Uutiset
17.08.2015

Rehtorin jatkokausi nostatti keskustelun avoimuudesta

Teksti:
Lauri Hannus

Yllättävä päätös tehtiin sääntöjen mukaan, mutta suljettujen ovien takana kesken kesälomakauden.

Turun yliopiston hallitus julkaisi 4. elokuuta merkittävän taloudellisen sopeuttamisohjelman, jonka tarkoituksena on löytää yli 10 miljoonan euron säästöt vuoden 2018 loppuun mennessä. Säästöjä tarvitaan, sillä yliopistojen valtionrahoitusta leikataan lähivuosina reippaasti.

Ohjelma pyrkii löytämään säästökohteet ilman irtisanomisia muun muassa eläkejärjestelyin ja koulutuksen kaupallistamista kehittämällä.

Samassa kokouksessa hallitus päätti rehtori Kalervo Väänäsen, 63, jatkokaudesta. Väänäsen toimikausi rehtorina jatkuu hallituksen päätöksellä elokuuhun 2019 asti. Väänäsen nykyinen viisivuotiskausi olisi päättynyt vuonna 2017.

Pöytäkirjan mukaan hallitus päätti tehdä rehtorinvalinnan ilman julkista hakua ”uudistusten toteuttamiseksi hallituksen tarkoittamalla tavalla”.  Jatkokaudella halutaan hallituksen mukaan turvata johtamisen jatkuvuus taloudellisesti vaikeina lähivuosina ja varmistaa sopeuttamisohjelman läpivienti.

Yllätyksenä tullut rehtorinvalinta on herättänyt kritiikkiä ylioppilaskunnassa ja sosiaalisessa mediassa, sillä hallitus teki päätöksensä rehtorin toimikauden pidentämisestä ilman julkista ennakkokeskustelua. Rehtorin toimikauden jatkaminen ei myöskään ollut hallituksen kokouksen esityslistalla, vaan päätös tehtiin listan ulkopuolelta. Myös yliopistokollegio sai tiedon rehtorinvalinnasta vasta hallituksen kokouksen jälkeen.

”Kiitämme hallitusta viisaista sopeutustoimilinjauksista, mutta ihmettelemme tapaa tehdä näin merkittäviä yhteisöä koskettavia päätöksiä kokonaan suljettujen ovien takana. Yliopisto on asettanut avoimuuden ja yhteisöllisyyden arvoikseen, miksei niistä uskalleta pitää kiinni?” kysyy TYYn hallituksen puheenjohtaja Mikko Mononen ylioppilaskunnan kannanotossa.

Yliopiston rehtorinvalinta on lähtökohtaisesti julkinen toimenpide, sillä yliopisto on julkista valtaa käyttäessään sidottu julkisuuslakiin.

 

Julkisuus vastaan nopeus

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei näe Väänäsen uudelleenvalinnassa juridista ongelmaa, sillä yliopistolain mukaan yliopiston hallitus valitsee rehtorin, ja muut vaatimukset ovat tohtorin oppiarvoa lukuunottamatta niukat.

Hän pitää kuitenkin valinnan menettelytapaa ongelmallisena. Mäenpää painottaa, että rehtorinvalintaa voidaan tarkastella myös hyvän hallintotavan ja johtamiskulttuurin näkökulmasta.  

”Kuulostaa poikkeukselliselta, jos julkista keskustelua ei ole ollut mahdollista käydä. Tällaista  voidaan kutsua komentotalouden ajan johtamiskulttuuriksi, joka voinut toimia tehdastaloudessa tai vaikkapa myllyssä. Yliopisto on kuitenkin korkeasti koulutettujen ihmisten asiantuntijaorganisaatio, ja tämä kuulostaa menneen ajan toimintatavalta.”

Mäenpään mukaan on yliopiston johtamiskulttuurin kannalta ongelmallista, jos näin tärkeää tehtävää täytettäessä yhteisön ei ole ollut mahdollista käydä aiheesta ennakkokeskustelua.

”Korostaisin, etten tunne rehtoria, ja hän voi olla erinomainen tehtävässään. Kommentoin vain menettelytapaa.”

Mäenpään mukaan olennaista on myös se, että ratkaisu tehtiin kesälomakaudella. ”Ajankohta korostaa vaikutelmaa, ettei avoimuutta ole haluttu noudattaa.”

Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Matti Rihko korostaa, että hallitus noudatti rehtorinvalinnassa omaa työjärjestystään. Rihko ei näe ongelmaa nopeassa päätöksenteossa, vaan sanoo poikkeuksellisten aikojen vaativan poikkeuksellisia toimia.

”On hyvä muistaa, että hallitus koostuu nimenomaan yliopistolaisia edustavista tahoista, jotka kaikki käyvät asioista keskustelua ja että päätös oli yksimielinen.”

Rihko kehottaa myös kiinnittämään huomiota toimintasuunnitelmaan ja reagoinnin nopeuteen. Hän painottaa, että Turun yliopistossa hallitus toimii nimenomaan akateemisen maailman pelisäännöillä ja on luonut taloudellisen sopeuttamisohjelmansa monia muita yliopistoja ripeämmin.

”Mitä tulee toimintasuunnitelmaan, niin nopeus on hyvä juttu tilanteessa, jossa yliopistojen rahoitusta leikataan nopeasti. Me käytämme omia pääomia siihen että pystymme panostamaan tutkimukseen ja kehitykseen. Hallituksen vastuulla on toimia nopeasti ja jälkeenpäin yhteisön täytyy katsoa, ovatko tehdyt päätökset hyviä vai huonoja.”