Uutiset
20.05.2020

Teknillisen tiedekunnan laitosjako selvisi, luonnontieteellisestä koulutuksesta yhä hajanaisempaa

Teksti:
Miika Tiainen
Kuvat:
Teemu Perhiö

Turun yliopiston uuteen teknilliseen tiedekuntaan perustetaan kolme laitosta.

Näin päätti yliopiston hallitus kokouksessaan keskiviikkona 20. toukokuuta.

Kone- ja materiaalitekniikan laitos perustetaan yliopiston viime kesänä saamien täysin uusien kone- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmien ympärille.

Nykyisestä luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnasta uuteen tiedekuntaan siirtyvät tulevaisuuden teknologioiden laitos ja biokemian laitos.

Laitosen nimet vaihtuvat muutoksen yhteydessä. Tulevaisuuden teknologioiden laitos nimetään ytimekkäämmin tietotekniikan laitokseksi ja biokemian laitos bioteknologioiden laitokseksi.

Jatkossa kaikki yliopistossa järjestettävät teknilliset koulutukset ovat teknillisessä tiedekunnassa, lukuun ottamatta kryptografiaa, jonka sisäänotto on pieni.

Vanhaan tiedekuntaan jäävät muut luonnontieteelliset koulutukset. Tiedekunta saa uuden tiedekunnan perustamisen yhteydessä takaisin vanhan nimensä matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.

Tiedekunnan nimi muutettiin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnaksi vuonna 2018, jotta tekniikan rooli tulisi paremmin esille tiedekunnan osana.
 

Tylkkäri on seurannut tekniikan tiedekunnan perustamista ja valmistelua pitkin talvea ja kevättä. Kritiikkiä on herättänyt erityisesti tiedekunnan perustamispäätöksen pikaisuus ja valmistelun vajavaisuus.

Yliopiston hallitus päätti tiedekunnan perustamisesta 20. maaliskuuta. Vielä joulukuussa luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan dekaani Tapio Salakoski toivoi keskusteluun malttia. Hän toivoi suunnitteluun panostettavan, jotta koko henkilöstöä ja opiskelijoita voidaan kuulla.

Aiheesta järjestetyt avoimet keskustelutilaisuudet eivät myöskään valottaneet asian taustoja ja päätöksenteon kiireellisyyttä. Yliopiston johdon näkemys aiheessa jäi epäselväksi, siitä huolimatta, että vararehtori Mika Hannulan rooli uuden tiedekunnan perustamisen edistämisessä on ollut keskeinen.

Myös yliopiston hallitus esitti päätöstä tehdessään kritiikkiä prosessille. Vaikka ajatus uudesta tiedekunnasta oli sen mielestä hyvä, yhteisön osallistaminen oli ollut heikkoa.

Hallitus linjasi tuossa yhteydessä, että jatkovalmistelussa yhteisön on tultava aidosti kuulluksi.
 

Palautetta on perustamispäätöksen jälkeen kuunneltu paremmin. Esimerkiksi opiskelijoiden osalta tilannetta on helpottanut se, että valmistelun tueksi palkattiin työntekijä, jonka vastuulla on nimenomaan yhteydenpito opiskelijoiden suuntaan.

Ongelmiakin on ollut. Esimerkiksi lausuntopyyntö tiedekuntien välisestä laitosjaosta luvattiin toimitettavaksi hyvissä ajoin, jotta luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan johtokunta ehtisi ottaa asiaan kantaa.

Tiedekunnan johtokunnalle oli järjestetty ylimääräinen kokous 7. toukokuuta lausunnon hyväksymistä varten. Itse lausuntopyyntö toimitettiin tiedekunnalle kuitenkin vasta saman päivän illalla, joten johtokunta ei voinut kokouksessaan käsitellä sitä.

Lausunnon aikaraami oli tiukka: vastaus piti antaa 15.5. mennessä. Valmistelu jouduttiin siis tästä syystä delegoimaan dekaanille. Johtokunnan kannat saatiin toki keskustelun kautta tietoon, ja jäsenet saivat myös kommentoida lausuntoehdotusta.
 

Toinen ongelma liittyi lausuntopyynnön kohtaan, jossa esitettiin sekä teknilliseen että matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan ylimääräisiä vaaleja syksyksi 2020. Vaaleilla oli tarkoitus valita tiedekunnille uudet johtokunnat.

Vaalien järjestäminen teknillisen tiedekunnan osalta on perusteltua ja tarpeellista. Vaatimus uuden johtokunnan valitsemisesta myös matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa oli kuitenkin yliopiston johtosäännön sekä vaalijohtosäännön vastainen.

Tämän toivat omissa lausunnoissaan ilmi niin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta kuin ylioppilaskuntakin.

Ylioppilaskunta korosti omassa lausunnossaan, että asia oli nostettu esiin jo 1. huhtikuuta tekniikan laajennuksen ohjausryhmän kokouksessa.

Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan nykyinen johtokunta on tekniikan erkaantumisen ja nimenvaihdoksen jälkeenkin edelleen toimivaltainen aina 31.12.2021 asti, joten uusille vaaleille ei siksi ole tarvetta.
 

Kun laitosjakoon on nyt saatu selvyys, toivotaan uuden matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kehittämisen olevan paremmin mahdollista. Tähän asti muutoksia on valmisteltu tekniikka edellä.

Matemaattis-luonnontieteellisessä on jatkossa kuusi laitosta: nykyiset biologian laitos, fysiikan ja tähtitieteen laitos, kemian laitos, matematiikan ja tilastotieteen laitos, maantieteen ja geologian laitos sekä biodiversiteettiyksikkö.

Muutokset kuitenkin jakavat luonnontieteellistä koulutusta vielä nykyistäkin useampaan tiedekuntaan. Sekä tulevalla bioteknologioiden laitoksella että tietotekniikan laitoksella tullaan järjestämään jatkossakin niiden vastuulle kuuluneita LuK/FM-koulutusohjelmia.

Nykyisen tiedekunnan sisällä keskustelua on herättänyt joidenkin biokemian laitoksen ja tulevaisuuden teknologioiden laitoksen oppiaineiden sijoittuminen samaan, teknilliseen tiedekuntaan.

Erityisesti opiskelijoita on pohdituttanut esimerkiksi läheisten biotekniikan ja biokemian oppiaineiden profiloituminen. Biokemian aineessa annetaan luonnontieteellistä koulutusta, biotekniikassa taas teknillistä.

Huolena on, että pienemmän sisäänoton linja ei erottuisi tarpeeksi isommasta, kun oppiaineet ovat samassa tiedekunnassa. Opetusta on tosin tähänkin asti annettu saman tiedekunnan alla.

Epäselvää on vielä, millä aikataululla uuden tiedekunnan suunnittelu saadaan valmiiksi. Uusi laitosjako tekee valmistautumisesta tulevaan helpompaa, sillä nyt henkilökunta ja opiskelijat tietävät, minkä tiedekunnan alla he jatkossa työskentelevät.
 

Lue lisää

Turun yliopisto saa tekniikan tiedekunnan 2021 – hallitukselta kritiikkiä valmistelulle, jatkossa yhteisöä kuultava kunnolla

Hallitus ei halunnut viivyttää päätöstä vain sen takia, että prosessi on pielessä. (3/2020)

Tekniikan tiedekuntaa sorvataan kiireessä, TYY pettyi epäselvään valmisteluun – soitimme työryhmää johtaneelle vararehtori Mika Hannulalle

Ehdotusta tiedekunnasta pidettiin keskustelun lähtöpisteenä, mutta kävikin ilmi, että se on sen päätepiste. (3/2020)

Kommentti: Uutta tekniikan tiedekuntaa rakennetaan kiireellä, mutta hyvän päämäärän ei pitäisi oikeuttaa epämääräisiä keinoja

Yhteisön kuuleminen strategisessa päätöksessä on jäänyt puolitiehen, kirjoittaa Tylkkärin päätoimittaja Teemu Perhiö. (3/2020)

Kommentti: Keskustelu Turun DI-koulutuksesta osoittaa, miten häilyväinen journalismin ja edunvalvonnan raja on

"Liikuttava yksimielisyys. Niin voi kai kuvailla tapaa, jolla tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon päätös Turun DI-koulutuksen laajennuksesta otettiin vastaan Varsinais-Suomessa", kirjoitti toimittaja Miika Tiainen laajennuspäätöksen varmistuttua. (5/2019)