansa lisää pyöräteitä erityisesti rautatieaseman ja keskustan välille, kauppatorin ympäristöön sekä Hämeenkadun länsipäähän.

"Pikaraitiotie on paitsi ekologisesti kestävä ratkaisu joukkoliikenneongelmiin, myös yksittäisen työssäkävijän elämää helpottava elementti. Sujuva ja nopea liikkuminen kaupungin laidoilta, esimerkiksi Varissuolta keskustaan, vaikuttaa olennaisesti myös kaupunginosien kehitykseen ja asuntojen hintoihin", vastasi puolestaan Salla Mistola (vas.).

"Houkuttelevuuden kannalta tärkeitä ovat kahvilat, pienet putiikit, kivijalkakaupat ja elävä torikauppa sekä hyvät palvelut ja mielenkiintoiset tapahtumat. Tärkeää on myös helppo saavutettavuus, jota voitaisiin selkeästi parantaa laajentamalla keskustan pyörätieverkostoa. Myös pikaraitiotie olisi hyvä satsaus, sillä se toisi varmuutta, nopeutta ja tehokkuutta joukkoliikenteeseen", kirjoitti Mikaela Sundqvist (vihr.).

Lisää kaupungin vuokra-asuntoja

Tylkkäri tiedusteli ehdokkailta myös, onko Turussa tarpeeksi vuokra-asuntoja ja jos ei, mitä asialle pitäisi tehdä.

Oikeisto piti tilannetta suhteellisen hyvänä, kun taas vasemmisto suomi kaupunkia kunnallisten vuokra-asuntojen myynnistä. Tosin esimerkiksi kokoomuksen ehdokkaat olivat osin keskenään eri mieltä siitä, onko vuokra-asuntoja tarpeeksi vai ei. Esimerkiksi Saara-Sofia Sutelan (kok.) mukaan vuokra-asuntoja ei ole tarpeeksi.

"Järkeä tulee käyttää myös kaupungin omistamien asuntojen myynnissä. Kaupungin omistuksia tulee toki hyödyntää aktiivisesti ja kohteet, jotka eivät ole strategisesti tai palvelujen tuottamiselle tärkeitä, kannattaa yleensä myydä. Riittävä vuokra-asuntokanta on kuitenkin taattava", hän kirjoitti.

"Selvästikään ei, koska meillä on huomattava määrä asunnottomiakin. Kaupunki voisi parantaa kansalaisten ostovoimaa maksamalla perustuloa tai vuokraamalla itse kohtuuhintaisia asuntoja", kirjoitti Itsenäisyyspuolueen sitoutumattomana ehdokkaana oleva Jukka J. Rintala.

Misha Dellinger (vas.) totesi vastauksessaan, että ongelma on Turun asuntokannassa.

"Turussa halutaan myydä kunnalliset vuokra-asunnot, kun niitä tulisi rakentaa lisää ja muualle kuin lähiöihin. Alle markkinahintaiset kunnalliset vuokra-asunnot laskevat koko asuntokannan keskivuokraa ja alempi vuokrataso kunnassa nostaa kotitalouksien käytössä olevia tuloja ja pistää talouden pyörät pyörimään", hän kirjoitti.

"Turun kaupungin vuokratalokanta on auttamattomasti vanhentunutta ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on liian vähän. 1970-luvun lähiöt rakennettiin purettavaksi 2000-luvulla. Turun tulee investoida kohtuuhintaisien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Tällä hillittäisiin hintojen nousua yksityisissä vuokra-asunnoissa", totesi vastauksessaan SDP:n ehdokas Nelli Baran.

"Olisi järkevää, että kaupunki omistaisi ja tarjoisi kohtuuhintaan vuokra-asuntoja. Se olisi hyväinvestointi, joka jatkuvasti toisi kaupungille tuottoja. Turun kannattaisi laatia suunnitelma, miten saada omistukseen ja vuokrattavaksi enemmän asuntoja", sitoutumattomana valitsijayhdistyksen kautta ehdolla oleva Sofia Nyberg pohti.

FAKTA:

Tylkkäri lähetti kyselyn Turun kuntavaalipuolueille ja pyysi saateviestissä nuoria ja opiskelevia ehdokkaita vastaamaan kyselyyn viikon kuluessa.

Vastauksia tuli yhteensä 35.

Kysely ei tavoittanut kaikkia Turussa ehdokkaita asettavia puolueita.

Vastauksia nuoret - ja/tai opiskelijaehdokkaat antoivat seuraavista puolueista: Kokoomus (8), Vasemmistoliitto (8), SDP (6), Keskusta (4), Vihreät (4), KD (1), Yhteislista Edistyspuolue (2), SIT. Valitsijayhdistys (1), SIT. Itsenäisyyspuolue (1).

Jutussa esiintyvät nimellä ne ehdokkaat, jotka vastasivat kyselyyn pyydetyssä ajassa.

TEKSTI: LAURA MYLLYMÄKI

KUVITUS: MERI HEIKKILÄ

Lue kyselyyn vastanneiden ehdokkaiden vastaukset kokonaisuudessaan verkossa osoitteessa

www.tylkkari.fi/data