Uutiset
19.10.2021

Tervetuloa palkattomaan työharjoitteluun! Turun yliopisto ei sitä suosittele, mutta eri yksiköissä sitä kuitenkin on tarjolla

Teksti:
Iida Virtanen
Kuvat:
Turun ylioppilaslehden arkisto
  • Muun muassa kieli- ja käännöstieteiden laitos tarjoaa palkatonta harjoittelua.

Näköalapaikka. Arvokasta työkokemusta. Inspiroiva työyhteisö. Mahdollisuus työllistyä yritykseen harjoittelun jälkeen.

Muun muassa tällaisilla taikasanoilla markkinoidaan harjoittelupaikkoja, joista ei saa palkkaa.

Lain mukaan palkaton harjoittelu on mahdollista ainoastaan virallisen oppilaitoksen tai TE-toimiston kautta, ja sen on oltava luonteeltaan opetuksellista työhön tutustumista.

Akavan Erityisalojen mukaan palkaton harjoittelu on perusteltua vain harvoissa tapauksissa, ja harjoittelijalle kuuluu maksaa palkkaa, jos hän tekee jo kertyneellä osaamisellaan työnantajaa hyödyttävää työtä.

Samaa mieltä on myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL.

”Meidän kantamme on hyvin yksiselitteinen: harjoittelusta täytyy saada palkkaa. Erityisen ongelmallista palkattomuus on, jos harjoittelijaa käytetään tosiasiallisesti työvoimana – jos hän esimerkiksi ei pääse kehittämään ohjatusti ammattitaitoaan”, toteaa SYL:n hallituksen työelämävastaava Saara Tenhovuori.

Kun kilpailu työpaikoista kiristyy, moni korkeakouluopiskelija on kuitenkin valmis hankkimaan työkokemusta hinnalla millä hyvänsä – vaikka sitten korvauksetta. Harjoittelu on monelle myös pakollinen osa tutkintoa, joten se on suoritettava, vaikka oma unelmapaikka jäisi saamatta.

Myös Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) suhtautuu palkattomiin harjoitteluihin kriittisesti.

”Opiskelijat eivät ole ilmaista työvoimaa, vaan harjoittelusta tulee saada oikeudenmukainen määrä palkkaa ja opintopisteitä suhteessa harjoitteluun käytettyyn aikaan”, TYY:n hallituksen toinen koulutuspoliittinen vastaava Jenna Rautionaho.
 

Palkattomiin harjoitteluihin kannustaa harva, mutta silti niitä tarjotaan. Esimerkiksi Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan intranet-sivuilla painotetaan, että “opiskelijoiden ei suositella osallistuvan ilmaiseen työharjoitteluun, sillä peruslähtökohtana on, että työharjoittelu on palkallista”.

Suositus ei kuitenkaan päde joka tilanteessa, sillä ainakaan kieli- ja käännöstieteiden laitoksen (KKL) omista harjoitteluista ei makseta opiskelijalle palkkaa.

KKL:n koulutusjohtajan Marjut Johanssonin mukaan harjoittelijoiden palkkaamiseksi ei ole minkäänlaisia taloudellisia resursseja. Hän sanoo, että kyse on KKL:ää laajemmasta ongelmasta, johon koko yliopiston pitäisi etsiä ratkaisuja.

Humanistisen tiedekunnan lisäksi palkattomia harjoitteluja löytyy muistakin yliopiston yksiköistä. Esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa Harjoittelu lakimiestehtävissä -opintojakson, jossa kuukauden mittaisesta lakimiesharjoittelusta saa kuusi opintopistettä.

Lue myös: Kommentti: Millaisen kuvan oman osaamisen arvosta antaa se, että edes oma oppilaitos ei ole valmis maksamaan siitä rahaa?
 

Rautionahon mukaan palkattomissa harjoitteluissa on monesti kyse vain ajattelemattomuudesta: ”on vain ajateltu tarjota opiskelijoille mahdollisuutta saada kokemusta”.

”Opiskelijoilla on kuitenkin jo paljon osaamista, ja he tuottavat työnantajalle lisäarvoa. Tästä työstä opiskelijoille kuuluu asianmukainen korvaus, myös yliopistolla”, Rautionaho toteaa.

Yliopisto-opiskelijoiden täysin palkattomat kotimaan harjoittelut ovat TYY:n tietojen mukaan onneksi melko harvinaisia.

Merkittävimpänä poikkeuksena tähän ovat palkattomat ammatilliset harjoittelut, kuten opetusharjoittelut ja lääketieteen harjoittelut. Ne ovat pakollisia ja osa pätevyyden osoittamista tietyissä ammateissa.

”Ne ovat tästä syystä myös vahvemmin sidoksissa tutkintoon ja muodostavat yleensä ajallisesti ja laajuudeltaan suuremman osan tutkinnoista kuin monesti vapaaehtoiset kolmen kuukauden korkeakouluharjoittelut. Ammatillinen ohjaus myös korostuu niissä, mistä hyvä esimerkki on koko harjoittelukoulujärjestelmämme”, Rautionaho sanoo.

Rautionaho huomauttaa, että esimerkiksi psykologian harjoitteluista on kuitenkin mahdollista saada palkkaa.

”Kunkin alan ja sen kouluttajien tulisi tarkkaan miettiä opiskelijoiden toimeentulo harjoittelun aikana ja miettiä, onko palkattomuudelle riittäviä perusteita.”
 

Myös monet kansainväliset organisaatiot, kuten YK, käyttävät palkattomia harjoitteluja. Kansainvälisiin harjoitteluihin on kuitenkin mahdollista saada yliopistolta yleisapurahoja ja Erasmus-tukea. Toivoa paremmasta luo EU:n periaatepäätös palkallisista harjoitteluista.

Rautionahon mukaan opiskelijat suhtautuvat pääasiassa kielteisesti palkattomiin harjoitteluihin, mutta toisinaan palkaton harjoittelu nähdään ensisijaisesti mahdollisuutena oppia.

”Tällöin korvausta ei välttämättä osata vaatia. Olisi kuitenkin tärkeää, että opiskelijat eivät suostuisi tekemään harjoitteluja ilman kohtuullista korvausta.”
 

Lue lisää

Kommentti: Millaisen kuvan oman osaamisen arvosta antaa se, että edes oma oppilaitos ei ole valmis maksamaan siitä rahaa?

Opintopisteillä ei maksa vuokraa, Iida Virtanen kirjoittaa. (5/2021)

Enää ei tarvitse opiskelijoiden ”taistella keskenään”: Harjoittelutuen saa jatkossa jokainen perustutkinto-opiskelija Turun yliopistossa

1800 euron tuki on opiskelijan käytettävissä missä tahansa vaiheessa opintoja. Tuen laskuttaa työnantaja.

Harjoitteluun ulkomaille? Parisataa Turun yliopiston opiskelijaa suuntaa vuosittain kansainväliseen harjoitteluun

Arviolta puolet kansainvälisistä harjoitteluista on palkallisia, puolet palkattomia.