Uutiset
05.09.2013

Opintotuki muuttuu – taas

Hallituksen vuoden 2014 budjettiesitys sisältää monia muutoksia, jotka vaikuttavat korkeakouluopiskelijan arkeen.

Hallitus päätti budjettiriihessään muuttaa opintotukea jo toisen kerran tänä vuonna. Esityksen mukaan opintorahan määrä nousee, mutta sen kestoa rajataan.

Vastaisuudessa opintotukea saa tutkinnon suositusajan ylittymisen jälkeen enintään 5 kuukautta. Useimmilla aloilla opintotuen kesto lyhenee 55 kuukaudesta 50 kuukauteen.

Valtio ei saa opintotuen lyhentämisestä suoria säästöjä, sillä säästyvällä rahalla korotetaan opintorahan määrää. Korotus on noin 30 euroa kuukaudessa. Hallitus myös vahvisti budjettiriihessä lupauksensa sitoa opintotuki indeksiin 1.8.2014 alkaen.

Opintolainaa voi vastaisuudessa nostaa kuukaudessa 400 euroa, eli satasen aiempaa enemmän.

Opintotukea veivataan tiuhaan

Viimeksi hallitus muovasi opintotukea kevään budjettiriihessään. Silloin se päätti monista toimista, joiden tarkoitus on lyhentää opiskeluaikoja.

Viimeisin iso opintotukiuudistus tehtiin vuonna 2011. Silloin tuki muun muassa muuttui kaksiportaiseksi ja sen opintopistevaatimuksen kiristyivät.

Suomen ylioppilaskuntien liitto on laskenut, että vuonna 1992 syntynyt opintotukilaki on muuttunut keskimäärin 2,5 kertaa vuodessa.

"Ei ole kohtuullista, että opintotukea muutetaan näin usein. Jatkuvat uudistukset tuovat opiskelijan tilanteeseen epävarmuutta ja turvattomuutta", sanoo Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallituksen puheenjohtaja Heikki Isotalo.

"Kun uudistuksia tehdään, pitäisi arvioida kunnolla niiden vaikutukset. Näin lyhytjänteisesti se ei onnistu."

Isotalon mielestä opintotuen rajaaminen ei ole toimiva keino opiskeluaikojen lyhentämiseen, vaan opintojen nopeuttaminen vaatii muutoksia yliopistojen sisällä. Opinnoista on hänen mielestään tehtävä nykyistä joustavampia ja opintojen ohjausta parannettava.

"Suurin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden työssäkäynti, ja sitä ei 30 euron korotus riitä poistamaan."

Opetusta ympäri vuoden

Budjettiriihen päätökset vaikuttavat opiskelijan elämään myös muilla tavoilla.

Päätoiminen opiskelu on tarkoitus tehdä mahdolliseksi ympäri vuoden. Korkeakouluille tulee velvollisuus järjestää opetusta myös kesällä sekä alkusyksyllä ja loppukeväällä. Heikki Isotalon mukaan se on hyvä asia, kunhan kesäopiskelusta ei tule opiskelijalle pakollista, eikä se häiritse opetushenkilökunnan tutkimuksen tekoa ja lomia.

Häntä kuitenkin epäilyttää, riittääkö hallituksen päätös ympärivuotisuuden toteutumiseen.

"Opintojen joustavoittamisessa suunta on yliopistolla hyvä, mutta sitä on vaikeaa nopeuttaa hallituksen mahtikäskyllä."

Opiskeluaikojen lyhentämiseksi hallitus haluaa parantaa alempien korkeakoulututkintojen työmarkkinakelpoisuutta: kaikkien ei tarvitsisi lukea itseään maisteriksi asti, vaan oman alan töihin voisi päästä myös kandidaatin papereilla. TYY kannattaa tavoitetta, mutta Isotalon mukaan sen saavuttamiseen ei ole toistaiseksi löytynyt hyviä keinoja.

"Opiskelijaa ei kuitenkaan voi pakottaa jättämään opintojaan alempaan tutkintoon."

Lisäksi hallitus aikoo kasvattaa ylioppilastutkinnon merkitystä korkeakoulujen sisäänpääsyssä. Ulkomailta tulleiden opiskelijoiden oleskelulupia pidennetään, jotta heidän on helpompi jäädä valmistumisen jälkeen Suomeen töihin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluiden laajentaminen myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoille jatkuu.

Milla Ikonen