Uutiset
22.02.2018

TYS:ssä paljastuu lutikkatapaus noin kerran kuussa: ”Luteista ei kehtaa kertoa edes kavereille”

Teksti:
Nella Keski-Oja
Kuvat:
Anticimex Oy
  • Lutikat purevat ihoon kutisevia paukamia. Muuten ne ovat ihmiselle vaarattomia.

Lutikat eli seinäluteet ovat yleistyneet Suomessa räjähdysmäisesti kymmenessä vuodessa. Turun ylioppilaskyläsäätiössä tilanne on saatu alkuvaikeuksien jälkeen hallintaan.

Turun yliopiston opiskelijaa odotti ikävä yllätys, kun hän yöpyi ensimmäisiä kertoja soluasunnossaan Varissuon Pihkalankadulla elokuussa. Unten jälkeen eri puolille kehoa oli ilmestynyt kutisevia paukamia.

”Luulin paukamia ensin hyttysenpistoiksi. Ihmettelin, miten niitä oli niin paljon”, kertoo opiskelija, joka haluaa pysyä nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Muutaman viikon päästä todellinen syypää paljastui, kun opiskelija huomasi, että hänen sänkynsä päällä mönki lutikoita eli seinäluteita.

Opiskelija viestitti asiasta vuokranantajalleen Turun ylioppilaskyläsäätiölle (TYS). Ilmoituksesta alkoi puoli vuotta kestävä luteidenhäätöprosessi.

TYS:n tuholaistorjuntaa hoitaa yritys nimeltä Anticimex. Se huputti huoneen runkopatjan muovilla, jotta lutikat kuolisivat sen sisälle, ja asetti sängynjalkojen alle ludeloukkuja.

Torjunta vie aikaa, sillä lutikat selviävät kuukausia ilman ravintoa. Jotta tuholaiset eivät leviäisi, ludeloukkuun joutunut ei saa muuttaa toiseen asuntoon TYS:n sisällä ennen kuin tuholaistorjunta on valmis.

Opiskelija pitää käytäntöä fiksuna, mutta moittii sen sitovan vuokralaisen lutikka-asuntoon.

”Jos olisin halunnut muuttaa, minun olisi pitänyt hankkia asunto yksityiseltä ja mainita luteista uudelle vuokranantajalle. Ei vuokranantaja sitä hyvällä katsoisi.”

 

NYT PAHIN alkaa olla takanapäin. Henkinen taakka on kuitenkin ollut raskas.

Koko torjunnan aikana opiskelija ei kutsunut kavereitaan kylään tai kertonut ongelmasta yhdellekään ystävälleen.

”Luteista ei kehtaa kertoa edes kavereille. Olen puhunut asiasta vain vanhempieni ja isoveljeni kanssa”, opiskelija sanoo ja jatkaa:

”Tunnen häpeää, vaikka tiedän, etteivät luteet ole minun vikani.”

Lutikoiden takia opiskelija vietti syksyllä vain vähän aikaa kotonaan. Siinä auttoivat opinnot, joiden ansiosta aika kului muualla.

”Luteiden ei pitäisi tarttua vaatteista, mutta olen ollut vähemmän kavereiden luona yötä kuin muuten.”

Tällä hetkellä opiskelija jonottaa uutta asuntoa TYS:ltä, koska hän haluaa muuttaa lähemmäs yliopistoa. Toinen iso syy muuttoon ovat lutikat. Ajatus itikoista ällöttää yhä.

”Vaikka tiedän, että luteet ovat poissa, en halua olla asunnossa kauempaa kuin tarvis. Kun muutan pois, pesen kaikki vaatteet kuudessakymmenessä asteessa. Ja kaikki tavarat menevät uuteen asuntoon saunan kautta.”

 

TYS KUSTANTAA kohteidensa tuholaistorjunnan, joten luteista ei ole koitunut opiskelijalle taloudellista vahinkoa.

Toisin kävi hänen vanhemmilleen.

Kun opiskelija muutti TYS:n solukämppään, hän vaihtoi kalustettuna vuokratun asuntonsa puisen laverisängyn omaan runkopatjasänkyynsä. TYS:llä ei ollut säilytystilaa laverisängylle, joten opiskelija vei sen talteen vanhempiensa kaupunkiasuntoon.

Lutikat levisivät vanhempien luo. Nämä joutuivat palkkaamaan tuholaistorjuntayrityksen puhdistamaan asuntonsa. Palvelu maksoi lähes tuhat euroa.

”Se on aika iso summa. TYS:n mukaan siitä ei voi saada korvausta, koska sängyn siirtäminen oli oma päätöksemme. Mutta tietenkin sitä odottaa, että asunto on täysin puhdas.”

Perhe on varma, että luteet olivat TYS:n asunnossa jo ennen kuin opiskelijan vuokrasopimus alkoi. Heidän mielestään  TYS:n olisi pitänyt varoittaa uutta asukasta mahdollisesta ludeongelmasta ja korvata vanhemmille koituneita tuholaistorjunnan kuluja.

”Mun osalta TYS on hoitanut homman asiallisesti ja suhteellinen nopeasti”, opiskelija sanoo.

 

TYS:N KIINTEISTÖJOHTAJA Ismo Aaltonen pitää tapausta valitettavana.

”Emme pysty vastaamaan [tuholaisten leviämisestä], jos ihmiset vievät huonekaluja muualle. Meiltä olisi kannattanut kysyä uutta sänkyä”, Aaltonen sanoo.

Kiinteistöjohtajan mukaan huoneistojen muuttotarkastuksia tekevät työntekijät on koulutettu havainnoimaan lutikoita. Kun loisia huomataan asunnossa, myös naapurihuoneistot käydään läpi. Entisestä ludeongelmasta ei kuitenkaan tiedoteta uutta asukasta.

”Emme voi luvata, että asunto on ikuisesti tyhjä, mutta tarkastukset ovat nykyään tarkkoja. Jos tuholaistorjuntaa tekevä firma toteaa, että asunto on puhdas, se on puhdas.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Lutikka kasvaa noin 5-8 millimetriä pitkäksi. Aikuinen hyönteinen on litteä, siivetön ja ruskeahko.

Osan TYS:n asunnoista voi vuokrata kalustettuna. Lutikoiden takia puisia runkoja on ryhdytty korvaamaan metallisilla sängyillä.

”Jos asunnoissa on puisia sänkyjä, ne tutkitaan aika tehokkaasti, kun asukas lähtee. Kontrolli on päällä koko ajan.”

 

KAIKEN KAIKKIAAN TYS:n kohteissa paljastuu tällä hetkellä uusi lutikkatapausta noin kerran kuukaudessa. Se on  vähän verrattuna siihen, että säätiöllä on noin 7 000 asuntokohdetta.

Kiinteistöjohtaja pitää tilannetta jopa yllättävän rauhallisena.

”Säätiö maksaa tuholaistorjunnan. Se on madaltanut kynnystä ilmoittaa luteista. Suurin osa ilmoituksista on aiheettomia.”

Ludepelko elää silti sitkaana opiskelijoiden keskuudessa. Moni muistaa vuoden 2012, jolloin lutikat riehuivat esimerkiksi Ylioppilastaloissa sekä eri kohteissa Ylioppilaskylässä ja Haliskylässä.

Vuosi oli hankala niin asukkaille kuin säätiöllekin. Koska lutikoista ei ollut vuosikausiin mittavaa haittaa, torjunnassa tehtiin aluksi virheitä. Asukkaat siirsivät sänkyjä asunnosta toiseen ja kiinteistönhoitajat kävelivät patjojen kanssa pitkin käytäviä, jolloin luteet pääsivät leviämään.

”Jälkeenpäin ajatellen tapahtunut oli tavallaan hyvä, sillä saimme ongelman silloin kuriin. Tietämys asioista on kasvanut paljon”, Aaltonen sanoo nyt.

Kiinteistöjohtajan mukaan TYS:ssä oltiin ludeongelman kanssa pari vuotta etuajassa.

”Muualla ongelma on kasvanut.”

 

“Lutikoita ei tarvitse piilotella tai hävetä”

”Lutikoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti kymmenessä vuodessa. Koko Suomen alueella meille tuli viime vuonna noin 3 500–4 000 tilausta. Kymmenen vuotta sitten 100–200 oli ihan maksimi”, tuholaistorjuntaa harjoittavan Anticimexin myyntipäällikkö Jussi Tuomi kertoo.

Tuomen mukaan lutikoita eli seinäluteita on kaikenlaisissa rakennuksissa: sekä omistus- ja vuokra-asunnoissa että kerros- ja omakotitaloissa. TYS on onnistunut pääsemään ludeongelmassa niskan päälle vuoden 2012 vaikeuksien jälkeen. Nyt säätiössä tiedetään, mitä vastaan taistellaan ja miten.

”Opiskelijoita on neuvottu ilmoittamaan luteista heti eteenpäin. Asiaa ei tarvitse piilotella tai hävetä. Tänä päivänä lutikat eivät ole likaisuuteen tai muuhun rinnastettavissa, vaan niitä löytyy paikasta kuin paikasta.”

Myyntipäällikön mukaan luteiden lisääntymiseen ei ole olemassa yhtä suoraa syytä. Vielä kymmenen vuotta sitten ludeongelman lähteeksi saattoi osoittaa perheen lomamatkan. Nyt lutikoita on Suomessa jo niin paljon, että yökylässä käyvä kaveri saattaa tuoda viheliäisiä vieraita vahingossa mukanaan.

”Osa ei välttämättä reagoi lutikan puremaan, eikä tiedä, että omassa kodissa on lutikoita.”

Tuomen mukaan matkustaminen vaikuttaa yhä lutikoiden kulkeutumiseen, mutta tänä päivänä tuhohyönteiset leviävät kovaa vauhtia pelkästään Suomen rajojen sisällä.

 

PAHIN VIRHE lutikoiden torjunnassa on myyntipäällikön mukaan pimittää ongelmaa tai selättää sitä omin voimin. Marketista saatavat myrkyt tehoavat niihin huonosti.

”Mitä nopeammin luteista ilmoitetaan, sitä nopeammin voidaan reagoida ja sitä nopeammin torjunta on ohi”, Tuomi sanoo.

”Jos lutikka ehtii levitä talon rakenteisiin, ollaan pahasti myöhässä. Torjunnasta tulee vaikeaa ja kustannukset nousevat.”

Samalla, kun ongelma on kasvanut, myös tietoisuus lutikoista on noussut ja lude-epäilyistä tehdään yhä herkemmin ilmoituksia.

”En usko, että lutikkamäärä on hiipumaan päin. Kyllä se kasvaa koko ajan, valitettavasti.”

 

Lue lisää:

TYS käräyttää 20 luvatonta Airbnb-asuntoa vuodessa – Närkästyneet naapurit antavat palautetta

Sääntörikkomuksen syynä on usein tietämättömyys. (2/2018)

From crying room to area 56 – Student Village is a home for urban legends

A girl who they say died in the Village wanders around in the graveyard. She asks for directions to somewhere. Avoid any contact with her, or she’ll follow you home. What happens after, no one can tell… (1/2018)

”Three Beersin taru loppuu” – Ylioppilaskylän uusi kortteli jyrää baarin

Ylioppilaskylän asukkaiden kantabaari Three Beers puretaan, kun Turun ylioppilaskyläsäätiö (TYS) rakennuttaa kylään uuden keskuksen. (9/2017)

Puutalo keskellä Ylioppilaskylää

Turun ylioppilaskyläsäätiön tuorein vuokrakohde on värikäs kimppakämppä, jonka takkaa pidetään lämpimänä. (3/2017)

TYS:n talouden pelastajasta tulikin sen lamauttaja

Läheltä piti, ettei 50-vuotisjuhliaan viettävää TYS:ä olisi enää olemassakaan. 1970-luvulla ylioppilaskylään visioitiin nimittäin valtavaa kongressikeskusta ja omaa rautatieasemaa. Mammuttihankkeen muistoina ovat seitsemän miljoonan euron velat ja nykyinen Caribia. (11/2016)