Uutiset
01.03.2022

Turun yliopisto alkaa kouluttaa kaksikielisiä lääkäreitä – Varsinais-Suomen piirissä on yli puolet maan ruotsinkielisestä väestöstä

Teksti:
Anni Savolainen
Kuvat:
Tylkkäri

Ensimmäiset opiskelijat kaksikieliselle linjalle valitaan heidän joukosta, jotka aloittavat lääketieteen opinnot syksyllä 2023.

Turun yliopisto alkaa ensi vuodesta lähtien kouluttaa kaksikielisiä lääkäreitä yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. 

Linjalle valitaan 15–20 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijaa ruotsin kielen taidon ja motivaation perusteella. Ensimmäiset opiskelijat linjalle valitaan syksyllä 2023 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden keskuudesta.

Kaksikieliset opinnot aloitetaan heti opintojen alussa eli prekliinisessä vaiheessa. Opiskelijat seuraavat suomenkielistä tutkinto-ohjelmaa, mutta osa opetuksesta ja aktiviteeteista suomenkielisillä opintojaksoilla on ruotsiksi. Lisäksi he suorittavat korvaavia ja täydentäviä opintoja ruotsin kielellä. 

Kaksikielinen linja toteutuu turkulaisen Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiön 600 000 euron lahjoituksen ansiosta. Säätiön hallitus myönsi yhteisen rahoituksen molemmille korkeakouluille.

Lahjoituksella täytetään viideksi vuodeksi yhden yliopistonlehtorin sekä yhden osa-aikaisen professuurin (50 %) tehtävät.

 

Lahjoituksella ei siis kirjaimellisesti aloiteta lääkärikoulutuksen linjaa. Kyse on lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Pekka Hännisen mukaan vapaaehtoisesti ruotsin ”kielikylpymäisesti” järjestettävästä opetuksesta. 

”Tarkoitus on lisätä ruotsin kielellä toimimisen valmiutta merkittävästi. Ruotsinkieliseen opiskeluun osanottavien joukko valikoituu jo opintojen alkuvaiheessa, jolloin mahdollisuuksia ammatillisen ruotsin käyttöön opiskelujen aikana saadaan mahdollisimman paljon”, Hänninen sanoo.

Turun seudun lisäksi kliinistä ruotsinkielistä koulutusta aiotaan järjestää myös Vaasan alueella ja Ahvenanmaalla yhteistyössä tulevien hyvinvointialueiden kanssa. 

Lisäksi tarkoituksena on kehittää uusia ruotsin kielen käyttöä potilastyössä tukevia oppimismenetelmiä, kuten soveltaa simulaatioita ja mentorointia kielen oppimiseen.

 

Ruotsinkielisellä koulutuksella halutaan kaiken kaikkiaan vahvistaa kaksikielisyyttä lääkäreiden koulutuksessa. Näin sanoo Turun yliopiston tiedotteessa Stiftelsen Eschnerska Frilasarettetin toimitusjohtaja Henrik Karlsson.

Karlssonin mukaan ruotsinkielisen sotekoulutuksen kokonaisuus sopii yhteen myös sen kanssa, että tulevalle Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle on lakisääteisesti määritetty ruotsinkielisten palvelujen kansallinen koordinointi.

Ruotsinkielistä väestöä tällä alueella on merkittävästi. Koska Ahvenanmaa käyttää tällä hetkellä pääosin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluita erikoissairaanhoidon, kansaneläkelaitoksen ja erityissosiaalityön osalta, kattaa Varsinais-Suomen piirin alue täten yli puolet Suomen ruotsinkielisestä väestöstä.

Dekaani Hännisen mukaan ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa on tällä hetkellä merkittäviä haasteita.

”Etenkin perusterveydenhuollossa on rekrytointihaasteita kokonaisuudessaan. Monet äidinkieleltään ruotsinkieliset joutuvatkin tästä syystä asioimaan suomen kielellä, vaikka laki velvottaisi tarjoamaan palveluita omalla äidinkielellä”, Hänninen kertoo.

 

Ruotsinkielisten opetusmoduulien suunnittelu aloitetaan tänä keväänä rekrytoimalla henkilöt rahoituksen saaneisiin tehtäviin.

Tällä hetkellä ruotsinkielistä koulutusta tarjoavat Turun ja Vaasan alueella Novia sekä Åbo Akademi. Kieliopetusta on osana lähes kaikkia sote-alan tehtäviä, mukaan lukien lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutus sekä sosiaalityöntekijöiden koulutus ja proviisorikoulutus.

Dekaani Hännisen mukaan kaksikielisen linjan myötä ruotsin kielen opetuksesta Turun yliopiston lääkärikoulutuksessa tulee jatkossa paljon koordinoidumpaa. 

Samansuuntaisesti kommentoi professori Eriika Savontaus Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta. Hän on myös toinen opetuksen varadekaani lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Savontauksen mukaan kliinistä potilasopetusta toteutetaan tällä hetkellä ruotsinkielisissä ympäristöissä Turunmaan sairaalassa, ruotsinkielisten alueiden terveyskeskuksissa ja Vaasan keskussairaalassa, jolloin potilaan ollessa ruotsinkielinen toteutuu myös harjoittelu ruotsin kielellä. 

”Tämän [opetuksen ja harjoittelun] laajuutta emme ole systemaattisesti seuranneet. Jatkossa siis haemme valikoidulle opiskelijaryhmälle systemaattisuutta ruotsinkieliseen potilasopetukseen, ja laajennamme näitä mahdollisuuksia muun muassa Ahvenanmaalle ja mahdollisesti myös laajemmin Pohjanmaalla”, Savontaus kertoo.

Tällä hetkellä Turun yliopiston lääkäriopiskelijoiden pakollisiin ruotsin kielen opintoihin kuuluvat Skärgårds medicin och kultur –opintojaksot, jotka ovat yhteensä 3 opintopistettä. Lisäksi valinnaista ruotsin kielen opetusta on yhteensä kaksi opintopistettä. 

 

Lue lisää

Lääkäritarina

Moni opiskelija miettii koko opiskeluaikansa, mitä ihmettä sitä tekisi isona. Osa tietää, että he tulevat käyttämään valkoista takkia. (10/2014)

”Anatomiaa oppi ihan eri tavalla” – Vaihto-opiskelijana kirurgisella osastolla

Lääkiksessä opiskeleva Miina Kokkonen pääsi yleiskirurgian osastolle vaihtoon jo ensimmäisen opiskeluvuotensa kesällä. (1/2018)

Ensikertalaiskiintiö oli viimeinen pisara – Yhä useampi suomalainen lähtee opiskelemaan lääketiedettä ulkomaille

Lukuvuonna 2017–2018 opintotukea ulkomaisiin lääkäriopintoihin sai reilut 1 060 suomalaista, mikä on noin kolme kertaa enemmän kuin lukuvuonna 2012–2013. (4/2019)