Uutiset
17.02.2011

Omatoimista oppimista

Aktiivisimmat opiskelijat järjestävät itselleen ja kanssaopiskelijoilleen seminaareja ja toimittavat tiedejulkaisuja. Vaikka toimintaa kannattavat myös yliopisto ja ylioppilaskunta, toistaiseksi siitä ei opintopisteitä tipu.

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat toimittivat viime joulukuussa opiskelijoiden seminaaritöistä julkaisun, jossa kirjoituksille suoritettiin akateeminen refereearvionti.

Acta Legis Turkuensia -julkaisun ensimmäisen numeron ideoineet ja päätoimittaneet Antti Vaaja ja Pirita Virtanen halusivat teoksen avulla saada opiskelijoille mahdollisuuden julkaista laadukkaita seminaaritöitään ja kehittää taitojaan akateemisen kirjoittamisen, arvioinnin ja julkaisutyön saralla.

Idean refereejulkaisun tuottamiseen opiskelijoiden seminaaritöistä Lex ry:n toimijat nappasivat Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälältä.

"Referee-julkaisemisen kautta opiskelijalla on mahdollisuus päästä kokeilemaan akateemista uraa, ja samalla oman kirjoituksen julkaistuksi saaminen saattaa edistää työnsaantimahdollisuuksia. Julkaisun toimituskunta koostuu opiskelijoista, joten kirjoittajien lisäksi myös he saavat arvokasta kokemusta akateemisesta julkaisutyöstä", Virtanen kertoo.

Oikeustieteellisen tiedekunnan henkilökunta on suhtautunut julkaisun tuottamiseen kannustavasti. Julkaisutyötä ohjaa ja valvoo tiedekunnan viidestä professorista koostuva Akateeminen neuvosto. Tämän lisäksi henkilökunnan jäsenet ovat tehneet kirjoituksille referee-arviointeja, kouluttaneet ja antaneet julkaisua koskevaa neuvontaa.

Julkaisun tekemiseen osallistumisesta ei saa opintopisteitä. Suunnitelmissa on kuitenkin rakentaa julkaisun ympärille opintoihin mukaan luettava kurssi yhteistyössä tiedekunnan henkilökunnan kanssa. Tämän lisäksi julkaisusarjaa on tarkoitus jatkaa kahdella numerolla vuodessa.

"Toivottavasti esimerkkimme innostaa myös muiden tieteenalojen opiskelijoita tuottamaan vastaavanlaisia julkaisuja tai keksimään oma tapansa kehittää osaamistaan opintojen ohessa", Virtanen sanoo.

Oikeustieteilijät eivät ole ainoita, jotka ovat keksineet itse avustaa itseään. Markkinoinnin opiskelija Juho Harmaa oli vuonna 2010 ainejärjestönsä M-klubin puheenjohtajana järjestämässä markkinointiseminaaria. "Ainejärjestöjen ydintoimintaan kuuluu mielestäni tarjota näköaloja omaan opintoalaan myös luentojen ulkopuolella", Harmaa kertoo tapahtuman tavoitteista.

Tänä vuonna muun muassa asiantuntijaluentoja käsittänyttä seminaaria on tarkoitus laajentaa. Nykyisenä TuKY ry:n puheenjohtajana Harmaa tietää, että ainakin johtamisen opiskelijoiden ainejärjestö Systeemi on järjestänyt samanlaisia messuja omalta alaltaan.

Humanistitkaan eivät ole jääneet laakereilleen lepäämään. Humanistiopiskelijoiden edunvalvontajärjestö Humanitaksen puheenjohtaja Tuomas Äystö kertoo, että pari vuotta sitten ainejärjestöt Nirvana, Nefa ja Vare järjestivät kulttuurien tutkimuksen laitoksen kanssa seminaarin, jonka tavoitteena oli palvella tutkielman tekijöitä. Seminaarissa esiteltiin opiskelijoiden töitä ja keskusteltiin tutkimuksen tekemisen edellytyksistä.

Suomen kielen opiskelijat puolestaan lukevat toistensa seminaaritöitä joukolla ennen niiden palauttamista, ja Äystö itse muistelee osallistuneensa opiskelijoiden organisoimaan lukupiiriin, josta sai myös opintopisteitä kirjoitettuaan esseen.

Äystön kertomista esimerkeistä monet ovat olleet itsenäisten opiskelijaryhmien, ei välttämättä ainejärjestöjen organisoimia.

Opiskelijoiden järjestämiä lukupiirejä voisi Äystön mielestä olla enemmänkin, mutta niitä ei järjestetä, vaikka esimerkiksi hänen oman oppiaineensa uskontotieteen henkilökunta tähän kannustaa. Syyksi hän epäilee sitä, että opiskelijoiden keskuudesta puuttuu tällainen lukupiirien järjestämisen kulttuuri.

Yliopiston opetuksesta vastaavalle vararehtorille Tapio Reposelle ilmiö on vieras. "En ole koskaan kuullutkaan tällaisesta toiminnasta. Periaatteessa pidän tätä kuitenkin erittäin positiivisena, kunhan järjestettävät tapahtumat nopeuttavat opintoja ja ovat henkilökunnan hyväksymiä."

Opiskelijoiden aktiivisuus tekee Reposen mukaan hyvää opiskelukulttuurille ja yhteisöllisyydelle. Ilmiön uutuudesta johtuen yliopiston puolella ei ole kuitenkaan Reposen mukaan mietitty, miten opiskelijoiden aktiivisuutta voitaisiin tukea esimerkiksi opintopistemerkinnällä.

Turun yliopiston ylioppilaskunnan tämän vuoden teemana on kannustaa opiskelijoita vastuuseen omista opinnoistaan.

TYYn koulutuspoliittinen vastaava Joni Kajander on Reposen kanssa samaa mieltä opiskelijoiden toiminnan kannatettavuudesta. TYY aikookin omalta osaltaan olla mukana opiskelijoiden aktivoinnissa. "Kannustamme alayhdistyksiä ja tarjoamme esimerkkejä toimiviksi havaituista tavoista järjestää omaehtoista opintoja tukevaa toimintaa. Lisäksi tasoitamme tietä yliopiston suuntaan siellä, missä se on tarpeen", Kajander sanoo.

ELIAS LAITINEN