Uutiset
14.03.2012

Oikis leikkasi 70 000 euroa harjoittelusta

Teksti:
Anna-Elina Matilainen
Kuvat:
Lauri Hannus
  • Oikeustieteen 4-6 vuoden opiskelijat Pirita Virtanen (vas.), Joel Uusi-Oukari, Paula Kovari, Antti Vaaja ja Idamaria Utunen ovat huolissaan erityisesti siitä, kuinka oikeustieteellisen tiedekunnan taloustilanne näkyy rikos- ja prosessioikeuden oppiaineiden tilanteessa. Opetusta pyöritetään opiskelijoiden mukaan hyvin vähällä henkilökunnalla ja esimerkiksi määräaikaisia tehtäviä lakkautettu.

Tiedekunnat hakevat säästöjä etenkin henkilöstö- ja tilakustannuksista, kun valtion menokuri tiukentaa yliopiston taloutta.

Oikeustieteellisen tiedekunnan johtokunta joutui leikkaamaan 70 000 euroa opiskelijoiden harjoittelumäärärahoista. Käytännössä se tarkoittaa, että tiedekunta tarjoaa harjoittelupaikalle vain yhden kuukauden palkkatuen aiemman 1–3 kuukauden sijaan.

Oikeustieteellisen tiedekunnan harjoittelupaikkojen määrä laski alle puoleen leikkauksen seurauksena. Tänä vuonna tarjolla on reilut kaksikymmentä työpaikkaa.

"Harmillista on työelämää ajatellen, että harjoittelupaikkojakin on noin vähän. Tutkintomme on kuitenkin varsin teoreettinen. Kilpailu paikoista lienee kovaa", oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Lex ry:n kopo-vastaava Mikael Lustig arvioi.

Palkkatuki suunnataan vuonna 2012 vain julkisen sektorin tehtäviin. Opiskelijan itse hankkimassa työpaikassa tehdystä lakimiesharjoittelusta on mahdollista saada vastaisuudessa opintopisteitä.

Päätöksen taustalla on oikeustieteellisen tiedekunnan tiukka taloustilanne.

"Rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen siihen, mitä ennen on tehty", oikeustieteellisen hallintopäällikkö Mia Fager sanoo.

Fagerin mukaan tiedekunnassa on haettu säästöjä kaikista mahdollisista kohteista, joista niitä voi saada vaarantamatta perustehtäviä, eli tutkimusta ja opetusta. Tästä huolimatta toinen finanssioikeuden professuuri jouduttiin jättämään täyttämättä, kun tehtävän edellinen haltija jäi eläkkeelle. Myös yksi toimistosihteerin paikka on täyttämättä.

Säästöjä henkilöstöstä

Myös muissa Turun yliopiston tiedekunnissa on taloudellisesti tiukkaa.

Tiedekunnat saavat tänä vuonna yliopistolta jonkin verran enemmän rahoitusta kuin viime vuonna. Samaan aikaan yleinen kustannustaso on kuitenkin noussut: palkankorotukset ovat kasvattaneet henkilöstökuluja vajaat kolme prosenttia ja vuokrankorotukset tilakustannuksia pari prosenttia. Tiedekuntien menoista suurimmat koituvat juuri henkilöstö- ja tilakustannuksista.

Talouspäällikkö Anna Järven arvion mukaan tiedekuntien kulut ovatkin kasvaneet rahoituksen nousua enemmän. Siksi yksiköissä on jouduttu etsimään säästökohteita.

"Taloudessa on jouduttu tekemään sopeuttamisia. Käytännössä tämä on tarkoittanut tehtävien pitämistä avoinna tai hoidattamista tuntiopetuksena", humanistisen tiedekunnan dekaani Risto Hiltunen toteaa.

Hiltunen arvioi, että tiedekunnan säästötoimenpiteet koskevat tänä vuonna noin puoltakymmentä tehtävää. Niiden joukossa on sekä hallintohenkilökuntaa että tutkimus- ja opetushenkilökuntaa.

"Toistaiseksi tehtäviä ei ole jouduttu pysyvästi vähentämään, joskin tehtävien täytön suhteen noudatetaan erityistä suunnitelmallisuutta ja varovaisuutta", muotoilee kauppakorkeakoulun hallintopäällikkö Jani-Matti Lehto.

Kauppakorkeakoulun tämän vuoden budjetti on laadittu suosiolla alijäämäiseksi, sillä miinusmerkkinen tulos pystytään kattamaan edellisten vuosien säästöillä.

"Virkoja on täyttämättä myös siksi, että toimintaa on suunnattu uudelleen. Toinen fakta on se, että tiedekunnissa eletään aina niukkuudessa", tiivistää tilanteen kasvatustieteellisen tiedekunnan hallintopäällikkö Meri Louhi.

"Kyllähän se niin on varmasti kaikissa tiedekunnissa, että se raha, mitä valtiolta saadaan, ei riitä", sanoo myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Reijo Lahti ja viittaa ulkopuolisen rahoituksen merkitykseen.

Lahden mukaan tiedekunnan varoissa tapahtui kuitenkin suurin pudotus jo vuonna 2010, eikä tämän vuoden budjetissa ole enää samanlaista "dramatiikkaa".

Joka tiedekunnassa ylimääräiselle rahalla tietenkin keksittäisiin käyttöä: missäpä ei tahdottaisi palkata yhtä lisäprofessoria tai järjestää enemmän kontaktiopetusta luentokurssien sijaan.

Ulkopuolinen raha korostuu

Tiedekuntien tiukan taloustilanteen takana on osaltaan maan hallituksen päätös puolittaa niin sanottu yliopistoindeksi vuonna 2012.

Vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki loi yliopistoille niiden rahoitusta vuosittain korottavan yliopistoindeksin. Se olisi tuonut yliopistoille tänä vuonna noin 54 miljoonan euron lisärahoituksen. Hallitus kuitenkin leikkasi summasta noin puolet pois osana valtiontalouden muita säästöjä.

Säästöt eivät myöskään välttämättä ole vielä ohitse, sillä hallituksen kehysriihessä haetaan parhaillaan uusia säästökohteita.

Tiedekuntien varat koostuvat yliopiston myöntämästä rahoituksesta ja niin sanotusta täydentävästä rahoituksesta, joka on pääasiassa tutkijoiden hankkimaa ulkopuolista rahoitusta. Valtion perusrahoitus on noin kaksi kolmannesta yliopistojen rahoituksesta.

Ulkopuolista rahoitusta saavat erityisesti teknilliset alat, lääketiede ja luonnontieteet. Näillä aloilla täydentävän rahoituksen määrä lähentelee valtion perusrahoituksen suuruutta. Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan budjetista vajaa 40 prosenttia tulee ulkopuolisista rahoituslähteistä.

"Mutta ei se ole mikään uutuus, että kuluja katetaan ulkopuolisista rahoituslähteistä", Reijo Lahti muistuttaa.

Lahti pitääkin selvänä, että ulkopuolisen rahoituksen osuuden täytyy tulevaisuudessa kasvaa.

"Etenkin kansainvälistä rahoitusta on mahdollista kasvattaa."