Uutiset
23.11.2011

Turun yliopiston paisuminen loppui

  • Turun yliopistossa aloittaa ensi vuonna opiskelun 1904 opiskelijaa.

Yliopistojen koulutustarjontaa pyritään mukauttamaan työmarkkinoihin.

Se, miten tulevaisuuden työntekijöiden tarvetta arvioidaan, herättää myös kritiikkiä.

Turun yliopistossa aloittaa ensi vuonna viisi opiskelijaa vähemmän kuin tänä vuonna, vaikka useat oppiaineet esittivät pieniä lisäyksiä kiintiöihinsä. Yliopiston hallitus päätti aloituspaikkamääristä lokakuun kokouksessaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön linja on, että yliopistokoulutuksen tarjonta säilytetään määrällisesti nykyisellä tasollaan, mutta yliopistojen sisällä tarjontaa suunnataan uudelleen.

Ministeriö ehdottaa leikkauksia erityisesti perustieteiden koulutusmääriin. Soveltavilla ja ammattiorientoituneilla aloilla aloituspaikkamäärien kaavaillaan pysyvän ennallaan. Linja käy ilmi esimerkiksi syyskuussa lausuntokierrokselle lähteneestä Koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmasta.

Ministeriön toiveet on otettu huomioon myös Turun yliopiston strategiassa. Hallituksen linjana oli, ettei koulutuspaikkoja lisätä ilman painavia syitä. Tarvetta suunnata koulutusta uudelleen perustellaan alojen työmarkkinanäkymillä sekä ikäluokkien pienenemisellä.

Myös ylioppilaskunnat ovat toivoneet sisäänottomääriin vähentämistä, sillä sitä kautta opettajien määrää suhteessa opiskelijoiden määrään saadaan kasvatettua.

Toistaiseksi yliopistojen rahoitusmalli ei kuitenkaan kannusta leikkaamaan opiskelijamäärään, sillä rahoitus on sidottu opiskelijamäärään ja suoritettuihin tutkintoihin.

"Linjaus työvoiman

koulutustaustasta"

Opetus- ja kulttuuriministeriön ennusteet tulevaisuuden koulutustarpeesta ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä.

Yhteiskuntatieteiden akatemiatutkija Petri Koikkalainen kritisoi tieteentekijöiden ja yliopistojen opetushenkilökunnan Acatiimi-lehdessä ministeriön suunnitelmia vähentää aloituspaikkoja perustieteistä. Hänen mielestään leikkauslistan vaatimukset ja tulevaisuuden työvoiman tarve eivät kohtaa.

"Seurauksena perustieteistä valmistuneiden osuus eri ammattiryhmissä laskee ja perustutkimuksen edellytykset yliopistoissa voivat kaventua", Koikkalainen kirjoittaa.

Käytännössä ministeriön laskelmat johtuvat siitä, että niissä oletetaan soveltavien alojen, kuten liiketalouden ja teknologian maistereiden työllistyvän aiempaa useammin sellaisille aloille, joilla tähän saakka on työllistynyt perustieteistä valmistuneita.

"Ministeriön ehdotus ei vain mitoita koulutusmääriä työvoimatarvetta vastaavaksi, vaan linjaa myös merkittävästi eri ammateissa toimivan työvoiman koulutustaustaa."

Turun yliopiston koulutuksen ja opetuksen kehittämisestä vastaava vararehtori Tapio Reponen ei kuitenkaan näe OKM:n linjassa syytä huoleen.

"Taustalla on arvio, että kokonaisuudessaan yliopistokoulutuksen tarve pysyy ennallaan, mikä on hyvä uutinen."

Pitkän aikavälin kehitystä hän ei tahdo ryhtyä arvailemaan.

"Osaaminen luo

uutta työtä"

Myös TYYn hallituksen puheenjohtaja Rauli Elenius on sitä mieltä, että suunnitellut muutokset koulutustarjonnassa voivat olla perusteltuja.

Hän pitää kuitenkin huolestuttavana, että koulutustarjontaa suunniteltaessa vain reagoidaan työmarkkinoiden tilanteeseen. Opetusministeriön toimet vaikuttavat työmarkkinoihin käytännössä kymmenen vuoden viiveellä, joten ennakoiminen on erittäin vaikeaa.

"Lisäksi pitää muistaa, että koulutuksen painopisteet myös vaikuttavat työmarkkinoiden rakenteeseen."

Myös Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n vuodenvaihteessa väistyvä puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi varoitti liittokokouksen yhteydessä pitämässään puhevuorossa luottamasta sokeasti työmarkkinoiden ohjaukseen koulutusmääriä suunniteltaessa.

Korkeakoulutus ja osaaminen luovat hänen mielestään Suomeen myös sellaisia työpaikkoja, joita ei vielä ole olemassa ja joita toistaiseksi osata edes kuvitella.

"Uusista, tuoreista ideoista syntyneet työpaikat ovat aikaisemminkin nostaneet Suomen maailman kärkikastiin. Korkeakoulutus luo valmiuksia muokata työmarkkinoita, ei vain seurata ja tyydyttää sen tarpeita."

HAKUKOHTEET YHDISTYVÄT

Yliopiston hallitus esitti aiemmin tänä vuonna, että tiedekunnissa yhdistettäisiin hakukohteita yksittäisiä oppiaineita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tulevaisuudessa opiskelija hakisi monen oppiaineen muodostamaan kokonaisuuteen ja valitsisi pääaineen vasta myöhemmin.

Hallituksen kehotukset ovat kantaneet hedelmää ainakin humanistisessa tiedekunnassa, jossa kaikkiin historia-aineisiin on ensi kesänä yhteinen valintakoe. Myös taiteiden tutkimuksen laitoksen viidelle oppiaineelle valmistellaan yhteistä valintamenettelyä, jonka tavoiteaikataulu on kevät 2013.

Muissa tiedekunnissa hakukohteiden yhdistämiseen suhtaudutaan penseämmin, mutta yhdistämisiä luvataan valmistella.

Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN

Kuva: LAURI HANNUS