Uutiset
31.10.2017

TYS ei korota vuokria vuodelle 2018 – ”Jos asuntoja on tyhjillään, ne ovat kaikkein halvimpia soluasuntoja”

Teksti & Kuvat:
Nella Keski-Oja
  • TYS:n tuloista 97 prosenttia tulee asuntojen vuokrista. Arkistokuva.

Turun Ylioppilaskyläsäätiö (TYS) ei korota asuntojensa vuokria vuodelle 2018. Päätöksen taustalla ovat TYS:n lainojen alentuneet korot sekä kohentunut käyttöaste, mikä tarkoittaa, että asuntoja on aikaisempaa vähemmän tyhjillään.

”Jos asuntoja on tyhjillään, ne ovat kaikkein halvimpia asuntoja eli käytännössä Ylioppilaskylän ulkopuolella sijaitsevien kohteiden yksittäisiä soluasuntoja”, TYS:n toimitusjohtaja Kalervo Haverinen sanoo.

TYS myös laskee ensi vuonna joidenkin Ylioppilaskylän ulkopuolella sijaitsevien asuntojen vuokria, tyypillisesti isojen kaksioiden. Tavoitteena on saada vuokrat nykyistä kilpailukykyisemmiksi.

Ensi vuoden tuloikseen TYS arvioi vajaat 27 miljoonaa euroa. Siitä 97 prosenttia tulee asuntojen vuokrista. Säätiön talous on siis suoraan riippuvainen asuntojen käyttöasteesta.

TYS on voittoa tavoittelematon opiskelija-asuntosäätiö. Edellisen kerran TYS ei nostanut vuokriaan vuodenvaihteessa 2011–2012.

Halvat lainat tuovat säästöjä

TYS:llä on erilaisia lainoja yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Vielä viisi–kuusi vuotta sitten lainojen keskikorko oli noin kuusi prosenttia, mutta tällä hetkellä keskikorko on Haverisen mukaan huomattavasti vähemmän: alle prosentin.

TYS arvioikin, että korkokuluista saadaan merkittäviä säästöjä ensi vuonna.

”Euroopan keskuspankin viimeiset päätökset näyttävät siltä, että matalilla koroilla mennään vielä useampia vuosia”, Haverinen arvioi.

EKP:n päätösten lisäksi TYS:n lainat halpenevat, koska valtion vanhojen aravalainojen korot laskevat inflaation ja Turun kaupungin lainojen korot lainsäädännön takia.

Sähköiset palvelut vauhdittavat

Asuntoja on puolestaan aikaisempaa vähemmän tyhjillään, koska TYS on ottanut käyttöön uuden IT-järjestelmän ja sähköisen allekirjoituksen. Lisäksi chat-palvelu säätiön verkkosivuilla on korvannut asioimista Facebookin ja sähköpostin välityksellä.

”Ainoa asia, jota ei voi hoitaa sähköisesti, on avaimen luovutus. Toivotaan, että joskus tulevaisuudessa avain voidaan lähettää vuokralaiselle etukäteen ja aktivoida, kun vuokrasopimus alkaa”, Haverinen kertoo.

Samalla TYS käyttää budjetistaan vajaat kymmenen prosenttia eli 2,5 miljoonaa euroa huoneistokorjauksiin.

”Teemme aika perusteellisia remontteja, kun asukas vaihtuu. Huoneistojen pinnat ja keittiökalusteiden ovet uusitaan. Lisäksi tehdään kylppäriremonttia.”

Ilmoittamatta tehdyt huoltokäynnit herättävät arvostelua

Kuluvan vuoden aikana TYS tarkastaa kaikkien asuntojensa kunnon, ja käyntien perusteella asunnoissa tehdään korjauksia. Joitakin Ylioppilaskylässä asuvia opiskelijoita on ärsyttänyt se, että asuntoihin on tultu tekemään korjauksia ilmoittamatta asiasta etukäteen vuokralaiselle.

Toimitusjohtaja Kalervo Haverisen mukaan remontista ilmoittaminen on remontin toteuttajan vastuulla.

”Olettaisin, että remonteista ilmoitetaan sekä kirjallisesti ja sähköisesti. Ongelma on, että vaikka miten tekisi, viestintä ei tavoita kohdetta. Voi olla, että viesti on eteisen lattialla, jossa sen yli kävellään monta kertaa ja heitetään lopulta avaamatta roskiin. Pitäisikö sitten viimeinen tiedotus ’Huomenna tullaan’ liimata post-it-lapulla etuoveen lukon yläpuolelle? Niin toimitaan Jyväskylässä.”

Kommentti: Opiskelijallakin on oikeus kotirauhaan

 

Lue lisää:

”Three Beersin taru loppuu” – Ylioppilaskylän uusi kortteli jyrää baarin

Ylioppilaskylän asukkaiden kantabaari Three Beers puretaan, kun Turun ylioppilaskyläsäätiö (TYS) rakennuttaa kylään uuden keskuksen. (9/2017)

Tältä näyttävät Ylioppilaskylän uudet korttelit – katso kuvat!

Turun ylioppilaskylään nousee kaksi uutta korttelia. (9/2017)

Puutalo keskellä Ylioppilaskylää

Turun ylioppilaskyläsäätiön tuorein vuokrakohde on värikäs kimppakämppä, jonka takkaa pidetään lämpimänä. (3/2017)

TYS:n talouden pelastajasta tulikin sen lamauttaja

Läheltä piti, ettei 50-vuotisjuhliaan viettävää TYS:ä olisi enää olemassakaan. 1970-luvulla ylioppilaskylään visioitiin nimittäin valtavaa kongressikeskusta ja omaa rautatieasemaa. Mammuttihankkeen muistoina ovat seitsemän miljoonan euron velat ja nykyinen Caribia. (11/2016)