Uutiset
04.10.2012

TYYn jäsenkysely: enemmistö opiskelijoista vannoo kolmikannan nimeen

Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenilleen teettämä kysely paljastaa, että ylioppilaskunta koetaan tärkeydestään huolimatta etäiseksi.

Opiskelijoiden osallistumista yliopiston päätöksentekoon pidetään tärkeänä, selviää TYYn teettämästä jäsenkyselystä. Yli 57 prosenttia vastanneista pitää erittäin tärkeänä kolmikantaista päätöksentekomallia, jossa edustettuina ovat sekä professorit, muu henkilökunta että opiskelijat.

TYYn vastajulkistettu jäsenkysely on osa ylioppilaskunnan strategiatyötä, joka aloitettiin vuoden alussa. Jäsenkysely tavoitti 13 526 TYYn jäsentä, ja kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 10,55.

"Selkeät poiminnat kyselystä olivat, että vaikka TYY on jäsenistölle etäinen, se koetaan tärkeäksi", tiivistää ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja Ville Valkonen.

Tärkeimpänä ylioppilaskunnan tehtävänä opiskelijat pitävät yliopiston sisäistä edunvalvontaa. Toiseksi tärkeimpänä tehtävänä pidettiin edunvalvontaa YTHS:ssä ja muussa terveydenhuollossa. Lisäksi asuntopoliittinen edunvalvontatyö, jäsenpalvelut ja opiskelijaravintoloiden ylläpito sekä liikuntapalveluiden tarjoaminen koettiin tärkeäksi.

Vähiten tärkeänä tehtävänä pidettiin yhteiskunnallista vaikuttamista. Asteikolla yhdestä viiteen vastausvaihtoehto sai keskiarvon 2,79. Kyselyyn vastanneet eivät myöskään perustaneet jäsenistön kansalaiskasvatuksesta edunvalvonnasta kansainvälisesti, opiskelun toimeentulon taloudellisesta tukemisesta tai tapahtumien järjestämisestä.

Yhtenäisiin vaatimuksiin

Kyselystä erottuu suuri määrä vastauksia, joiden mukaan opiskelijat eivät koe saaneensa ollenkaan ohjausta kandi- ja graduohjaajalta. Tilastoa vääristää kuitenkin se, että "en ole saanut ohjausta"-kohtaan vastanneista huomattava osuus on opiskelijoita, jotka eivät ole vielä kandi- tai graduvaiheessa.

TYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Lauri Miikkulainen toteaa, että tällä hetkellä ohjausprosessit eroavat tiedekuntakohtaisesti.

"Kysymys kuuluu, kuinka paljon graduvaiheessa tulisi olla kontaktiopetusta ja kuinka ohjattua tutkielman tekemisen pitäisi olla. Lisäksi joidenkin ihmisten elämäntilanteeseen sopii myös se, ettei gradunteko edellytä kontaktiopetusta", Miikkulainen pohtii.

"Yliopistossa pitäisi nyt miettiä yhdenmukaisia minimivaatimuksia ohjaukselle", hän jatkaa.

Opintohallintopäällikkö Petri Sjöblomin mukaan uuden opintoasiainneuvoston tekeillä olevassa toimintasuunnitelmassa pääpaino tulee olemaan juuri palautejärjestelmän lisäksi ohjauksen laadunvarmistuksessa.

"Tiedossa on, että oppiaineiden välillä on liikaa vaihtelua siitäkin huolimatta, että melkein kaikissa tiedekunnissa on nykyään opintoneuvojat", Sjöblom sanoo.

Erilaisista opiskelumuodoista ja käytänteistä suosituimmaksi kyselyn perusteella erottui pienryhmäopetus, jota kannatti noin 77 prosenttia vastanneista.

Vähiten suosiota keräsi ryhmätentti, jota piti mielekkäänä vain noin 19 prosenttia vastanneista.

Avoimissa vastauksissa esiin nousivat useammat erilaiset kurssinsuoritusmuodot. Eniten kannatusta saivat luento- ja oppimispäiväkirjat. Tärkeää vastaajille oli erilaiset mahdollisuudet suorittaa kursseja.

"Kenties tärkein tavoite olisi se, että pienryhmäopetusta saataisiin kaikkiin opiskeluvaiheisiin, myös perusopintotasolle. Useat tutkimukset osoittavat, että ensimmäisenä opiskeluvuonna omaksuttua opiskelun kulttuuria on myöhemmin vaikea muuttaa", toteaa Miikkulainen.

Viestintäongelmia

Kyselyssä pyyhkeitä sai erityisesti TYYn viestintä. Kyselyssä kysyttiin, kuinka hyvin opiskelija mielestään saa tietoa TYYn toiminnasta TYYn tiedotuskanavia pitkin.

Vastausvaihtoehtoskaalan 1-4 lisäksi vastaajan oli mahdollista ruksia myös "en ole kiinnostunut asiasta" -kohta.

Vähiten vastaajia kiinnosti kyselyn perusteella TYYn valiokuntatoiminta ja eniten TYYn palvelut. Yhteensä noin 7,3 prosenttia vastanneista ei ollut kiinnostunut mistään TYYn viestinnän sisällöistä.

TYYn hallituksen viestintävastaava Juha Laurila sanoo tiedostavansa viestinnän ongelmakohdat.

"Viestintäsektorin resurssit ovat liian pienet. Meillä ei esimerkiksi ole täysipäiväistä tiedottajaa ylioppilaskunnassa", hän harmittelee.

Noin puolet koki huonon tiedonsaannin johtuvan siitä, että tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla tai sitä on vaikea löytää. Enemmistö vastaajista vastasi, että huono tiedonsaanti johtuu siitä, että "hyödyntämissäni viestintäkanavissa ei ole riittävästi tietoa aiheesta".

Laurilan mukaan tänä vuonna TYYssä on panostettu erityisesti sosiaalisen median viestinnän kehittämiseen. Lisäksi yliopiston kanssa käydään keskustelua ylioppilaskunnan näkyvyydestä uudessa intrassa.

Suurin vastausprosentti jäsenkyselyyn oli yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla ja pienin kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla.

Vastaajia tuli eniten (379) kuusi vuotta tai kauemmin opiskelleiden joukosta ja vähiten (171) viisi vuotta opiskelleiden joukosta. Enemmistö vastanneista (562) ilmoitti myös toimineensa ainejärjestössä tai tiedekunta- tai tieteenalajärjestössä.

LAURA MYLLYMÄKI