Uutiset
31.01.2022

Turun yliopiston rehtorin mukaan arkeologian professori syyllistyi tutkimusidean anastamiseen – TENK eri mieltä

Teksti:
Ida-Maria Manninen
Kuvat:
Anni Savolainen
Grafiikat:
Anni Savolainen
  • Arkeologian oppiaine toimii Turun Geotalossa.

Arkeologian alalla on vuodenvaihteessa puhututtanut epäilty hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaus. Tapaus liittyy hankehakemukseen, jonka teki Turun yliopiston arkeologian professorin Visa Immosen johtama työryhmä.

Työryhmä laati Turun keskiaikaisia maaseutukyliä käsittelevän hakemuksen keväällä 2019 ja sai myöhemmin samana vuonna hakemuksellaan 30 000 euron apurahan Jenny ja Antti Wihurin rahastolta. Tieto myönnetystä apurahasta sai Turun yliopiston dosentin Liisa Seppäsen epäilemään, että Immosen työryhmän hankehakemuksessa olisi syyllistytty Seppäsen tutkimussuunnitelman plagiointiin tai tutkimusidean anastamiseen.

Seppänen sai tiedon työryhmän apurahasta Turun yliopiston arkeologian oppiaineen Facebook-sivulta, missä hanketta kuvailtiin ensimmäiseksi järjestelmälliseksi selvitykseksi Turun seudun keskiaikaisista ja uuden ajan alun kylätonteista. Seppänen oli useina vuosina tuloksetta hakenut rahoitusta vastaavalle mutta laajemmalle tutkimusaiheelle.

 

Seppänen perusteli epäilyjään muun muassa sillä, että Immonen oli laitosjohtajan asemansakin vuoksi tietoinen, että Seppänen oli hakenut rahoitusta hankkeelleen. Seppänen oli myös toiminut Immosen pyynnöstä vuoden 2018 alusta kylätutkimusaiheisen pro gradu -työn ohjaajana arkeologian opiskelijalle, joka sittemmin pyydettiin mukaan hankehakemuksen jättäneeseen Immosen työryhmään. Seppänen epäili, että tietoa hänen hankesuunnitelmastaan olisi kulkeutunut myös tätä kautta Immoselle.

Seppänen teki HTK-loukkausepäilyn marraskuussa 2019. HTK-loukkausepäilyt tutkitaan siinä tutkimusorganisaatiossa, jossa epäilty loukkaus on tapahtunut. Kun organisaatio on saanut selvityksen tehtyä, päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää asiasta Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) lausunnon.

Turun yliopiston rehtori Jukka Kola teki tehtävään nimitetyn tutkimusryhmän työn pohjalta päätöksensä loukkausepäilystä maaliskuussa 2021. Rehtorin mukaan Immonen oli syyllistynyt Seppäsen tutkimusidean anastamiseen. Immonen oli päätökseen tyytymätön ja pyysi lausuntoa TENKiltä huhtikuussa 2021.

TENKin tehtävänä on arvioida tutkimusta ja tiedettä tutkimuseettisestä näkökulmasta. Se voi antaa arvionsa siitä, onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu tai onko kyseessä oleva HTK-tutkintaprosessi suoritettu asianmukaisesti TENKin ohjetta noudattaen. Turun yliopisto on sitoutunut noudattamaan kyseistä ohjetta.

Tarkempi aikajana on alla.

 

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen

    

 

 

 

Organisaatioiden tasolla asia on käytännössä nyt käsitelty. TENK päätyi siis asiassa lievempään johtopäätökseen kuin yliopisto. TENKin lausunnon mukaan Turun yliopisto ei esittänyt riittäviä perusteluja tai konkreettista näyttöä siitä, että Immonen olisi syyllistynyt Seppäsen tutkimusidean anastamiseen.

Tylkkärin näkemässä Immosen ja TENKin pääsihteerin Sanna-Kaisa Spoofin välisessä sähköpostikirjeenvaihdossa Spoof sanoo pitävänsä harvinaisena sitä, että TENK on lausunnossaan täysin eri mieltä kuin tapauksen tutkinut yliopisto.

Rehtori Jukka Kola kommentoi tutkintaa Tylkkärille sähköpostitse. Hänen mukaansa loukkausepäilyn käsittelyssä keskityttiin vain tutkimuseettisiin näkökohtiin, ja että hänen tekemänsä päätös perustui kaikkeen aineistoon, jota epäilyn käsittelyn aikana kertyi.

Turun yliopiston asiassa tekemä päätös on Kolan mukaan hallintopäätös. TENKin antama päätös jää tässä asiassa kuitenkin lopulliseksi. Hän vertaa tilannetta muutoksenhakuun tuomioistuimessa.

”Yliopiston osalta asian käsittely on päättynyt eikä asiassa tehdä enää muita toimenpiteitä tai päätöksiä”, Kola kirjoittaa.

 

Prosessi herättää kysymyksiä siitä, kuka on tehnyt mitä ja milloin. TENKin lausunnossa todetaan, että Turun yliopistossa osapuolten kuulumiset laiminlyötiin sekä esiselvityksessä että varsinaisessa tutkimuksessa.  

Kola kertoo kuitenkin, että “tutkimusprosessin aikana kuultiin, toisin kuin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnossa virheellisesti todetaan, sekä epäiltyä että epäilyn esittäjää.”

“Rehtori on tässä tapauksessa väärässä”, Immonen kommentoi asiaa.

Henkilökohtaisesti Immonen on kokenut tutkinnan epäonnistuneena prosessina ja vetoaa siihen, että epäilyn kuuleminen osana selvitysprosessia on suomalaisen oikeuden peruslähtökohtia ja mainittu myös YK:n ihmisoikeusjulistuksessa. Hänen mukaansa Turun yliopistossa ei ole ymmärretty sitä, että miten prosessi pitäisi tehdä.

Tylkkärin näkemän TENKin ja Turun yliopiston välisen sähköpostikirjeenvaihdon mukaan marraskuussa 2021 esitutkinnan tehnyt tutkija pyysi TENKiä korjaamaan lausunnosta virheellisen kohdan siitä, että osapuolia ei olisi prosessin aikana kuultu.

TENKin pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof kuitenkin vastasi, että lmmosen vastine Turun yliopistolle, jonka hän oli liittänyt TENKille toimittamaansa lausuntopyyntöön, on päivätty 18.11.2019. Esiselvitys oli päätetty käynnistää 7.1.2020, joten lmmosta Spoofin mukaan ei oltu kuultu esiselvityksen aikana.

Tylkkäri on saanut julkisilta osin rehtori Kolan nimittämän tutkimusryhmän loppuraportin juttua varten Turun yliopistolta. 

Raportin mukaan tutkimusryhmä on todennut tehdyn esiselvityksen olleen hyvin kattava sekä sisältävän laajalti sekä Seppäsen että lmmosen näkemykset prosessia koskien. Tutkimusryhmä oli myös harkinnut lisäselvitysten pyytämistä asianosaisilta, mutta päätyi kuitenkin ratkaisuun, jossa lisäselvityskierrosta ei tehty. He päätyivät sen sijaan pyytämään tietoja kolmansilta tahoilta.

“Sinänsä katson, että tämä päätös oli perusteltu, koska meillä oli molemmilla yhtäläinen oikeus antaa mahdollisimman kattava selonteko asiasta ja me molemmat käytimme sen", Seppänen kommentoi.

 

Loukkausepäilyä on puitu tammikuun aikana muun muassa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen sähköpostilistalla, jonne Immonen teki aiheesta tiedotteen kaltaisen tekstin. Viestissään hän siteeraa TENKin lausuntoa, jonka hän lähetti samalla myös liitetiedostona. Viestiä seurasivat Seppäsen vastine ja tutkija Hanna-Maria Pellisen kommentti. Pellisen viesti oli "vastine Liisa Seppäsen esittämiin syytöksiin".

Immonen on lähettänyt viestejä myös muille alan listoille, sillä hän halusi heidän ammattikuntansa tietävän tilanteesta.

“Ne sähköpostilistat, joihin laitoin viestejä, ovat arkeologien ammatillisia sähköpostilistoja, jotka tavoittavat käytännössä kaikki Suomen arkeologit", Immonen sanoo.

Immonen otsikoi Turun yliopiston oppiaineen listalle lähettämänsä viestin sanoin “Dos. Liisa Seppäsen tutkimuseettiset epäilyt aiheettomia”. Seppänen kommentoi, että viestin otsikointi on hieman harhaanjohtava ja sisältö hyvin valikoiva ja tarkoitushakuinen. 

“Jos olisi todettu, että tekemäni epäilyilmoitus olisi aiheeton, niin asiaa ei olisi lähdetty tutkimaan”, Seppänen toteaa.

Hän nostaa myös esille, että katsoi aiheelliseksi vastata sähköpostiviestiin, koska Immonen loi turhan yksioikoisen kuvan siitä, mitä on tapahtunut. Seppänen otsikoi viestinsä “Tutkinta professori Visa Immosen toiminnan eettisyydestä”. Viestissään hän avasi tutkintaprosessia. 

Seppäsen mielestä sähköpostilistoilla nähtyjen ulostulojen motiivi on kyseenalainen.

“En missään tapauksessa olisi halunnut, että tätä lähdetään käsittelemään tällä tavalla sähköpostilistoilla”, Seppänen kertoo.

Seppäsen mukaan koko tapauksessa kyse ei ole riidasta, vaan tutkinnasta. Hän kertoo odottaneensa kunnioittavampaa sävyä itse tutkintaa kohtaan.

“Mielestäni minulla oli täysi syy epäillä, että tässä on tapahtunut HTK-loukkaus.”

“Huolellisen ja raskaan harkinnan jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että asiasta on parasta tehdä TENKin ohjeiden mukainen virallinen epäilyilmoitus.”

 

Seppänen ei toivonut, että prosessin aikana käännyttäisiin häntä vastaan. Hän kertoo kuitenkin kokeneensa maalittamista, jollaisina myös listoille lähetetyt viestit ovat tulkittavissa. Arkeologia on pieni ala ja sähköpostilistat, joille viestit on lähetetty, tavoittavat alalla jokaisen henkilön.

Immonen ja hänen tukijansa ovat Seppäsen mukaan pyrkineet rajoittamaan hänen mahdollisuuksiaan toimia alalla ja tutkimushankkeissa.

“Minun mielestäni ei ole väärin esittää epäilys, jos siihen on aidosti aihetta. Epäilykset selvitetään ja sen jälkeen toimitaan sen mukaisesti.”

Hän toivoo, että tutkinnat suoritettaisiin yhdenvertaisesti, oli kyseessä sitten kuka hyvänsä – vaikkapa opiskelija, joka tekee epäilysilmoituksen professoria vastaan.

“Tässä on kyseessä myös yhdenvertaisuuskysymys, ja se, että kaikkia osapuolia pitää kohdella tasa-arvoisesti.”

Seppänen kertoo olevansa huolissaan siitä, miten prosesseja hoidetaan, mutta ennen kaikkea siitä, että kuka uskaltaa enää tehdä ilmoituksia mistä tahansa sopimattomaksi katsomastaan toiminnasta, mikäli ilmoituksen tekijä ja asioiden esille nostaja joutuu kohtaamaan asiattomuuksia ja ikäviä seuraamuksia.

Hän sanoo tietävänsä vastaavia tapauksia, mutta niitä ei ole nostettu esille.

“Näitä asioita ei välttämättä aleta tutkimaan, eikä niitä uskalleta ilmoittaa.”

Hän kokee sen olevan hälyttävää ja huolestuttavaa.

“Jos sinä esimerkiksi tekisit kaksi vuotta gradua ja joku professori päättäisi julkaista tutkimuksen, niin uskaltaisitko nostaa asian esille?”

Tutkimusryhmän loppuraportin mukaan toiminnanohjausjärjestelmän, tutkimussuunnitelmien ja rahoitushakemusten antamien tietojen perusteella tutkimuksen ydinidea vaikutti lainautuneen Seppäsen hankkeesta lmmosen hankkeeseen.

Immonen kertoo, että hänellä on ollut lähtökohtana se, että kyse on tutkimusaiheesta, mikä saattaa olla sama, mutta tutkimusidea on ollut eri. Hän korostaa, että tutkimusaiheita ei voi varata.

Tutkimusryhmä piti epätodennäköisenä sitä, että molemmat osapuolet olisivat päätyneet hyvin samanlaiseen tutkimuksen ydinideaan ja tutkimusidean kuvaamiseen ottaen huomioon Seppäsen ja lmmosen tutkijataustan.

TENKin lausunnossa kuitenkin todetaan, että väite siitä, että Immonen ei olisi ollut tutkijataustansa vuoksi kykenevä kyseisenlaista tutkimusideaa itse tuottamaan, on Immosta vähättelevä.

Seppäsen mukaan TENK on lähtökohtaisesti olettanut, että professori yleensäkin kykenee tekemään samanlaisen tutkimussuunnitelman kuin dosentti, riippumatta siitä, mihin kyseiset henkilöt ovat erikoistuneet ja mitä tutkineet.

“Tällainen oletus antaa täydet mandaatit kenelle tahansa professorille plagioida toisen tutkimussuunnitelmaa, jos hän vain vetoaa siihen, että on professori, ja on hänen vähättelyään, jos epäillään, että kysymyksessä olisi mahdollinen väärinkäytös.”

Immonen kertoo puolestaan olettaneensa “aihepiirin tulleen Seppäsen osalta päätökseensä”, kun hanke ei saanut rahoitusta, eikä hän kuullut Seppäsen jatkosuunnitelmista. 

Tutkimusryhmä piti kuitenkin Immosen menettelyä hyvän tieteellisen käytännön vastaisena. Ryhmän mukaan tutkimuksen laatija ei voi olettaa, että toinen tutkija on luopunut hankkeesta, vaan asia pitää varmistaa kysymällä. 

Tutkimusryhmä totesi Immosen syyllistyneen myös plagiointiin. Rehtori ei päätynyt tässä asiassa samaan lopputulokseen. 

 

Loppuraportista tulee myös ilmi, että ryhmä ehdotti rehtorille, että hän harkitsisi varoituksen antamista Immoselle. 

He myös korostivat, että lmmosen toiminta oli sellaista, että “European Network of Research lntegrity Offices (ENRIO) antamien ohjeiden mukainen luottamus tiedeyhteisön sisällä sekä tiedeyhteisöön voi vaarantua vahingoittaen luottamusta akateemiseen yhteisöön".

Immonen kritisoi tutkimusryhmän raporttia siitä, että hänen mukaansa siinä on paikkansa pitämättömiä väitteitä.  

“Negatiivista tässä on ollut se, että on ollut kaksi vuotta vatvomista tällaisesta aiheesta", Immonen kommentoi.

Hän toteaa, että julkisuus tai näkyvyys olisi voinut tehdä hyvää prosessille.

Immonen kertoo lähtevänsä Turun yliopistosta tapauksen takia. Hän aloittaa vakituisen työtehtävän helmikuun 21. päivänä Bergenin yliopistossa Norjassa.

Kyseessä ovat hänen mukaansa prosessin raskauden lisäksi periaatteelliset syyt. Hän kokee, että rehtori ja Turun yliopisto eivät halunneet kuulla työntekijäänsä ja johdon toiminta oli epäoikeudenmukaista. Se on aiheuttanut epämiellyttävän tunteen. 

“Siinä tulee sellainen käytännön ongelma, että en voi enää luottaa Turun yliopistoon työnantajana, jos se ei pysty hoitamaan tällaisia prosesseja oikein.”

Vastaavissa tapauksissa hän toivoisi avointa tietojen vaihtoa ja tiedotusta tapahtumista, sekä lähtökohtaista periaatetta, että kaikkia osapuolia kuullaan koko ajan.

Hän kertoo, että TENKin lausunnon jälkeen yliopisto ei ole ollut missään yhteyksissä häneen, ja toivoo, että yliopisto olisi todennut tehneensä väärin tai pyytänyt häneltä anteeksi.

“On ollut epäreilua sekä minua, että epäilyn esittäjää kohtaan, että tämä prosessi on tehty väärin. Se on rikkonut meidän molempien oikeusturvaa.” 

 

Miksi Turun yliopisto ei ole tiedottanut omasta päätöksestään ulkopuolisia tahoja? Tutkimusryhmän raportissakin todetaan, että siinä esitetyt johtopäätökset voi julkaista sellaisenaan. 

Turun yliopiston lakiasiainjohtaja Eeva Ryödi vastasi rehtorin puolesta lisäkysymyksiin.

“HTK-prosessin asianosaisten oikeusturvan vuoksi Turun yliopisto ei tiedota päätöksistään ennen valitusprosessia. TENKin ohjeissa ei ole tiedotusta koskevaa yksityiskohtaista säännöstä.”

Immosen ja Seppäsen tapaukseen liittyvässä TENKin lausunnossa sanotaan, että Turun yliopiston tulee kiinnittää huomiota siihen, millaisilla arviointiperusteluilla ja näytöillä HTK-prosessissa voidaan todeta tutkimusidean anastaminen tai muu luonteeltaan ja seuraamuksiltaan vakava vilppi tieteellisessä toiminnassa.

Kysyttäessä, miten Turun yliopisto kommentoi huomautusta, Ryödi ei vastaa suoraan. Hän kertaa, että Turun yliopistossa on tehty asiassa sekä esitutkinta että varsinainen tutkinta, minkä lisäksi epäillyllä ja epäilijältä pyydettiin lausunnot jo ennen varsinaisen tutkinnan aloittamispäätöstä.

Ryödi sanoo, että molemmat osapuolet saivat antaa lausuntonsa myös tutkimusryhmän loppuraportista.  Rehtorin arvio HTK-loukkauksesta perustui kaikkeen epäilyprosessin aikana kertyneeseen varsin laajaan materiaaliin. 

"Epäilyn esitutkintaan ja tutkintaan osallistui tutkimusetiikan ja arkeologian asiantuntijoita, eikä rehtorin päätös ollut ristiriitainen heidän näkemystensä kanssa. Prosessissa on aina huomioitava sekä ilmoituksen tekijän että tutkittavan oikeusturva", Ryödi kommentoi.

 

Lue lisää

Turun yliopiston johtoon nousee kiistelty rehtori Jukka Kola – Mitä Helsingin yliopiston historiallisten yt-neuvotteluiden arkkitehti suunnittelee nyt?

Ennen Turun yliopiston rehtorina aloittamista Jukka Kolaa oli Helsingin yliopiston entisenä rehtorina arvosteltu kovin sanakääntein HY:n johdon toteuttamista mittavista irtisanomisista. (01/2019)