Uutiset
10.09.2020

Namibian kampuksen koulutusohjelmalle aikalisä: opiskelijoita pyöreä nolla – professori moittii yliopistojärjestelmää ”broilerikasvattamoksi”

Teksti:
Samuli Tikkanen
Kuvat:
Harald Süpfle (CC-BY-SA 2.5) & Teemu Perhiö

Turun yliopiston Namibian kampuksella ei kouluteta diplomi-insinöörejä tänäkään syksynä.

Software Engineering -koulutusohjelmaa ei aloiteta, koska opiskelijoita ei ole tarpeeksi. Toukokuussa päättyneessä haussa koulutukseen haki 32 ihmistä, joista vain muutamat olivat hakukelpoisia. Heistä yhtäkään ei hyväksytty opiskelijaksi.

Koulutusohjelma piti käynnistää jo viime vuonna, mutta tuolloin paikan otti vastaan vain neljä opiskelijaa.

Maisterikoulutuksen jatkosta käynnistyi huhumylly elokuun lopulla, kun Turun yliopiston hallituksen kokouspöytäkirjan ilmoitusasioihin oli merkitty mystisesti Namibian Software Engineering -koulutuksen lakkauttaminen, ennakkotieto.

Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen johtajan Jaakko Järven mukaan lakkauttamisesta ei kuitenkaan ole kyse.

”Tiedekunnan johtokunnan esityslistalle pääsi hätiköity valmistelematon sanamuoto, lakkautus, vaikka todellinen muoto oli aikalisän ottaminen asian suhteen.”

Järvi sanoo puhelimessa, että koulutuksen jatkosta päätetään myöhemmin, mutta ainakaan toistaiseksi sisäänottoa ei järjestetä.

”Namibian kampus säilyy, siellä on jatko-opiskelua ja lyhytkursseja järjestetään edelleen.”
 

Software Engineering -koulutuksesta vastaa professori Erkki Sutinen Namibian kampuksella Windhoekissa.

Kampus toimii University of Namibialta vuokratuissa tiloissa, ja se on Sutisen mukaan eräänlainen Turun yliopiston plug-in-kampus.

Etäyhteyden päässä hän esittää oman arvionsa siitä, miksi ala ei ole vetänyt puoleensa opiskelijoita.

Viime vuoden tapaan Sutinen arvelee, että suurimmaksi ongelmaksi maisteriohjelmaan pääsyn kannalta ovat muodostuneet liian korkeat kielivaatimukset.

”Tämä meidän tohtoriopiskelijakin on Namibian yliopiston lehtori ja käynyt 12 vuotta englanninkielistä koulua, ja sen jälkeen englanninkielistä yliopistoa. Turun yliopistolla katsottiin, ettei hän kielitaidoltaan sovi väitöskirjaopiskelijaksi.”

Lopulta lehtori pääsi tohtoriopiskelijaksi, kun Itä-Suomen Yliopisto hyväksyi hänet koulutukseen. Itä-Suomen Yliopisto ei vaadi hakijalta kielitodistusta. Hän suorittaa tohtorikoulutustaan Namibian kampuksella Sutinen toisena ohjaajanaan.

”Jos ajatellaan, että lähdetään rakentamaan Afrikassa jotain uutta, niin onhan tämä ihan erilainen ympäristö. Ne perinteiset turkulaissäännöt eivät aina ole järkeviä. Emme me voi aina ajatella, että se sääntö, joka toimii Turussa, toimii myös globaalisti.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Professori Erkki Sutinen.
Professori Erkki Sutinen kommentoi Tylkkärille viime vuonna, että ”kampusta ei niin vain perusteta”. ”Sen pitää olla osa paikallista ekosysteemiä eikä vain jokin konttori.”

Turun yliopiston kansainvälisen koulutuksen asiantuntijan Johanna Kärjen mukaan puutteellinen kielitaito ei kuitenkaan ole keskeinen ongelma, vaan toimittamatta jätetyt asiakirjat.

”On totta, että Namibian ohjelman osalta iso osa hakijoista ei täyttänyt kielitaitovaatimuksiamme. Mutta kyseessä ei yleensä ole ollut se, ettei hakija olisi osannut kieltä riittävästi vaan se, että hän ei ole toimittanut meille hakuaikana hyväksyttyä todistusta kielitaidostaan”, Kärki kertoo sähköpostitse.

Kärjen mukaan esimerkiksi IELTS- ja TOEFL-testejä järjestetään Windhoekissa keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa normaalitilanteessa (koronan aikana tilanne on toki eri).

”Testin tekeminen on Namibiassa suhteellisen yksinkertaista.” 

Kärjen mainitsema IELTS/TOELF-testi maksaa 4 728 Namibian dollaria eli noin 270 euroa. Namibian mediaanikuukausitulo on 5 000 Namibian dollaria eli noin 290 euroa. Tulodesiileittäin palkoissa on suuria eroja maan sisäisen taloudellisen eriarvoisuuden takia.

Sutinen kommentoi kielikoetta epäilevään sävyyn.

”Se on kallis, mutta kysymys on myös kulttuurinen, kolonialistinen jopa – miltä kuulostaisi, jos namibialainen yliopisto aloittaisi suomenkielisen tutkinto-ohjelman, ja vaatisi suomalaisilta hakijoilta ulkopuolisen yrityksen kielitaitotestin suomen kielessä?”
 

Koulutusohjelman alkukangerteluista huolimatta Sutinen kiittelee yhteistyötä Turun suunnalta.

Hän maalailee, että opiskelijapulaan voisi hakea ratkaisua Aurajoen varrelta: suomalaiset opiskelijat voisivat tehdä yhden tutkinnon Namibiassa.

”Suomalaiselle opiskelijalle on suuri etu, jos asuu kaksi vuotta Namibiassa ja tekee tutkinnon. Siitä saa sellaisen afrikkatietämyksen ja osaamisen eli afrikkakompetenssin.”

Maisterikoulutuksen hidas alku ei tarkoita, etteikö Sutisella riittäisi tekemistä Windhoekin kampuksella.

Hän kertoo innoissaan tohtorikoulutettavistaan ja kampuksella järjestettävistä lyhytkursseista, jotka hän näkee mahdollisuutena jonkinlaiseen avoimen yliopiston väylän kaltaiseen toimintaan Namibiassa.

Tulossa on lisää tohtorikoulutettavia ja joskus toivon mukaan myös tutkinto-opiskelijoita.

Hän vertaa nykyistä yliopistojärjestelmää broilerinkasvattamoon, joka tuottaa tehokkaita ihmisiä nopealla syötöllä. Sutinen kertoo, että tulevaisuuden yliopistoa pohtivalla risteilyllä opiskelijat toivoivat yliopistosta kasvualustaa, jossa he voisivat löytää oman itsensä. Siitä visiosta hän on samaa mieltä.

”Uskoisin, että tavallisen veronmaksajan mielestä yliopisto on se toimija, jonka pitää tehdä jotain uutta ja yllättävää.”
 

Lue lisää

Missio Namibiassa: Turun yliopiston uudessa koulutusohjelmassa vain yksi maksava opiskelija, jos sitäkään – professori kutsuu suomalaiset kauas etelän lämpöön

Professori Erkki Sutinen oli lähdössä käynnistämään Master’s Degree in Software Engineering -koulutusohjelmaa paikan päälle Namibiaan syksyllä 2019. (5/2019)

Outsourcing education

In February 2017, UTU saw its first set of fulltime undergraduate students, a Namibian group of 24, enroll in the BA program in education. (3/2017)