Uutiset
20.03.2020

Turun yliopisto saa tekniikan tiedekunnan 2021 – hallitukselta kritiikkiä valmistelulle, jatkossa yhteisöä kuultava kunnolla

Teksti:
Teemu Perhiö

Turun yliopistoon perustetaan uusi tekniikan tiedekunta 2021.

Niin hallitus päätti perjantaina 20. maaliskuuta.

Uuteen tiedekuntaan menevät bio- sekä tieto- ja viestintätekniikan lisäksi uudet kone- ja materiaalitekniikan koulutuslinjat. Koulutus organisoidaan tutkinto-ohjelmiksi.

Lue taustoista lisää: Tekniikan tiedekuntaa sorvataan kiireessä, TYY pettyi epäselvään valmisteluun – soitimme työryhmää johtaneelle vararehtori Mika Hannulalle

Yliopiston intranetissä julkaistussa tiedotteessa vararehtori Mika Hannula toteaa, että tiedekunnan perustaminen varmistaa, että Turun yliopiston teknistieteellinen tutkimus ja koulutus voivat kehittyä vahvaksi ja omaleimaiseksi kokonaisuudeksi, joka toimii luontevassa vuorovaikutuksessa muiden tieteenalojen ja alueen korkeakoulujen kanssa.

Tiedotteessa myös luetellaan vakuuttavasti, kuinka paljon prosessissa on kuultu yhteisöä: on ollut työpajoja, verkkolomakkeita, systemaattisia haastatteluja, YT-lain mukaisia keskustelutilaisuuksia...

Todellisuudessa kuuleminen on jäänyt puolitiehen. Siihen myös Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) otti kantaa keskiviikkona: asiassa eteneminen ei ole ollut yhteisölle ennakoitavaa ja läpinäkyvää.

Ylioppilaskunta piti ehdotusta ”keskustelunavauksena, ei sen päätepisteenä”.
 

Päätöksen tehneeseen kokoukseen osallistunut hallituksen opiskelijajäsen Riina Lumme korostaa, että hallituksessa todella moni oli samaa mieltä TYYn lausunnosta, ja piti sitä laadukkaana. Hallitus esittikin johdolle kritiikkiä yhteisön osallistamisesta prosessin aikana.

”Kuulemisia ei ole tehty kunnollisessa järjestyksessä. Opiskelijajärjestöt on jätetty ulkopuolelle ja oletettu, että yksittäiset opiskelijat edustavat yhteisöä työpajojen ja ryhmien kautta”, Lumme sanoo.

Johto lupasi hallitukselle, että tiedekunnan toteuttamisen aikana opiskelijoihin ollaan säännöllisesti yhteydessä.

Dekaanien keskustelutilaisuus puolestaan oli merkitty jälkikäteen johtosäännön mukaiseksi kuulemiseksi.

”Tämän tyyppiset käytännöt eivät voi jatkossa olla mahdollisia”, Lumme painottaa.

”Vaikka osallistetaan ja pidetään useita työpajoja, ei silti voi sanoa, että osallistaminen on laadullisesti mennyt hyvin, jos eri dokumenteissa on samoilta tahoilta erilaisia mielipiteitä ja lopullisissa esityksissä pyritään välittämään kuva todellista suuremmasta konsensuksesta.”

Erilaisilla mielipiteillä Lumme viittaa esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan (LuTe) tiedekunnan johtoon. Hallituksen kokouksen esityslistan mukaan LuTen johto ei vastusta uutta tiedekuntaa, mutta erikseen se on kuitenkin suosittanut yhden tiedekunnan ja kahden koulun (school) mallia.

Hallitus halusikin, että jatkovalmistelussa yliopistoyhteisön on oikeasti koettava tulleensa kuulluksi – eikä vain niin, että johto on sitä mieltä.

”Ihmisten mielipiteet tulee kirjata siten kuin ne ovat, eikä silotella niitä keinotekoisen konsensuksen saavuttamiseksi.”
 

Lumpeen mukaan hallitus keskusteli myös siitä, miksi esitys ei ollut alusta asti läpinäkyvästi esillä, mitä johto itse asiassa on esittämässä ja millä aikataululla.

”Meille vakuuteltiin, että esitys syntyi vasta kuulemisten myötä. Mutta siitä voi olla montaa mieltä.”

Tekniikan laajennuksen suunnittelu oli Hannulan vetämän työryhmän vastuulla. Syksyllä johdon siunauksella työryhmä otti tehtäväkseen myös organisoitumisen suunnittelun. Asia ei sinänsä ole kummallinen, mutta TYYn mukaan siitä vedetyt johtopäätökset herättivät ihmetystä.

On ymmärrettävää, että tekniikan laajennusta miettivä työryhmä [...] miettii myös toiminnan organisoitumista. Ymmärrettävää ei ole, jos sen pohdinta päätyy koko yliopiston toimintarakenteen muuttamiseen ilman, että asiasta alkaa uusi prosessi, jossa pohditaan asian vaikutuksia tekniikan alaa laajemmin, TYYn kannanotossa sanotaan.

Lumme toteaa, että toimeksiantona oli lähinnä selvittää koulutuksen organisointia eikä viedä valmistelua ”tiettyyn suuntaan”.

”Tähän viitaten puhuttiin, että pitäisi olla avoimemmin selvillä, mitä tehdään.”

Vaikka hallitus esitti kritiikkiä prosessista, se on kuitenkin pitänyt tiedekuntaa hyvänä ajatuksena. Lumpeen mukaan hallitus ei halunnut viivyttää tai olla tekemättä päätöstä vain sen takia, että prosessi on pielessä.
 

Hallitus pohti myös TYYn ehdotusta siitä, että päätettävä rakenne otettaisiin käyttöön vasta vuoden 2022 alusta.

Rehtorin esittämää vuoden 2021 alkua puolsi se, että samana vuonna alkavat uusi strategiakausi ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallikausi. Lumpeen mukaan neuvottelujen takia on helpompi, ettei kesken rahoituskauden tule muutoksia.

Rehtoriston mukaan vuosi 2021 on tiukka mutta mahdollinen.

”Senkin takia ihmettelin, miksi alkujaan on pyöritelty tämän vuoden syksyä, jos nyt sanotaan, että jo vuosi 2021 on tiukka.”

Hallitus keskusteli myös ulkoisen rahoituksen osuudesta. Lahjoitusprofessuureille on annettu iso painoarvo julkisesti. Niitä on tähän mennessä julkistettu kahdeksan kappaletta.

”Olen saanut viestejä ja puheluita, joissa ollaan huolissaan siitä, kohdistuvatko ne [lahjoitukset] oikein, jos ei ole omaa tiedekuntaa.”

Lumpeen mukaan johto perusteli hyvin, että huoli ei ole aiheellinen, sillä yliopisto osaa kyllä kohdistaa lahjoitukset sisäisessä rahoitusmallissaan. Yliopisto myös tekee omat päätöksensä, eikä niitä ohjailla ulkoa.

Hallitus piti silti selkeimpänä oman tiedekunnan perustamista.
 

Johtosäännön muuttaminen jätettiin pöydälle, koska siihen olisi jäänyt nykyinen luonnontieteellinen ja tekninen tiedekunta vielä nimenä sellaisenaan. Uutta nimeä ei ole vielä esitetty.

Tiedekunnan perustaminen oli siis periaatepäätös, hallituksen tahtotila. Toimivalla johdolla on nyt hallituksen mandaatti valmistella uuteen tiedekuntaan siirtymistä.

Viimeksi Turun yliopistoon on perustettu uusi tiedekunta 1974: kasvatustieteet. Tiedekuntaan rinnastettava kauppakorkeakoulu liittyi yliopistoon 2010.

Tekniikan laitosrakenteesta päättäminen saa vielä odottaa.

”Hallitus esitti toiveen, että koulutusten sisällön valmistelussa noudatettaisiin yliopiston strategian mukaista monialaisuutta. Toivoimme enemmän vapaavalintaisia opintoja.”

Hallitus haluaisi profiloida tekniikan koulutusta Turussa enemmän monialaisuuden suuntaan, tuottaa ”sivistyneitä diplomi-insinöörejä”.
 

Lue lisää

Tekniikan tiedekuntaa sorvataan kiireessä, TYY pettyi epäselvään valmisteluun – soitimme työryhmää johtaneelle vararehtori Mika Hannulalle

Ehdotusta tiedekunnasta pidettiin keskustelun lähtöpisteenä, mutta kävikin ilmi, että se on sen päätepiste. (3/2020)

Kommentti: Uutta tekniikan tiedekuntaa rakennetaan kiireellä, mutta hyvän päämäärän ei pitäisi oikeuttaa epämääräisiä keinoja

Yhteisön kuuleminen strategisessa päätöksessä on jäänyt puolitiehen, kirjoittaa Tylkkärin päätoimittaja Teemu Perhiö. (3/2020)

Kommentti: Keskustelu Turun DI-koulutuksesta osoittaa, miten häilyväinen journalismin ja edunvalvonnan raja on

"Liikuttava yksimielisyys. Niin voi kai kuvailla tapaa, jolla tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon päätös Turun DI-koulutuksen laajennuksesta otettiin vastaan Varsinais-Suomessa", kirjoitti toimittaja Miika Tiainen laajennuspäätöksen varmistuttua. (5/2019)