Uutiset
08.09.2020

Turun ylioppilasteatterin jatko perinteisissä tiloissa voi olla uhattuna: kiinnostuneita vuokralaisia ”jonoksi asti”

Teksti & Kuvat:
Teemu Perhiö

Turun ylioppilasteatterin jatko nykyisissä tiloissaan Läntisella Rantakadulla voi olla uhattuna.

Vuokrasopimuksen jatko on epävarma, tilat vaativat mittavaa remonttia ja uusia vuokralaisia olisi jonoksi asti.

Turun Sanomissa spekuloitiin, että tiloihin tulisi ruokakauppa. Vuokranantaja, kiinteistöyhtiö JKK-Kiinteistö Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kotro oli nimittäin käynyt teatterin tiloissa Keskon edustajan kanssa perjantaina 4. syyskuuta.

TYT:n puheenjohtaja Anniina Salminen puhui puhelimessa vuokranantajan kanssa tapahtuneen jälkeen.

”Hän sanoi suoraan, että on kiinnostuneita tahoja, ja sitten [remontin jälkeen] kilpaillaan taloudellisesti siitä, saadaanko jäädä tänne – että raha ratkaisee”, Salminen sanoo.

TYT:n Instagram-postauksen mukaan vuokranantaja olisi käynyt tiloissa ilmoittamatta. Tylkkärille Kotro kiistää sen: ”Ei pidä paikkaansa”. Asiasta oli lähetetty vuokralaiselle sähköpostia. Salmisen mukaan mitään viestiä ei kuitenkaan löydetty.

Kotro ei myöskään kommentoi sitä, keiden kanssa hän oli käymässä tiloissa. Paikasta kiinnostuneita on kuitenkin jonoksi asti, hän myöntää puhelimessa.

Ratkaiseeko raha seuraavan vuokralaisen? ”Se ei pidä paikkaansa”, Kotro sanoo.

”Sehän on tietysti harkintaa. Tässä mennään asioiden edelle, emme ole tehneet mitään päätöstä mihinkään suuntaan.”
 

Kotron mukaan teatterin kiinteistö vaatii mittavan remontin, jotta rakennuksella on mahdollisuus säilyä ”arvoisessaan kunnossa” myös tulevaisuuteen. Siitä seuraa myös tarve vuokran korotukselle. 

Hän korostaa, että kun sopimukset ovat päättymässä, niistä tietenkin käydään neuvotteluja.

”Se on ihan tavallista liiketoimintaa. Realismia on sekin, että emme ole hyväntekeväisyysjärjestö.”

Kotron mukaan tilanteesta on luotu vastakkainasettelua, mutta siinä häviäjänä on vain ylioppilasteatteri.

Voisiko Kotro nähdä JKK:n kulttuurimesenaattina, joka mahdollistaisi TYT:n toiminnan perinteisellä paikalla?

”Se on sitten meidän arvokeskustelu. Ymmärrän tämän puolen, ja ymmärrän tämän akselin, jonka kaupunginteatteri, ylioppilasteatteri ja Teatterisilta muodostavat.”

”Mutta nyt ollaan vähän asioiden edellä.”
 

Ymmärrystä vuokralaiselle löytyi keväällä, kun TYT sai vuokranalennusta poikkeustilan aikana. Tuolloin Mielipuoliveturin ensi-ilta piti perua.

Koronan aiheuttama poikkeustilanne on tietenkin näkynyt ylioppilasteatterin kassassa. Rahaa on paljon vähemmän kuin normaalisti.

”Yritetään paikata sillä, että saatiin Mielipuoliveturi esitykseen kuitenkin viikoksi. Riippuu kuinka paljon Frankenstein myy, että saadaanko perusvuokrat maksettua vai pitääkö kikkailla”, Salminen sanoo.

Jos TYT joutuu kilpailemaan tiloista kaupallisten toimijoiden kanssa, se tietää teatterin Instagram-postauksen mukaan ”väistämätöntä häviötä”.

Teatteri toivoo Instagramissa, että vuokranantaja ei näkisi rakennusta vain saneerattavana, rahallisen lisäarvon tuottajana, vaan yhteiskunnallista hyvää tuottavana ”kohtaamisten ja kulttuurin paikkana”.

Kulttuuritiloista on Turussa muutenkin iso pula. Keväällä Tylkkäri uutisoi keikkapaikkojen puutteesta.
 

Yliopistosäätiö myi Turun ylioppilasteatterin käyttämän kiinteistön JKK:lle viime vuoden lopulla.

Säätiö on tukenut teatterin toimintaa vuokra-avustuksella, joka on kattanut noin kolmanneksen sen kuukausittaisesta, noin 3 200 euron vuokrasta.

Eikö rakennuksen pitäminen säätiön hallussa olisi ollut toimiva ratkaisu teatterin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi? Säätiön asiamiehen Pekka Kanerviston mukaan ylioppilasteatterin tukeminen ylipäänsä on erityistapaus.

”Meillä on 80 rahastoa testamenttirahoilla, eikä ylioppilasteatteri ole yhdenkään rahaston sijoituksen kohteena. Jos ylioppilasteatteri saisi itse järjestettyä jonkun rahaston tai mesenaatin, joka perustaisi rahaston, se olisi paljon yksinkertaisempaa meille.”

Rakennuksesta luovuttiin, koska samalta tontilta oli jo myyty rakennusoikeus uudisrakennukseen, ja rakennustekniikan ja valvontavastuiden oli hyvä olla samalla taholla, Kanervisto perustelee.

Säätiökin on lopulta kiinteistösijoittaja. Tuotot ohjataan rahastojen tarkoitusten mukaisesti, tieteen tukemiseen.

”Ylioppilasteatteria on tuettu toistakymmentä vuotta. Harrastustoimintojen tukeminen on enemminkin ylioppilaskunnan tehtävä.”

Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) myöntämä vuosiavustus on ollut 4 600 euroa. Vielä vuonna 2016 se oli 9 000 euroa, mutta TYYn edustajisto päätti puolittaa sen.

Kanervisto ei voi ottaa kantaa vuokratuen jatkumiseen, koska se on ylioppilasteatterin ja säätiön välinen asia, eikä sen tiimoilta ole oltu heihin yhteydessä.

Kaupungilta ylioppilasteatteri sai täksi vuodeksi 27 000 euroa avustusta. Sekin kattaa vain kolmanneksen teatterin vuosibudjetista. Lipputulot muodostavat budjetista noin puolet.
 

Teatterin tiloista käytiin laajempaa keskustelua myös vuonna 2007, kun teatteri- ja toimistorakennukset omistanut Turun kaupunki ilmoitti luopuvansa niistä. Tuolloin yliopistosäätiö osti tilat haltuunsa.

Ylioppilasteatteri on toiminut Läntisen rantakadun ja Linnankadun väliin jäävissä rakennuksissa keväästä 1979 alkaen.
 

Mielipuoliveturin viimeinen esitys on sunnuntaina 13.9., mutta sitä esitetään melkein jokaisena päivänä ennen sitä. Frankenstein tulee ensi-iltaan 2. lokakuuta.

Juttua oikaistu 8.9. klo 23.07: muutettu alusta "vuokrasopimus on katkolla" muotoon "vuokrasopimuksen jatko on epävarma". Lisätty toiseksi viimeiseen osioon tietoa ylioppilasteatterin vuosibudjetin suuruudesta.
 

Lue lisää

Naisnäyttelijät eivät kelpaa – tuhansien eurojen tappiot Turun ylioppilasteatterille Beckett-jupakassa

Keväällä 2018 ylioppilasteatteri oli otsikoissa, kun se joutui peruuttamaan Samuel Beckettin klassikkonäytelmän Godota odottaessa esitykset vain viikkoa ennen ensi-iltaa. Syynä oli kirjailijan esitysoikeuksia valvovan perikunnan vaatimus: sen mukaan teoksen miesrooleissa ei saa esiintyä naisia. (3/2018)

Millainen jäsenkunta, sellainen teatteri

Ylioppilasteatterin 50-vuotishistoriateoksen toimittanut Tiina Hurskainen kirjoitti kesällä 2010 Tylkkäriin teatterin historiasta. Hänen mukaansa teatterin kohtaamat vaikeudet ovat vain hitsanneet porukan tiiviimmin yhteen. (6/2010)

Lähdimme etsimään ”Turun Kalliota”, ja yksi ehdokas löytyi – vanhoille puutaloalueille gentrifikaatio on jo tehnyt tehtävänsä

Kaikilla isoilla kaupungeilla on se: trendikäs alue, jonne nuoret hakeutuvat urbaaniin sykkeeseen. Missä se Turussa on? (4/2020)