Uutiset
28.05.2019

Opiskelijakulttuurin murros ja suorituskeskeinen ilmapiiri huolettavat TYYn tulevaa pääsihteeriä Petra Peltosta: ”Tämä on yksi asia, josta toivoisin järjestöjen viestivän meille.”

Teksti & Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Petra Peltonen aloittaa Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) pääsihteerin sijaisena syksyllä 2019. Tällä hetkellä hän toimii Tyyn sosiaalipoliittisena asiantuntijana.

Turun yliopiston ylioppilaskuntaa ei ole ilman jäseniään. Heitä pitää kuunnella, ymmärtää. Sitä korostaa Petra Peltonen, 28, TYYn sosiaalipoliittinen asiantuntija ja tuleva pääsihteeri.

Peltonen sijaistaa nykyistä pääsihteeriä Rauli Eleniusta syksystä 2019 alkaen.

”Meidän pitää olla koko ajan tietoisia siitä, kuinka hyvin jäsentemme opiskelut sujuvat. Jos yhteys jäseniin häviää, emme pysty viestimään tarvittavista toimenpiteistä yliopiston suuntaan.”

Jos jäsenten kokemuksista vieraantuu, ”on menty metsään”. Silloin saatetaan ajaa eri asioita kuin jäsenet haluavat.

Peltonen on huolissaan vallitsevasta ilmapiiristä. Siitä on tullut hektinen, suorituskeskeinen ja kilpailuhenkinen.

”Ilmiö vaikuttaa suuresti opiskelijoiden hyvinvointiin, eikä sitä ole helppo taklata.”

Hektinen ilmapiiri aiheuttaa ajankäytöllisiä paineita. Perinteinen opiskelijakulttuuri voi muuttua sen takia voimakkaasti. Opinnot, hauskanpito ja verkostoituminen – monella on aikaa enää vain ensimmäiselle.

”Tämä on yksi asia, josta toivoisin järjestöjen viestivän meille, jotta voisimme käydä vuoropuhelua.”

Yliopiston suunnalta viestiä tällaisesta kehityksestä on jo tullut.

”Asia toki kytkeytyy yhteiskunnallisiin päätöksiin: opintoaikoja on rajattu ja toimeentuloa kiristetty. Yhteiskunnallinen puhe opiskelijoita kohtaan on tiukkaa ja vaatimuskeskeistä.”

Aloittavilla opiskelijoilla on yhä enemmän ongelmia jaksamisen kanssa, sillä jo toisen asteen opinnot ovat kuormittavia. Valmistuttuaan nuoret kohtaavat työelämän rankkuuden pätkätöinä.

”Siihen TYY pyrkii vaikuttamaan: miten opinnot järjestetään, miten yliopistolla huomioidaan tukipalvelut ja hyvinvointi, miten puututaan, jos jollakulla ei mene hyvin.”

Vetreä satavuotias

Rivijäsenelle virallinen ja hallinnollinen pääsihteeri on kaukainen hahmo. ”HC-jäsenille” pääsihteeri on tuttu edustajiston kokouksista ja virallisista tilaisuuksista.

Niissä näkyy myös pääsihteerin valta, asioiden valmistelun kautta. Kasvot ovat poliittisella päätöksenteolla eli edustajistolla ja hallituksella.

”Toivon, että tulevaisuudessa kaikki TYYn toimijat näkyisivät opiskelijoille tasavertaisesti.”

TYY marssii kohti 100-vuotisjuhliaan. Niitä vietetään kolmen vuoden päästä.

”Sata vuotta kuulostaa muinaiselta, mutta TYY on pysynyt hyvin ajan syrjässä kiinni. Olemme menneet valtavasti eteenpäin niinäkin vuosina, kun olen ollut mukana,” Peltonen sanoo.

Hänen mukaansa ylioppilaskunta on ottanut isoja loikkia viestinnässä ja yliopiston suuntaan tehtävässä edunvalvonnassa.

”Osaamme asiamme ja olemme hyvin perehtyneitä, ja se tiedostetaan myös ulkopuolella.”

Välit ovat hyvät ja yhteydet sidosryhmiin kunnossa, Peltonen kehuu. Vaikuttavuuden maksimointi onnistuu parhaiten olemalla aktiivinen toimija yliopiston sisällä.

Ajassa kiinni pysyminen muuttuu helposti heikkoudeksi, jos kilpajuoksussa yhteiskunnan kanssa jäädään jälkeen. Apuun tulee vuosittain vaihtuva hallitus, joka ”pöllyttää toimintakenttää”.

”Se on työntekijän näkökulmasta valtava rikkaus, kun joka vuosi uudet henkilöt kyseenalaistavat tehtyjä asioita. He huolehtivat, ettemme jumiudu vanhoihin kaavoihin.”

Valtuuston suunta hukassa

Poliittisesta historiasta valmistunut Peltonen on aina ollut yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut.  

Opiskelija- ja nuorisopolitiikka on tullut tutuksi töiden lisäksi luottamustoimista. Vuonna 2013 Peltonen oli TYYn hallituksessa ja vuonna 2014 Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksessa.

Tänä keväänä hän nousi varasijalta Turun kaupunginvaltuustoon. Sen lisäksi hän istuu ympäristölautakunnassa. Peltosen puolue on SDP.

Turun huonomaineinen päätöksentekokulttuurin Peltonen näkee muuttuneen parempaan suuntaan: tällä kaudella tahtotilan hakemiseen on käytetty paljon aikaa.

”Taas tosin näyttää siltä, että asiat eivät etene. Ei ole selkeää käsitystä siitä, mihin suuntaan haluamme mennä eikä päätöksiä päästä tekemään.”

Asioita käydään läpi yksitellen, jokaisen kohdalla pysähtyen miettimään laajempaa kuvaa. Se vain puuttuu.

”Valtuustotasolla ei ole yhteistä näkemystä raameista. Ei ole sovittu, mitkä tietyt investoinnit halutaan viedä läpi.”

Kunnallinen päätöksenteko voi silloin näyttäytyä hitaana ja turhauttavana.

”Kaupunginjohtaja Minna Arve on tehnyt suoraviivaisesti aika hienojakin esityksiä. Mutta kun esitykset ovat tulleet poliittiseen prosessiin, ne eivät vain etene.”

Lue lisää

Sipilän hallitus saneli korkeakoulujen linjat uusiksi – kausi oli huono niin resursseille kuin autonomiallekin

Missä olit alkuvuodesta 2015? Tuolloin puolueet kampanjoivat täyttä häkää ja valmistautuivat edellisen kerran eduskuntavaaleihin. Samaan aikaan Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) aktiivit osasivat nähdä kauas: he arvelivat, etteivät opiskelijat olisi näissä vaaleissa vahvoilla. Koulutuslupaus-kampanjalla haluttiin varmistaa, ettei koulutuksesta leikattaisi. Toisin kävi. (3/2019)

Opiskelijat vaativat lisää rahaa mielenterveyspalveluihin: ”Piti olla todella paha tilanne, jotta minut otettiin tosissaan”

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) kampanjoi nykyistä parempien mielenterveyspalveluiden puolesta. Osana TYYni mieli -kampanjaa opiskelijoilta on kerätty kokemuksia mielenterveyshoidosta. Lue opiskelijoiden kokemuksista jutun lopussa.(8/2018)

Kallein ylioppilaskunnan jäsenmaksu 40 prosenttia tyyriimpi kuin halvin

Ylioppilaskuntien jäsenmaksuissa on suuria eroja. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) jäsenmaksun suuruus oli 107 euroa lukuvuonna 2018–2019. Suurin jäsenmaksu, 142 euroa, on Vaasan yliopiston ylioppilaskunnalla (VYY) ja pienin puolestaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla (HYY), 100 euroa. (5/2018)