Uutiset
07.08.2020

Unica nostaa hintoja – missä viipyy ateriatuen korotus? Saarikko: tavoite tulla tuessa vastaan

Teksti:
Teemu Perhiö

Unica nostaa opiskelijaruoan hinnan 2,90 euroon syyskuun alusta lähtien. Asiasta tiedotettiin perjantaina 7. elokuuta. 

Taustalla on hallituksen keväinen päätös nostaa Kelan tukeman opiskelija-aterian enimmäishintaa 4,56 eurosta 5 euroon. 

Viimeksi hintaa nostettiin vuonna 2012. Raaka-aine ja henkilöstökustannukset ovat sen jälkeen nousseet valtakunnallisesti noin 11 prosenttia. Hintakehityksen vuoksi aterian laatu on laahannut jäljessä.

Opiskelija-aterioita tarjoaville ravintoloille on maksettu ateriatukea, 1,94 euroa. Keväällä hallitus ei kuitenkaan halunnut nostaa tukea, vaikka opiskelijajärjestöt lobbasivatkin sen puolesta. 

Päätös johti välittömästi spekulaatioon siitä, että hinnat nousevat ja erotus otetaan opiskelijan kukkarosta

44 sentin hinnankorotus voi tuntua pieneltä, mutta lukukausitasolla puhutaan jo yli kymmenestä ateriasta. Keväällä opiskelija sai samalla rahalla 96 ateriaa, syksyllä sama raha riittäisi vain 82 ateriaan, TREY laski, mikäli aterian hinta nousisi maksimiin 3,06. 

Valtioneuvoston tiedotteessa todettiin toiveikkaasti, että ”enimmäishinnan korotus ei tarkoita, että aterioiden hinnat nousisivat välittömästi opiskelijaravintoloissa”.

Käytännössä päätös näkyi hinnoissa heti.

Kesän mittaan moni opiskelijaruokaa tarjoava yritys kertoikin nostavansa ruoan hintaa tai harkitsevansa sitä. Esimerkiksi Turussa Sodexo nosti Flavoriassa hinnan 3,06 euroon ja Juvenes Kauppakorkeakoulun Montussa hinnan 3,06 euroon. Kårkaféerna puolestaan nosti hinnan 2,90 euroon.

Nyt myös Unica liittyi joukkoon.
 

Unican toimitusjohtaja Krista Vanhala on harmissaan siitä, että ateriatukea ei päätetty korottaa keväällä, sillä se olisi helpottanut opiskelijoiden tilannetta. 

Unican hinnankorotus, 30 senttiä, on toisaalta hieman maltillisempi kuin Sodexolla ja Juveneksella. Erikoisannosten hinta nousee keskimäärin 5,30 euroon. 

Hinnan korotus auttaa välittömästi Unicaa. Vanhalan mukaan raaka-ainekustannukset ovat kasvaneet edellisen hinnankorotuksen jälkeen 17 % Turussa, ja henkilöstökustannukset yli 10 %.

”Koska olemme opiskelijoiden omistama yritys, on tärkeää, että olemme jatkossakin kilpailukykyisiä eli voimme avata uusia ravintoloita ja parantaa palveluita. Sitä ei pystytä tekemään, jos ruuan hinta ei seuraa kustannuskehitystä.”

Koronatilanne on tehnyt vuodesta lisäksi tavallista tiukemman.

Keväällä suurin osa Unican ravintoloista oli kiinni. Liikkuva ruokapalvelu, jolla toimitettiin annoksia muun muassa Ylioppilaskylään, tehtiin tappiolla.

”Halusimme palvella opiskelijaomistajia.”

Syksyllä kaikki ravintolat avataan jälleen Piccu Macciaa lukuun ottamatta. Mahdollisen ateriatuen korotuksen vaikutus hintatasoon on vielä auki.

Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY omistaa Unicasta 51 % Universtas-yhtiönsä kautta. Perjantaina 7.8. julkaistussa tiedotteessa TYY otti kantaa ateriatuen noston puolesta:

”Ateriatuen on noustava samassa suhteessa hintojen kanssa ja se tulee sitoa enimmäishinnan nostoon.”
 

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja Tapio Hautamäki on myös harmissaan hintojen korotuksesta.

”Jos oltaisiin [kevään] kehysriihessä saatu lupaus ateriatuen korotuksesta, niin tilanne olisi ollut vielä pelastettavissa. Toive on, että se [päätös] tulisi nyt syksyn budjettiriihessä, ja silloin niiden ravintoloiden, jotka eivät ole vielä ehtineet korottaa hintojaan, ei tarvitsisi sitä tehdä.” 

Hän on toiveikas sen suhteen, että ateriatuen korotus menee läpi ensi vuoden budjettiin. Kevään lobbaus tuen korottamisen puolesta sai päättäjien huomion, ja palautteen perusteella asia ymmärretään. 

Opiskelijajärjestöt SYL ja Samok kampanjoivat keväällä yhdessä ammattijärjestöjen Maran ja Pamin kanssa enimmäishinnan ja ateriatuen noston puolesta. Opiskelijajärjestöt osallistuivat yhteistyöhön osin siksi, että se antoi opiskelijoille laajemman äänen.

Ateriatuen noston lobbaus vain taisi lopulta jäädä enemmän opiskelijajärjestöjen varaan. Lisäksi koronatilanne vei keväällä päättäjien huomion muihin asioihin.

Hautamäen toiveena on, että kaikki ravintolat eivät korottaisi hintoja syksyllä, jos tuen korotus saadaan ensi vuodeksi.
 

Miksei ateriatukea sitten päätetty nostaa keväällä? Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen antaa syyksi aikataulun. 

”Olisi ollut hyvin poikkeuksellista muuttaa kesken vuoden [budjettia], se olisi edellyttänyt samanlaista käsittelyä kuin täydentävä talousarvioesitys.”

Hiltusen mukaan kevään kehysriihi keskittyi koronakysymyksiin ja muut asiat siirtyivät syksyn budjettiriiheen.

”Eli oli akuutimpia kysymyksiä ratkaistavana.”

Jos ateriatukea olisi haluttu korottaa tänä vuonna, Hiltusen mukaan se olisi pitänyt huomioida jo viime vuoden kevään kehysriihessä. 

Lakisääteisten menojen lisärahoitusta varten on toki olemassa lisätalousarvio, mutta ateriatukea Hiltunen kuvaa sekä valtiontaloudelliseksi että asiakysymykseksi, josta pitää ensin käydä poliittista keskustelua.

Siitä huolimatta enimmäishinta haluttiin päättää välittömästi. Tarve hinnan nostamiselle onkin ollut jo pitkään tiedossa. 

Miksei siis ateriatuen korotusta osattu ottaa huomioon budjettia laatiessa jo viime vuonna?

Hiltunen esittää oman arvionsa. Asiaan on voinut vaikuttaa uusi hallitus ja hallitusohjelma, jonka puitteissa ateriatuki on voinut näyttää ”pieneltä asialta”. 

Koronakevään kontekstissa hinnankorotus näyttäytyykin enemmän välittömänä toimenpiteenä ravintola- ja matkailualan piristämiseksi.
 

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ymmärtää opiskelijoiden vaateen ateriatuen korottamisesta. 

”Lähdemme opetus- ja kulttuuriministeriössä syksyn budjettiriiheen tavoitteenamme tulla aterian hinnankorotusta tuella vastaan”, Saarikko kertoo Tylkkärille sähköpostitse.

”Opiskelija-ateria on tärkeä osa monen täyspäiväisesti opiskelevan nuoren arkea. Monelle se voi olla päivän ainoa lämmin ateria. Tämän vuoksi on tärkeää, että ateria on sekä laadukas että opiskelijan lompakolle siedettävän hintainen.”

Opiskelijajärjestöjen laskelmien mukaan korotuksen budjettivaikutus olisi 7,8 miljoonaa euroa.
 

Tapio Hautamäki korostaa, että SYL:n tavoitteena oli juuri ateriatuen korotuksen saaminen ensi vuodeksi, ei vielä tälle vuodelle.

Olisiko korotustarpeen pitänyt kuitenkin olla jo aikaisemmin esillä, esimerkiksi viime vuonna?

”Sitä voi spekuloida. Toki enimmäishintaa ei olisi tarvinnut korottaa juuri tässä kohtaa. Asetuksen voimaantulon olisi voinut laittaa myös vuodenvaihteeseen.”

Enimmäishinnan ja ateriatuen korotukset olisi voinut siis toteuttaa samaan aikaan.

”Siihen ei sitten poliittinen tahto riittänyt.”

Historiallisesti enimmäishinnan ja ateriatuen korotuksista on käyty toistuvaa köydenvetoa. Ensin nostetaan hintaa, sitten vaaditaan korotusta tukeen.

”Kyllähän se tuntuu turhauttavalta. Edelliset kerrat kun enimmäishintaa on korotettu, SYL on vaatinut opiskelijaruoka-asetukseen kirjausta, että ateriatukea tarkasteltaisiin samalla ja korotettaisiin samassa suhteessa.” 

Niin SYL esitti myös uusimmassa lausunnossaan. Että luotaisiin kytkös enimmäishinnan ja ateriatuen välille: aina kun enimmäishintaa korotettaisiin, ateriatuki nousisi myös. 

”Lounasetuakin tarkastellaan vuosittain ja siihen tehdään korotuksia kustannusten nousun mukaan, joten miksi ateriatuessa ei ole tällaista elementtiä? Se ihmetyttää meitä kovasti.” 

Olisiko tällainen kytkös mahdollinen? Virpi Hiltunen OKM:stä on epäileväinen sen toteutumisen suhteen.

”Asiasta on keskusteltu, mutta siihen ei ole ollut halukkuutta toistaiseksi.”

Hän kuvaa päätöstä poliittiseksi, ei automaattiseksi.

”Valtiovarainministeriö on suhtautunut automaattisiin menoihin nihkeästi. Halutaan, että [menoista] aina keskustellaan ja missä järjestyksessä niitä tehdään.”

Kun tarvetta hinnan korotukselle on ilmennyt, on katsottu sekä opiskelijan käyttövaroja että ravintolalle aiheutuvia kustannuksia.

”Totta kai se [enimmäishinnan] korotus tuntuu pienissä rahoissa, sillä on merkitystä. Mutta täytyy huomioida, että opiskelijoiden toimeentulo on muuttunut edellisen korotuksen jälkeen, tilanne ei ole ihan toivoton.”
 

Tausta: Opiskelijan toimeentulo

Ateriatuki on vain yksi osa opiskelijan toimeentuloa. Opintotukeen kuuluu muutakin.

Vaikka opintorahan taso on kaukana siitä, mitä vaaleissa luvattiin, on viime vuosina tullut myös hyviä uutisia. 

Asumislisä poistui ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Hautamäen mukaan se antaa turvaa, kun opintotukea rukataan jatkuvasti. 

”Kun sillä suunnalla on aika turbulenttia, asumistuki luo vakautta sosiaaliturvalle. Se vie meitä myös laajempaa sosiaaliturvaa eli [SYL:n ajamaa] perustuloa kohti.”

Huoltajakorotus nousi tänä vuonna 100 euroon. Lisäksi opintoraha on sidottu indeksiin, mikä varmistaa ainakin sen, että taso ei heikkene ajan myötä.

Haasteen asettaa kuitenkin opintolainan kasvava osuus: lukuvuonna 2018/2019 opintolainaa nosti valtakunnallisesti noin 55 % opintotuen saajista, kun 2015/2016 luku oli vielä 40 %. Yliopisto-opiskelijoista lainaa nosti 2018/2019 noin 65 %. 

Kymmenessä vuodessa opintolainaa nostaneiden määrä on kaksinkertaistunut.
 

Juttua varten on haastateltu myös TYYn sosiaalipoliittista asiantuntijaa Ville Ritolaa.

Juttua muokattu 10.8. klo 14.55.: lisätty tieto TYYn kannasta ateriatuen nostoon, sekä tieto siitä, mistä lähtien uudet hinnat ovat voimassa.
 

Lue lisää

Vain yksi liharuokapäivä viikossa? Opiskelijaravintoloita ilmastotalkoot eivät sytytä: "Liiketoimintaan ei voi sekoittaa politiikkaa"

Ilmastonmuutos vaatii radikaaleja tekoja. Voisiko lihasta tehdä opiskelijalounaan luksusta, jota nautittaisiin vain kerran viikossa? Vaikeaa se ainakin olisi. (2018)

Analyysi: Korkeakoulujen rahoitusta nostettiin 127 miljoonaa euroa – suunta on oikea, mutta koulutuksen kunnianpalautuksesta ei ole kyse

Toimittaja Anni Savolainen analysoi syksyllä 2019 uutta hallitusohjelmaa korkeakoulutuksen näkökulmasta. (2019)