Uutiset
15.02.2012

Turku valmis lisäämään lääketieteen koulutusta

  • Purevasta pakkasesta huolimatta mielenilmaus koulutuksen aloituspaikkojen määrän lisäystä vastaan keräsi sankan joukon lääketieteen opiskelijoita yhteen. Paikallisesti lämpöä joukon keskelle loi soppatykki.

Lääkisläiset kantavat huolta opetuksen laadusta ja potilasturvallisuudesta opiskelijamäärän noustessa.

Turun yliopisto on valmis kasvattamaan lääketieteellisen tiedekunnan sisäänottomääriä, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää riittävästi korvamerkittyjä lisävaroja koulutuksen kulujen kattamiseen.

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa seuraavat viisi vuotta kattavan opetuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman, jossa toistuu jo hallitusohjelmassa esitetty toive lääketieteen koulutuspaikkojen lisäämisestä nykyisestä reilusta 600 aloituspaikasta peräti 770 paikkaan.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Tapani Rönnemaan mukaan Suomen kaikki viisi lääketieteellistä tiedekuntaa ovat kiinnostuneita kasvattamaan opiskelijamääräänsä, jos lisävaroja saadaan. Turussa opiskelijamäärän kasvattaminen vaatisi hänen mukaansa noin kahdenkymmenen uuden opetushenkilön palkkaamista, jotta voidaan olla varmoja, ettei opetuksen laatu heikkene.

"Yhtään uutta professuuria ei tarvitse perustaa, mutta yliopistonopettajien ja kliinisten opettajien määrää pitää lisätä merkittävästi. Henkilöstöresurssit ovat tärkein asia, mutta niiden lisäksi tarvitaan jonkin verran lisärahaa infrastruktuuriin kuten etäyhteyslaitteistoihin ja kliinisten taitojen oppimiskeskuksen varustamiseen sekä yhden suuremman luentosalin vuokrakuluihin", Rönnemaa toteaa.

OKM:n ja yliopistojen väliset neuvottelut lääkärikoulutuksen lisäämisestä käynnistyivät tiistaina. Päätöksenteko etenee siten, että maaliskuun toiseen päivään mennessä yliopistot ilmoittavat ministeriölle, kuinka moneen uuteen aloituspaikkaan niillä olisi mahdollisuus ja millä ehdoin.

Rönnemaa ei voinut vielä kertoa, kuinka moneen uuteen aloituspaikkaan Turussa on mahdollisuus. Itä-Suomen yliopisto on ilmoittanut tavoittelevansa kolmeakymmentä uutta paikkaa. Rönnemaan mukaan Turulla ei ole aikomusta jäädä maan yksiköistä pienimmäksi, joten kyse lienee ainakin paristakymmenestä aloituspaikasta. Viime kädessä aloituspaikoista päättää yliopiston hallitus.

Suuret ryhmät

huolestuttavat

Suunnitelmat koulutuspaikkojen lisäämisestä saivat lääketieteen opiskelijat takajaloilleen. He järjestivät opiskelijamäärän lisäystä vastustavia protesteja helmikuun alussa kaikilla Suomen lääkispaikkakunnilla.

Turun mielenilmauksessa jaettiin hernekeittoa soppatykistä ja pidettiin puheita kirpeässä pakkassäässä Medisiina-rakennuksen edustalla.

Entiset ja nykyiset lääkäriopiskelijat korostivat puheenvuoroissaan, että suurien ryhmäkokojen seurauksena esimerkiksi mahdollisuudet toimenpiteiden harjoittelemiseen vähenevät.

"Resurssit ovat jo nyt osin riittämättömät", neljättä vuotta lääketiedettä Turussa opiskeleva Sebastian Abrahamsson sanoi.

Harjoituksen puute voi opiskelijoiden mukaan olla riski potilasturvallisuudelle. Usein kliinistä harjoittelua joudutaan tekemään 8–12 opiskelijan ryhmissä, mikä on epämiellyttävää myös tutkittavan potilaan kannalta.

"Tavoitteena lisäresursseissa on, että ryhmäkoot eivät saa kasvaa, vaan pikemminkin pienentyä", Rönnemaa vakuuttaa.

Myös ylitarkastaja Johanna Moisio opetus- ja kulttuuriministeriöstä tähdentää, että neuvottelujen tavoitteena on selvittää, kuinka lääkäreitä saadaan työmarkkinoille lisää niin, että koulutus säilyy laadukkaana.

Ratkaisuja

lääkäripulaan

OKM:n halu lisätä lääkärikoulutusta juontuu laskelmista, joiden mukaan lääkäreiden eläköityminen ja väestön ikääntyminen pahentavat tulevaisuudessa lääkäripulaa erityisesti perusterveydenhuollossa.

Rönnemaan mielestä lääkärien määrä on sinänsä Suomessa hyvä, mutta siitä huolimatta maassa on alueita, joilla on selvä pula lääkäreistä.

"Lääkärin työ on muuttunut paljon: nykyään pitää seurustella paljon tietokoneen kanssa, joten lääkäri ehtii hoitaa vähemmän potilaita kuin aikaisemmin."

Lääkärit haluavat myös tehdä paljon osa-aikaisia töitä tai pitää vuorotteluvapaita.

"Jonkinasteinen tarve lääkärien koulutuksen lisäämiseen siis on", Rönnemaa sanoo.

Turun Lääketieteenkandidaattiseuran hallituksen puheenjohtaja Samu Österman korostaa, etteivät opiskelijat vastusta koulutuspaikkojen lisäämistä, mutta ovat huolissaan, että se tehdään opetuksen laadun kustannuksella.

Lääketieteen opiskelijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet OKM:n laskelmat vedoten sosiaali- ja terveysministeriön helmikuussa 2011 esittämään kantaan, jonka mukaan lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusmääriä ei tarvitse lisätä.

"Lääketieteellisen koulutuksen sisäänottomäärä on nykyisellään jo niin suuri, että se riittää korvaamaan eläköitymisen vaikutukset aivan huippuvuotta lukuun ottamatta", Österman sanoo.

Teksti: Anna-Elina Matilainen

Kuva: Lauri Hannus