Uutiset
30.11.2021

Tästä aluevaaleissa on kyse – listasimme syyt, miksi opiskelijankin kannattaa äänestää

Teksti:
Julian Puumalainen
Grafiikat:
Whatsapp-emojit

Ilmainen ehkäisy, terapiatakuu, hoitajien työolot... Aluevaltuustoissa tehtävien päätösten listan on pitkä ja politiikan valinnat koskettavat myös opiskelijaa.

Vuosituhannen alusta valmisteltu ­sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus viedään viimeinkin loppuun tammikuun alussa. Tai ainakin melkein. Silloin järjestetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, mutta lopullisesti uudistus toteutuu vasta vuonna 2023.

Sen myötä vastuut sosiaali- ja terveydenhoidosta sekä pelastustoimesta siirtyvät kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille, joita aluevaltuustot edustavat. 

Vaalit lähestyvät, mutta harva tietää, mistä niissä on kyse. Äänestysprosentin arvioidaankin jäävän alle neljänkymmenen. Erityisesti nuorten äänestysinnon odotetaan jäävän alhaiseksi.

Miksi korkeakouluopiskelijan tulisi ylipäänsä välittää aluevaaleista? Tukeudumme ensisijaisesti YTHS:n palveluihin, joita uudistus ei koske.

’’Tilanne voi muuttua nopeasti ja silloin sitä erikoissairaanhoitoa tarvitsee kovasti’’, vastaa Petra Pieskä, Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipolitiikan asiantuntija.

Opiskeluajan tarpeet eivät Pieskän mukaan rajoitu YTHS:ään. Opiskelijat käyttävät paljon päihde- ja mielenterveydenhuollon palveluita, joita uudistus koskee.

Lisäksi ohjaus erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon palveluihin, joita YTHS ei kata, tapahtuu jatkossa hyvinvointialueille. Myös vastuuta toimeentulotuesta siirretään aluevaltuustoille.

Pieskä muistuttaa opiskelijoiden joukosta löytyvän monia pienten lasten vanhempia: neuvolapalveluitakin tarvitaan.

Hänen mukaansa vaaleissa on kyse palveluista, jotka tuntuvat arjessa pieniltä asioilta, mutta kohdalle sattuessa ovat suuria. Selusta tulisi Pieskän mukaan turvata myös tulevaisuudessa. Kukaan ei opiskele koko ikäänsä.
 

Hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi kattavat noin kolmasosan Suomen taloudesta. Pieskän mukaan opiskelijan kannalta olennaista on, että kokonaisuus saadaan pysymään kasassa. 

YTHS ohjaa monissa perus- ja erikoisterveyttä koskevissa tapauksissa asiakkaan eteenpäin, mm. kuvantamislaitteita tai ehkäisyvälinettä tarvittaessa.

Kun kunta vaihtuu hyvinvointialueeseen, on tahojen kommunikointi olennaista. Tietojen, puhelinnumeroiden ja soittoaikojen tulee välittyä. Muuten uhkana on Pieskän mukaan pompottelu eteenpäin.

Samalla talous on juuri se seikka, mihin kannattaa Pieskän mukaan kiinnittää huomiota ehdokasta valittaessa. Resurssien priorisointi on arvovalinta. 

’’Jos nuorten ja opiskelijoiden etu kiinnostaa, ei kannata valita kouluterveydenhuollosta leikkaavaa ehdokasta’’, hän huomauttaa.

Lisäksi ehdokkaan tulisi olla osaava ja ennen kaikkea motivoitunut päättämään näin suurista asioista. Ehdokkaiden kantoja hän kannustaa tutkimaan vaalikoneiden avulla.

Pieskä pohtii palveluiden käyttäjän lisäksi työntekijän näkökulmaa. Hyvinvointialueet tulevat työllistämään noin 170 000 ­sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen ammattilaista.

Aluevaltuustot vaikuttavat moniin heidän työhönsä liittyviin asioihin. Pieskän mukaan lääketieteen opiskelija voisi pitää tämän mielessä tammikuun lähestyessä.
 

Uudistusta on kaivattu pitkään. Väestön ikääntyminen ja kasvava tarve palveluille ovat ajaneet Suomen tilaan, jossa sote-­palveluiden ja pelastustoimen järjestäminen kunnissa ei enää toimi.

Uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa palveluiden yhdenvertaisuus.

Aluevaltuustot edustavat hyvinvointialueita, joita Suomeen luodaan 21 kappaletta. Suurin osa alueista noudattaa maakuntien rajoja. Käytännössä valtaa siirretään nykyisiltä kunnanvaltuutetuilta tuleville aluevaltuutetuille.

Kuntien budjetit pienenevät huomattavasti kunnallisverotuksen laskiessa ja palveluista saatavien tulojen siirtyessä hyvinvointialueille.

Kokonaisuudessa verotus pysyy kuitenkin samalla tasolla, kun hyvinvointialueita rahoitetaan valtion verotusta korottamalla. Näin kustannuksia pyritään hillitsemään ja palveluita tuottamaan tehokkaammin. 

Jatkossa kunnan vastuulle jää noin puolet nykyisestä budjetista; mm. päivähoitoon, liikuntaan ja opetukseen liittyvät menot. Terveydenhuollon yksityistämisestä ja terveyskeskusverkostosta taas päättää aluevaltuusto.

Turussa hyvinvointipalvelut kattavat noin puolet kunnan 1 200 miljoonan euron menoista. Usean tuhannen työnantaja vaihtuu, kun Suomen toiseksi suurinta hyvinvointialuetta rakennetaan.
 

Uusien aluevaltuutettujen työlista tulee olemaan pitkä. Uuden alueen rakentuminen ja johtaminen ovat ensimmäisen valtuustokauden tehtäviä.

Varsinais-Suomessa taistellaan myös Turun terveydenhuollon kriisin kanssa. Työntekijöitä on liian vähän, kun taas asiakkaita liian paljon.

Kaiken lisäksi korona syö valtavasti resursseja. Edustajien pitäisi pystyä päättämään palveluista, joita meistä jokainen käyttää tai on käyttänyt. 

Pieskä vertaa aluevaltuuston ensimmäistä kautta ylioppilaskuntien fuusioimiseen. Alku on tärkeä, sillä strategia, hallinto ja työryhmät luodaan. Ensimmäisen aluevaltuuston päätökset vaikuttavat pitkään. 

Parhaimmillaan rakenteelliset uudistukset eivät näy opiskelijan arjessa. Ideaalitilanteessa jonot, alueelliset erot ja kustannukset toki pienentyvät. Siihen uudistus tähtääkin. 

’’Opiskelija voisi pitää silmällä kuntien omia kokeiluja’’, Pieskä neuvoo. Turun kaupunki tarjoaa ilmaisen ehkäisyn alle 25-vuotiaille. Uudistuksessa voi kiinnittää huomiota, säilyvätkö tällaiset palvelut ja millä ikärajoilla.  

Pieskä painottaa vain ehdolle asettumisen ja äänestämisen saavan opiskelijoiden ja oman ikäryhmän äänen kuuluviin.
 

Ehdokasasettelu loppuu 12. joulukuuta ja vaalipäivä on 23. tammikuuta.
 

Lue lisää

814 vastausta opiskelijoiden mielenterveyskyselyyn: neljä viidestä kokenut ahdistusta, osa epätietoisia yliopiston tukimuodoista

Yhdeksän kymmenestä Turun yliopiston opiskelijasta on kokenut kuluneen vuoden aikana keskittymiskyvyn puutetta. (6/2021)

”En varmasti olisi tässä nyt ja yliopisto-opiskelija, ellen olisi aktiivisesti hakeutunut hoitoon” – mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvaa, eikä yhteiskunta pysy perässä

Nuoret aikuiset hakeutuvat mielenterveyspalveluihin herkemmin kuin ennen. Hoitoon pääsy on monen mutkan takana. (3/2021)

Exchange students will be excluded from the Finnish Student Health Service

The student healthcare system in Finland will undergo changes from the beginning of 2021. (3/2020)