Uutiset
25.02.2021

Rauman Seminaarinmäkeä aiotaan pilkkoa, purkaa ja myydä – kiinteistönomistaja ei tiedottanut opiskelijoille asiasta, mutta ei se ”ole voinut yllätys olla”

Teksti:
Teemu Perhiö
Grafiikat:
Teemu Perhiö
  • Havainnekuva Seminaarinmäen kampukselle suunnitellusta asuinrakennuksesta.

Seminaarinmäki Rauman keskustan kupeessa on menossa pakettiin.

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos kouluttaa opettajia Turun lisäksi Rauman kampuksella. Yksikkö on yliopiston vanhin yhä toiminnassa oleva, kampusalue puolestaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Lue lisää: Turun yliopistolla on yksikkö, joka on vanhempi kuin yliopisto itse. Ganalin, opetuspuutarhan ja 3D-tulostinten väliin mahtuu pienoismaailma, jossa juodaan oudosti nimettyjä drinkkejä.

Kiinteistönomistaja SYK haluaa nyt pilkkoa rakennussuojellun tontin neljään osaan, jotta tyhjillään olevat rakennukset voisi myydä ja muuttaa asuinkäyttöön. Ruokalarakennus Kulinariumin tilalle suunnitellaan nelikerroksista taloa (aloituskuvassa).

Kampuksen opiskelijat ovat hiljattain heränneet siihen, mitä suunnitelmat tarkoittavat. Opettajaopiskelijoiden yhdistys Opekas ry:n puheenjohtaja Perttu Vuorio näkee, että kaavamuutos ei palvele kampusta ”toivotulla tavalla”.

”Koen että kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet ovat tässä kohtaa sen verran arvokkaita, että täytyisi keksiä jotain parempaa käyttöä [tyhjillään oleville rakennuksille ja Kulinariumin alueelle].”

Yliopisto on viime vuosina tiivistänyt toimintojaan ja jättänyt kampuksen rakennuksia tyhjiksi, mutta Vuorio kokee, että lisätiloille olisi käyttöä.

”Meillä on yli tuhat opiskelijaa. Normaaliaikana kontaktiopetuksessa vaihtoehtoiset oppimisympäristöt olisivat tosi tärkeitä.”

Opekas haluaisi nyt etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja Kulinariumin purkamiselle. Aiemmin syksyllä se on puoltanut kaavamuutosta vastustavaa vetoomusta, jonka laati Myllymäen kilta. Se on 1955 perustettu yhdistys, joka ”vaalii ja ylläpitää raumalaisen opettajankoulutuksen omaleimaista perinnettä”.

Kiinteistönomistaja SYK ei ole ollut missään vaiheessa suoraan yhteyksissä Opekkaaseen.

”Vaikka me opiskelijat olemme olennainen käyttäjäkunta mäellä, emme ole virallinen taho, jolle asiasta täytyisi ilmoittaa. Olisi kuitenkin ollut paikallaan, että tämä olisi meidän tietoisuuteen aikaisemmassa vaiheessa nostettu.”

Seminaarinmäen kartta
Kartalla keltaisella korostettuna lohkaistavaksi suunnitellut tontit. Koilliskulman kolme rakennusta on tarkoitus myydä kaupungille, kaakkoiskulman ruokalarakennus taas purkaa.
 

Suomen yliopistokiinteistöjen johtaja Aki Havia kertoo, että suojellut rakennukset ollaan myymässä pois, koska yliopistolla ei ole niille käyttöä. Yliopisto on luopunut myös Kulinariumista. Sille ei Havian mukaan voi kehittää uutta käyttötarkoitusta, ja siksi purkamista mietitään.

Vanhoja rakennuksia ei olisi myöskään voitu muuntaa uuden opetuspäiväkodin, pikkunorssin, käyttöön. Sitä varten valmistui hiljattain uudisrakennus tontin länsilaidalle. Uusia tilatarpeita normaalikoulun tai opettajankoulutuksen laitoksen osalta ei ole, Havia kertoo.

”Seminaarinmäen arvot tunnetaan. Kaavoitusprosessi ei tarkoita, että yks kaks sinne tehtäisiin jotain, nyt tutkitaan vaihtoehtoja vanhojen rakennusten mahdollisille käyttötarkoituksille. Ja tutkitaan saadaanko se [Kulinariumin tilalle suunniteltu kerrostalo] sovitettua ilman, että se rikkoo kampuksen suojeluarvoja ja ilman että se haittaa OKL:n toimintaa.”

Havia sanoo, että muutosprosessista ”varmasti olisi voitu” paremminkin tiedottaa, mutta toteaa myös, että kaavoitusprosessi on julkinen ja että luonnos on ollut avoimesti nähtävillä.

”Nyt onneksi opiskelijatkin ovat siihen heränneet ja saaneet kaupungilta lisätietoa siitä prosessista. Ja toivottavasti ovat aktiivisia, että saadaan sitä palautetta.”

Olisiko SYK:llä tästä jatkossa opittavaa, millä tavalla kampuksia koskevista muutosprosesseista tiedotetaan ylioppilaskunnille ja opiskelijajärjestöille?

”Tiedossa on ollut, että rakennukset ovat tyhjiä ja käyttämättömiä. Niille keksitään joka tapauksessa uutta käyttöä, että ei se siinä mielessä ole voinut yllätys olla.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
 


Arkistokuva. Keskusvaalilautakunta oli mukana järjestämässä paikallista edustajistovaalipaneelia Raumalla 2019. Taustalla 1897 valmistunut päärakennus. Kuva: Teemu Perhiö.
 

Rauman kampuksen tilaneliöitä alettiin tiivistää vuonna 2012 yliopiston johdon ohjeistamana. Seuraavana vuonna luovuttiinkin Johtajan asunnosta, Artikasta, Pajasta, Tornista (joka on sittemmin kunnostettu uudelleen käyttöön) ja Kulinariumista.

Kulinariumissa, Artikassa ja Tornissa tehtyjen mittausten perusteella rakennukset eivät myöskään olleet turvallisia käyttäjille.

Opettajankoulutuksen laitoksen varajohtaja Jaana Lepistö kertoo Tylkkärille sähköpostitse, että tällä hetkellä kampuksella ”tilaa on riittävästi ja se on todella toimivaa”.

”Tilat ovat uusia tai uusittuja, varustettu uusimmalla teknologialla ja muuttuvilla oppimisympäristöillä.”

Rauman kampuksella opettajankoulutuslaitoksen ja normaalikoulun henkilöstö on keskustellut kaavamuutoksesta ja toimittanut muistiot kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanille Jukka Husulle. OKL:n muistiossa ilmaistaan huoli kaavamuutoksen vaikutuksesta kampuksen toimintaan.

”OKL käyttää tällä hetkellä piha-aluetta paljon opetuksessaan. Globaalien tutkimusten mukaan koulu ei ole vain seinien sisällä, joten miksi OKLn tulisi olla vain seinien sisällä. Tulisi käydä keskustelu siitä, mikä on ulkotilojen merkitys koulutuksessa. Nyt suunniteltu kaavamuutos muuttaa isosti Rauman kampuksen toimintoja ja mäkeä kokonaisuudessaan”, muistiossa todetaan.

Husu kertoo, että muistiot toimitettiin yliopiston johdolle, ”ja todettiin, että ne eivät sisältäneet uusia, yliopiston toimintaedellytyksiin kampuksella vaikuttavia seikkoja”.

”Tiedekunnalla ei ole lisätiloille tarvetta eikä asuntorakentaminen haittaa tai estä tiedekunnan toimintaa kampuksella.”

Yliopiston johdon kanta on yhtenevä. Talousjohtaja Siru Helminen kertoo, että ”yliopisto ei näkyvissä olevan tulevaisuuden puitteissa tarvitse lisätilaa Raumalla eikä näe kaavassa esitettyjen vaihtoehtojen haittaavan yliopiston toimintaa”.
 

Rauman kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen ostaa Johtajan asunnon, Artikan ja pajan SYK:ltä noin 700 000 eurolla. Kaupungin intresseissä ei kuitenkaan ole rakennusten omistaminen, kertoo Rauman kaupungin teknisen toimialan johtaja Tomi Suvanto.

”Yhdessä SYKn ja yliopiston kanssa työstetään sitä kaavaa, että olisi ostettavissa ja eteenpäin myytävissä ja hyödyllinen kaikille toimijoille.”

Herää kysymys, miksi Rauman kaupunki toimii suojeltujen rakennusten myynnissä välikätenä – eikö SYK voisi myydä kiinteistöjä suoraan itse yksityisille ostajille? Täysin selkeää vastausta Suvanto ei anna.

Kaikki on kuitenkin lähtenyt liikkeelle yliopiston toimintojen tiivistämisestä ja SYK:n ja yliopiston tarpeista päästä eroon tyhjistä tiloista. SYK otti alun perin yhteyttä Rauman kaupunkiin, ja tuolloin kaupunki ilmaisi kiinnostuksensa hankkia rakennukset itselleen. Periaatepäätös hankinnasta tehtiin jo vuonna 2017.

”Sitten lähdettiin miettimään toteuttamista.”

Eli miten alueen tontti lohkotaan niin, että eri tonteille pääsee liikennöimään ja missä on parkkipaikat – ”siinä on ollut yhteensovittamista”. Samassa yhteydessä kaavaa valmisteltaessa mietittiin, voisiko kaakkoiskulmaan sijoittaa asuinkerrostalon.

”Se tukisi kampuksen muuta toimintaa, kampus sananahan on sellainen, että se mahdollistaa asumisen. Siinä on ollut vähän vääntöä.”

Kaupungin kaavoituksesta kerrotaan, että kaava on tarkoitus hyväksyä tämän vuoden aikana. Tarkempaa aikataulua ei osata sanoa. Nyt ollaan luonnosvaiheessa, jossa käydään läpi saatua palautetta.

Museoviraston ja ELY-keskuksen kanssa on jo käyty neuvottelut. Niiden näkemykset on tarkoitus huomioida kaavan valmistelussa niin, etteivät RKY-arvot vaarannu.
 

Opekas ry:n puheenjohtaja Perttu Vuorio lisää tekstiviestitse, että yhdistyksellä on useita ajatuksia koskien sitä, miten tyhjiksi jääneet rakennukset sekä Kulinariumin alue voitaisiin saada ”kaikkia osapuolia hyödyttävään käyttöön” niin, ”että se ei vaaranna kampusalueen kulttuurihistoriaa ja kehitystä”.

”Ideoista tullaan neuvottelemaan lähiaikoina asianosaisten kanssa ja niistä tiedotetaan mahdollisimman pian.”

Vuorio myöntää, että opiskelijat mahtuvat nykyisellään kampuksen tiloihin. Hän kuitenkin haluaa huomauttaa, että tilojen käyttöaste on edelleen korkea normaaliaikana.

”Kampuksen tulevaisuuden sekä kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien turvaamiseksi koemme kaikkien osapuolten kannalta lyhytnäköiseksi sen, että kaikista käyttämättöminä olevista rakennuksista ja tiloista halutaan luopua taloudellisen hyödyn ja tämän hetkisten tilojen käytön toimivuuden sekä käytettävyyden hurmiossa.”

”Me opiskelijoina toivomme, että kampuksella on edellytykset toimia tällä Seminaarinmäellä vielä seuraavatkin 125 vuotta.”
 

Juttua varten on haastateltu myös Rauman kaupungin kaavoitusarkkitehtiä Jouni Mäkistä.

 


Rauman seminaarin vanha kasvihuone tuhoutui talvisodan pommituksissa. Kuva: Myllymäen kilta ry
 

Fakta: Rauman seminaari

Rauman Seminaarinmäkeä alettiin rakentaa vuonna 1897. Seminaareja perustettiin ympäri Suomea kouluttamaan opettajia kansakouluihin. Miehille ja naisille oli omansa, koulutus kesti ylioppilaille vain vuoden.

Yliopistoihin seminaarit liitettiin vasta 1970-luvulla kun peruskoulu kehitettiin.

Seminaarinmäen rakennukset ovat kansallisromanttis- ja sveitsiläisvaikutteisia. Suuremmat rakennukset tehtiin kaksikerroksisiksi niin, että alempi kerros on tiiltä ja ylempi puuta. Päärakennus peruskorjattiin vuonna 2002 ja vanha harjoituskoulu uuden normaalikoulun rakentamisen yhteydessä 1997.

Rauman seminaarin puutarha on viimeinen seminaaripuutarha Suomessa. Se on perua 1800-luvun opetusideologiasta: puutarhojen katsottiin vaikuttavan myönteisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.
 

Lue lisää

Rauman henki

Reportaasi: Turun yliopistolla on yksikkö, joka on vanhempi kuin yliopisto itse. Ganalin, opetuspuutarhan ja 3D-tulostinten väliin mahtuu pienoismaailma, jossa juodaan oudosti nimettyjä drinkkejä. (2016)

Suomen viimeinen seminaaripuutarha sijaitsee Rauman kampuksella: ”Puutarhojen perustamista pidettiin jopa kansallistehtävänä”

Rauman kampuksen seminaaripuutarha on ainoa laatuaan. (2018)

Kampus myllerryksessä – moni talo jää tyhjäksi, osa saatetaan ”exitoida”

Yliopiston toimintojen tiivistäminen uusiin ja remontoituihin tiloihin jättää Turun keskustan kampusalueelle paljon tyhjää tilaa. Tylkkäri selvitti 2019, mitä kampusalueen käytöstä poistuville rakennuksille kuuluu.