Uutiset
17.02.2011

Suomi on muuttumassa kahden kerroksen yliopistomaaksi

  • Kiinnostus opiskeluun omaksutaan kotoa. Oikeustiedettä opiskelevien Sarianna Järviön, Antti Vaajan ja Samuli Rantasen vanhemmat ovat korkeakoulutettuja. Täytetty Herra Hokkuspokkus on Lexin maskotti.

Tuore väitöstutkimus paljastaa, että pääkaupunkiseudun yliopistot keräävät hyväosaiset opiskelijat loppujen suunnatessa maakuntiin.

Yliopistoon on helpoin päästä, jos on koulutetusta perheestä tuleva kaupunkilainen. Tieto käy ilmi Suomen koulutusmarkkinoiden eriarvoisuutta tutkineen valtiotieteiden maisteri Hanna Norin tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Vanhempien tuloilla on vaikutusta koulutukseen sijoittumiseen, mutta se ei ollut osa Norin tutkimusasetelmaa. Eliitistä puhuttaessa hän viittaa nimenomaan koulutukselliseen eliittiin.

Vaikka korkeakoulujen aloituspaikkojen määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti, koulutettujen vanhempien lapset päätyvät edelleen todennäköisemmin yliopistoon. Yliopistoihin pyrkivät tulevat koko väestöön verrattuna huomattavasti korkeammista taustoista. Norin väitöskirjassa uutena tuloksena nousi esiin maatalousyrittäjäperheestä tulevien hakijoiden hyvä valinnoissa pärjääminen.

Norin mukaan Suomeen on muodostumassa myös aiempaa selvempiä alueellisia eroja. "Kun käytetään Aalto-yliopistosta termiä huippuyliopisto jo ennen sen toiminnan käynnistymistä, on selvää, että se vaikuttaa ihmisten käsityksiin", Nori pohtii.

Väitöstutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun yliopistoihin hakeutuu selvästi enemmän koulutetuista perheistä tulevia kuin esimerkiksi Lapin, Joensuun tai Vaasan yliopistoihin.

Viime kädessä yliopistojen eriarvoistuminen näkyy Norin mukaan työelämässä. Kun eri yliopistoille annetaan mediassa ja politiikassa eri status, alkavat myös työnantajat kiinnittää huomiota siihen, mistä yliopistosta hakija on valmistunut.

Näin todellisuudessa yhtä tasokkaille yliopistotutkinnoille muodostuu käytännössä eri status.

Norin mukaan yliopistoon pääsyn mahdollisuudet heikkenevät hakijan iän kohotessa.

Yliopistoon hakevien eriarvoisuuden vähentäminen ei ole helppo tehtävä, mutta Norin mukaan tiettyjä toimia voidaan ainakin välttää: "Tuoreille hakijoille ei pitäisi antaa mitään lisäpisteitä tai kiintiöitä. Nuoret pärjäävät muutenkin. Monille yliopistoon hakeminen voi tulla mieleen vasta välivuoden jälkeen tai pitemmän ajan kuluttua, mutta tämän ei pitäisi vaikeuttaa sisäänpääsyä."

Teksti: VEIKKA LAHTINEN

Kuva: LAURI HANNUS

Hanna Norin väitöskirja "Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa" tarkastetaan 18.2. kello 12 luentosalissa Edu1.